Hoitoalalla on valtava työntekijäpula, mutta siitä huolimatta esihenkilö vaan --ttuilee!
Ja sitten ihmettelee ja raivoaa, kun porukka lähtee koeajalla pois. Eikö hän tajua että se vanha johtamistyyli ei enää toimi? Töitä on nyt joka puolella tarjolla, ei sinne ole pakko jäädä kuuntelemaan mitään paskaa. Meiltä on lähtenyt huhtikuun jälkeen 5 hoitajaa pois, kahdelta loppui määräaikainen soppari ja ei halunneet jatkaa, kolme lähti koeajalla. Ja nyt on kaikki kusessa kun kesälle ei ole tekijöitä, kiitos tämän törpön johtajan.
Eikö johtajille ole mitään johtamiskoulutusta?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Pomoilla ei ole kuin se muodollinen koulutus, johon ei ilmeisesti sisälly psykologiaa tai vastaavaa. Jopa armeijassa on syväopetus, jossa kuunnellaan sitä alokasta eikä turhaan keljuilla, niin että se oppisi sen tehtävänsä paremmin. Sairaalat ja hoivakodit elää edelleen 70-lukua.
Kuule, pitää olla vähintään YAMK, ja todella monella on maisterin koulutus yliopistosta. Koulutus ei tee esimiestä, se on vain apuväline. Vallanhaluiset narskut hakeutuvat hoitotyössä noihin esimiestöihin
Tuo hoitoalan kulttuuri, "alempien" nokkiminen, on satavarmasti suurin syy siihen miksi hoitajat ei siellä jaksa. Ei kukaan jaksais sellaista työelämää, jossa jotkut itsensä jumalaksi tuntevat narisistit haukkuu ja lyttää joka päivä. Vaikka kuvittelis olevansa vahva eikä se tunnu missään, niin tuntuu se silti ja vaikuttaa jaksamiseen ja siis myös työssä jaksamiseen. Jodelista olen lukenut miten monet vaihtaa opiskelujen harjoitteluvaiheessa alaa, kun saavat kokea harjoittelussa tuon nokkimisen ja toteavat etteivät sellaiseen lähde. Miksei tuolle asialle oikeasti tehdä mitään. Jumalaa leikkivät narsistit pois töistä ja pakkohoitoon.
Se on vähän niinkin, että niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.
Esimiehellä on kymmeniä alaisia, ja kaikki erilaisia niin luonteeltaan kuin työhaluiltaankin.
Joskus näyttää siltä, että osastolla hoitajien mielestä heidän tulisi johtaa osastoa ja saada määrätä siellä kaikki asiat.
Kyllä esimihehen tulee tsrvittaessa olla myös jämäkkä, ja titenkin myös oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen.
Ketkään oasatonhoitajat eivät voi olla kaikkien mieleen.
Se on itseasissa pirullinen homma johtaa osastoa suuren naislauman edessä.
Koska aina on niitä joille mikään ei koskaan kelpaa, jatkuvaa negatiivista asennetta työhön, pysyvää päivittäistä urputusta.
Työtovereiden selän takana haukkuminta ja ivalua ja jatkuvaa oman edun tavoittelua.
Muutama tälläine hoitaja pilaa koko osaston työilmpiiriin ja kitkee muiltakin tyhöhaluja.
Onneksi on niitäkin oastoja, joissa puhalletasn yhteen hiileen, kaikki toimii, ja työilmapiiri on hyvä, vaikka töitä onkin helvetisti.
Mitä tuollainen työyhteisö saataisiin usemmalle osastoille sairasloissa.
Että olis kiva mennä, kun saa tukea sekä työtovereilta että esimieheltä tarvittaessa?
Hakekaa vaikka saikkua. Älkääkä vaan suostuko ottamaan enempää pakkorokotteita! Kohta olette muuten oikeasti kaikki saikulla...
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan naisjohtajat ovat empaattisempia johtajia kuin miehet joten miten tämä voi olla mahdollista naisvaltaisissa työyhteisöissä?
No naisvaltaisten alojen ongelmat on hyvin pahoja. En tiedä mistä johtuu, mutta ilmeisesti hyviä johtajia ei naisista tule ainakaan hoitoalalla.
Vierailija kirjoitti:
Tuo hoitoalan kulttuuri, "alempien" nokkiminen, on satavarmasti suurin syy siihen miksi hoitajat ei siellä jaksa. Ei kukaan jaksais sellaista työelämää, jossa jotkut itsensä jumalaksi tuntevat narisistit haukkuu ja lyttää joka päivä. Vaikka kuvittelis olevansa vahva eikä se tunnu missään, niin tuntuu se silti ja vaikuttaa jaksamiseen ja siis myös työssä jaksamiseen. Jodelista olen lukenut miten monet vaihtaa opiskelujen harjoitteluvaiheessa alaa, kun saavat kokea harjoittelussa tuon nokkimisen ja toteavat etteivät sellaiseen lähde. Miksei tuolle asialle oikeasti tehdä mitään. Jumalaa leikkivät narsistit pois töistä ja pakkohoitoon.
Tää on varmaan just näin. Palkat on oma juttunsa ja nekin pitää olla kohdillaan, mutta hyvin pitkälle päästäisi ihan sillä, että alan alistuskulttuuri muutettaisiin vastaamaan tätä päivää. Milloinkahan tämä mahdetaan tajuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo hoitoalan kulttuuri, "alempien" nokkiminen, on satavarmasti suurin syy siihen miksi hoitajat ei siellä jaksa. Ei kukaan jaksais sellaista työelämää, jossa jotkut itsensä jumalaksi tuntevat narisistit haukkuu ja lyttää joka päivä. Vaikka kuvittelis olevansa vahva eikä se tunnu missään, niin tuntuu se silti ja vaikuttaa jaksamiseen ja siis myös työssä jaksamiseen. Jodelista olen lukenut miten monet vaihtaa opiskelujen harjoitteluvaiheessa alaa, kun saavat kokea harjoittelussa tuon nokkimisen ja toteavat etteivät sellaiseen lähde. Miksei tuolle asialle oikeasti tehdä mitään. Jumalaa leikkivät narsistit pois töistä ja pakkohoitoon.
Tää on varmaan just näin. Palkat on oma juttunsa ja nekin pitää olla kohdillaan, mutta hyvin pitkälle päästäisi ihan sillä, että alan alistuskulttuuri muutettaisiin vastaamaan tätä päivää. Milloinkahan tämä mahdetaan tajuta?
Tuskin koskaan. Mitään ei nimittäin asialle ole tehty, ei mitään.
Hoitoalalla pomot tienaavat pääasiassa vähemmän kuin alaisensa, jotka tekevät kolmivuorotyötä. Ainut motivaatio siirtyä esihenkilön tehtäviin on yleensä vallanhimo. Tämä näkyy todellakin myös siinä johtamistyylissä. Jos esihenkilöiden palkat olisivat merkittävästi isommat ja heidän paikkansa laitettaisiin uuteen hakuun esim. kerran viidessä vuodessa, niin alkaisi homma hieman muuttua.
Minus taas ärsyttää tämä nykyinen "itseohjautuva" työkulttuuri. Toisinsanoen kaikki tehtävät esimieheltä siirretään työntekijöille. Omat työvuorot pitäisi suunnitella jne. mutta mitään aikaahan tähän ei erikseen varata.
Vierailija kirjoitti:
Minus taas ärsyttää tämä nykyinen "itseohjautuva" työkulttuuri. Toisinsanoen kaikki tehtävät esimieheltä siirretään työntekijöille. Omat työvuorot pitäisi suunnitella jne. mutta mitään aikaahan tähän ei erikseen varata.
Juuri näin. Homma ei ole muuta kuin omien vastuiden lykkäämistä jo valmiiksi kiireisille alaisille.
Mikäs siinä vittuillessa, koska julkkarilla ollaan suojatöissä eikä käytännössä mistään anneta potkuja. Vielä enemmän voidaan perseillä "asiakkaille" eli hallintoalamaisille. Tästä syystä aivan kaikki pitää yksityistää. Elinkelvottomat yritykset menevät konkurssiin, julkkarilla sama perseily vaan jatkuu vuodesta toiseen. Katsokaapa vaikka THLää!
Vierailija kirjoitti:
Pomoilla ei ole kuin se muodollinen koulutus, johon ei ilmeisesti sisälly psykologiaa tai vastaavaa. Jopa armeijassa on syväopetus, jossa kuunnellaan sitä alokasta eikä turhaan keljuilla, niin että se oppisi sen tehtävänsä paremmin. Sairaalat ja hoivakodit elää edelleen 70-lukua.
No voi, jospa eläiskin edes 70-lukua, mutta hoitoalan johtaminen on kyllä todellisuudessa tosi hankala yhdistelmä 1800-luvun armeijajohtamista (Florence Nightingale ja Krimin sota) ja 1900-luvun alun teollisuusjohtamisen taylorismia. Terveydenhoitoalalla on tiukka armeijaan perustuva hierarkia, joka näkyi aiemmin vielä selkeämmin eri asteisten hoitohenkilöiden erilaisina virkapukuina, joita edelleen käytetään joissakin maissa. Suomessa armeijahierarkian ulkoisista tunnusmerkeistä on enää jäljellä lähinnä lääkärin valkoinen takki ja eräänlainen jako niihin joiden pitää käyttää sairaalavaatteita v.s. niihin, jotka saavat olla omissa vaatteissa, esim. vastaanottotyössä. Mutta sisäisesti hierarkia on kyllä edelleen tiukka. Hoitoalalla kohdellaan ihmisiä taylorilaisittain resursseina, joita voidaan aina tarpeen mukaan siirtää osastolta toiselle ja tehtävistä toisiin ja joiden työtä voidaan kellottaa, pilkkoa ja seurata minuutintarkasti erilaisten järjestelmien avulla.
Kun perusasetelma on tuo, niin ei siinä auta paljoa vaikka oma lähiesimies olisi mukava kuin lehmänmulkku.
Voi voi hoitajia ja koko alaa, elävät varmaan symbioosikuplassa jota kukaan ei ole rikkonut, heitä kiusaa esimiehet ja esinaiset ja kaikki on päin helvettiä, onkohan nuo ihmisparat koskaan tutustuneet mihinkään muuhun ammattiin kuin siihen omaan pieneen ja likaiseen napaansa. Vastenmielistä porukkaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minus taas ärsyttää tämä nykyinen "itseohjautuva" työkulttuuri. Toisinsanoen kaikki tehtävät esimieheltä siirretään työntekijöille. Omat työvuorot pitäisi suunnitella jne. mutta mitään aikaahan tähän ei erikseen varata.
Juuri näin. Homma ei ole muuta kuin omien vastuiden lykkäämistä jo valmiiksi kiireisille alaisille.
Minusta siinä mennään kuitenkin oikeaan suuntaan, että hoitaja saa itse vaikuttaa omaan työhönsä liittyviin asioihin, kuten työvuoroihin, eikä niitä vain sanella jostain ylempää. Luottamusmiesten asia on se, että tuohon uuteen tehtävään resursoidaan myös aikaa. Eihän se kauaa vie, kun sen oppii, mutta periaate täytyy olla, että siihen varataan aikaa, ettei siitä tule myöskään näkymätöntä työtä.
Yksi hoitoalan piirre on myös täysin nössöt luottamusmiehet, jotka eivät yleensä tee asioille mitään konkreettista. Puhuvat vain. Varsinkaan noita asiantuntijatyöhön kuuluvia tehtäviä kuten nyt vaikka työn suunnittelua, ei Tehy eikä Super ota omakseen.
Minkä takia hoitajat kuuluu tuollaisiin apinajärjestöihin? Menkää nyt ainakin sairaanhoitajat Akavalaiseen Tajaan. Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija. Taja on asiantuntijatason liitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tämä "esihenkilö" on? Osastonhoitaja? Ylihoitaja? Joku muu? Ja senkin nyt voin ihan ikärasismitta itsekin kuuskymppisenä kysyä, että minkä ikäinen esihenkilö? Muistan , kun olin vielä itsekin sairaanhoitaja ja ylihoitaja totesi, että tuolla oven takana on tulijoita jonoksi asti. Kun lähdin, entiset työkaverit kertoivat, että ylihoitaja oli ollut ihan raivona lähtemisestäni eikä ollutkaan oven takana hoitajia jonossa.
Osastonhoitaja, nainen.
Tietysti, kuinkas muuten.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi hoitajia ja koko alaa, elävät varmaan symbioosikuplassa jota kukaan ei ole rikkonut, heitä kiusaa esimiehet ja esinaiset ja kaikki on päin helvettiä, onkohan nuo ihmisparat koskaan tutustuneet mihinkään muuhun ammattiin kuin siihen omaan pieneen ja likaiseen napaansa. Vastenmielistä porukkaa!
Oikeasti, hoitoalalla on moni asia just päin sitä mitä tuossa kirjoitit ja kaipaa uudistumista. Moni hoitaja myös on oman alansa vanki. Osa siksi että tekee kutsumustyötään ja osa varmaan siksi, koska hoitoalalla on hyvä työllisyys, niin ei voi alkaa työttömäksikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.ttuileeko hän käskemällä tekemään töitä?
Ei, vaan muilla tavoin. Vihjailee että työsopimukset ei jatku, mutta kun sanoo että en minä sitä muutenkaan jatkaisi, alkaa raivoamaan. Yrittää siis hallita tällaisilla keinoilla. Lisäksi kaikki tyhy-päivät on vain hänen ideoitaan, yli 15 hengen työyhteisö ei saa vaikuttaa. Ja keskustelussa on aina alentava sävy.
On varmaan itsekin burnoutin partaalla ja purkaa sitä tuskaansa muihin työntekijöihin.
90-luvun laman jälkeen ruvettiin suosimaan narsi_stisiä piirteitä omaavia henkilöitä johtotehtäviin. Tulosta on nyt jo monta vuotta nähty. Jälki on ruma. Toivottavasti tämä "trendi" loppuu kohta.
Ehdota itseäsi tilalle.