Työssäkäyvät yksinhuoltajaäidit - nostan teille hattua

Olen itse vain osa-aikatyössä, mutta huolehdin yksin lasten (5- ja 2-vuotiaat) tarhaan viemiset ja hakemiset. Pelkkä ajatuskin siitä, että saisin kokopäivätyötä, johon pitäisi ehtiä klo kahdeksaksi, pyörryttää. Aamut venyvät, kun ensin ei meinaa saada itseään sängystä ylös ja sitten säälii lapsia ja antaa nukkua " vielä vähän aikaa" ...



Välillä ihan oikeasti mietityttää koko työssäkäynnin mielekkyys. Järjetöntä juoksua kelloa vastaan aamuin illoin eikä paljon palkkapussia paisuta. No, oma pää vaatii tätä, joten turha valittaa.



Mutta pointtini oli, että ajatelkaa vähän ihmiset, kun mollaatte yksinhuoltajia. Siinä vasta todellisia arjen sankareita!!!