Lue keskustelun säännöt.
Rehellistä kommentointia miehet, kiitos!
05.07.2022 |
Kun täällä usein saa lukea mustasukkaisten naisten kommenteista ja epävarmojen naisten ongelmista niin haluaisin että miehet avaisivat oikeasti ajatuksiaan asiasta. Jos miehen esim. Ihanne naisella on isot rinnat tai peppu ja niitä katselee ja fantasioi muualta. Omalla naisella on pienet rinnat tai peppu niin miten miehet kuvittelevat naisen kokevan itsensä vielä haluttavana oman miehensä silmissä? Hänhän on jotain aivan muuta kuin se, mitä mies ihannoi ja haluaa. Ja kun mies kehuu tälläistä "viallista" naista, niin eihän sellaiseen voi uskoa, koska tietää ettei toinen puhu totta. Jos esim. Lempiruokaasi on ruisleipä ja vaaleasta et pidä lainkaan ja jos saat valita syöt aina ruisleipää. Kylässä kun ei ole muuta niin kehut että kyllä on hyvää ja kelpaa. Valetta siis! Joten jos joku osaisi avata tuota miesten ajatusmaailmaa. Oma muka kelpaa vaikka onkinaivan muuta kuin se, mistä mies haaveilee ja oikeasti pitää. Valehdellaanko sitä naiselle että jalat eivät menisi kiinni vai miksi?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras nainen saattaa olla miehelle pelkät tissit ja perse, koska eipä vaikka kadulla ohi kävellessä juuri muuhunkaan pysty huomiota kiinnittämään, kasvojen lisäksi. Oman naisen kanssa on kaikki se mikä on ollut yhteistä vuosien ajan, ilot, surut, eletty elämä ja kaikki ne seksikerrat joina on oltu iho iholla. SE tekee omasta naisesta ja jokaisesta hänen neliösentistään erityisen ja ainutlaatuisen, eikä tissin malli tai perseen pyöreys.
Joo, kyllä muunkinlainen vartalo voi silmää miellyttää, mutta se on vain silmän iloja. Useimmiten riittää että kuulee tällaisen silmänilon vain avaavan suunsa, niin illuusio särkyy ja tietää, että mitään yhteistä ei hänen kanssaan koskaan voisi olla. Enkä tarkoita tällä sitä, että kaunis nainen olisi bimbo, vaan että ainakin pitkässä ja lujassa parisuhteessa, jollaisessa itse elän, yhä suurempi osa muista ihmisistä alkaa vain tuntua siltä, että ei. Ei olisi ollut minun tyyppiäni.
Miten itse? Miellyttävätkö silmääsi palomiehen öljytyt vatsalihakset ja tiukka takapuoli, vaikka oman kullan karvainen maha ja perse ei ihan samassa sarjassa painisikaan?
Muunkinlainen vartalo voi miellyttää, mutta onhan se nyt aivan eri asia kuin se, jos pitää aivan toisentyyppisistä naisista kuin oma vaimo. Olisi varmaan kova paikka miehellekin, jos vaimo pitäisi pitkistä ja rotevista, vaikka oma mies on hintelä ja lyhyt.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että vaimo olisi tasaisen tyytymätön olemukseeni ja ilmaisisi sen jatkuvasti, silloin saisi lähteä etsimään onneaan muualta. Mutta kun oikea, toimiva parisuhde on niin paljon kaikkea muuta kuin toisen ulkonäkö. Minä olen keski-ikäinen iskävartaloinen, likinäköinen, koskaan salilla käymätön, yltä päältä karvainen ja silti pälvikaljuinen, toinen käteni on lapsuuden vammasta hieman klenkka ja selässäni on kämmenen kokoinen alienilta näyttävä karvainen luomi, jota joku kutsui joskus nuoruudessani hellästi perversioksi. Veikkaan, että siinä olisi monta asiaa, joissa olisi korjaamisen varaa ennen kuin vaimon ihannemallissa oltaisiin.
Mutta tiedätkö mitä? Noilla asioilla ei ole mitään merkitystä, ja vaimo saa aivan vapaasti tykätä niistä palomiehen vatsalihaksista. Jos se saa hänet hyvälle tuulelle niin parempi vain, minä kyllä osaan kantaa kroppani sitä häpeämättä, tietäen mitä sillä pystyn hänelle antamaan. Ei ole tarvinnut 26 vuoteen epäillä, että suhde olisi jotenkin kiikunkaakun ulkoisten avujen puutteiden vuoksi, hänen tai minun.
Mun mielestä tuo on vähän eri asia, kun te molemmat tiedätte että olette toistenne kanssa koska hyväksyitte tosiasian ettei omalla naamalla muuta saa. Silloin kun itse haaveilee sängyssä että vaimon paikalla on tv.näyttelijä, on helpompi suoda sama myös vaimolle.
Moni luulee olevansa hyvännäköinen kun seurustelukumppani niin sanoo(elikkä valehtelee), ja totuus tulee esiin vasta muutaman aviovuoden jälkeen kun ei jakseta enää pitää kulissia yllä, vaan aletaan ihan suoraan vaan kuolailemaan muita.
Mun mielestä taas et ole ollenkaan ymmärtänyt mitä olen tässä yrittänyt sanoa. Kyse ei ole millään tavalla siitä mitä tällä naamalla saan tai en saa, tai mitä hän saisi. Onko se jotenkin täysin mahdotonta ymmärtää, että en ole yrittänyt pariutua omalle pärställeni parhaan mahdollisen ulkonäön kanssa, vaan sellaisen ihmisen, jonka kanssa aidosti haluan jakaa elämäni?
Ja kun sanon että siitä huolimatta kauniit kasvot tai upea kroppa näyttää minun, kuten kenen tahansa, silmissä miellyttävältä, niin silloinko menee pata täysin jumiin? Miten tämän osaisin sanoa? Kaunis on kaunista ja ihan kiva niin, mutta onnellisen parisuhteen takaajana se on tärkeysjärjestyksessä ehkä sijalla 26. Voin ihailla kaunista ulkonäköä samalla tavalla kuin taidokasta oboen soittoa, ja se tekee ihailun kohteesta täsmälleen yhtä kiinnostavan parisuhdemielessä.
Sinun, kuten kenen hyvänsä silmissä... Niin, se mikä sinun silmissäsi näyttää miltäkin, ei näytä kenen hyvänsä silmissä samalta. Minä ymmärrän sen että ihmiset näkevät eri tavoin kauneuden, joten kyllä se olet sinä jolal pata menee jumiin omaa ymmärtämättömyyttäsi.
On eri asia että sinä ja kumppanisi molemmat tiedätte ettette ole toistenne mielestä hyvännäköisiä, vaan halutaan täyttää sitä kauneudenkaipuuta tuijottamalla vieraita miehiä ja naisia. kun se on teille kummallekin selvä juttu että näin on. On huomattavasti ikävämpää olla suhteessa jossa luulee olevansa toisen mielestä hyvännäköinen, mutta tämä paljastuukin valheeksi myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras nainen saattaa olla miehelle pelkät tissit ja perse, koska eipä vaikka kadulla ohi kävellessä juuri muuhunkaan pysty huomiota kiinnittämään, kasvojen lisäksi. Oman naisen kanssa on kaikki se mikä on ollut yhteistä vuosien ajan, ilot, surut, eletty elämä ja kaikki ne seksikerrat joina on oltu iho iholla. SE tekee omasta naisesta ja jokaisesta hänen neliösentistään erityisen ja ainutlaatuisen, eikä tissin malli tai perseen pyöreys.
Joo, kyllä muunkinlainen vartalo voi silmää miellyttää, mutta se on vain silmän iloja. Useimmiten riittää että kuulee tällaisen silmänilon vain avaavan suunsa, niin illuusio särkyy ja tietää, että mitään yhteistä ei hänen kanssaan koskaan voisi olla. Enkä tarkoita tällä sitä, että kaunis nainen olisi bimbo, vaan että ainakin pitkässä ja lujassa parisuhteessa, jollaisessa itse elän, yhä suurempi osa muista ihmisistä alkaa vain tuntua siltä, että ei. Ei olisi ollut minun tyyppiäni.
Miten itse? Miellyttävätkö silmääsi palomiehen öljytyt vatsalihakset ja tiukka takapuoli, vaikka oman kullan karvainen maha ja perse ei ihan samassa sarjassa painisikaan?
Muunkinlainen vartalo voi miellyttää, mutta onhan se nyt aivan eri asia kuin se, jos pitää aivan toisentyyppisistä naisista kuin oma vaimo. Olisi varmaan kova paikka miehellekin, jos vaimo pitäisi pitkistä ja rotevista, vaikka oma mies on hintelä ja lyhyt.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että vaimo olisi tasaisen tyytymätön olemukseeni ja ilmaisisi sen jatkuvasti, silloin saisi lähteä etsimään onneaan muualta. Mutta kun oikea, toimiva parisuhde on niin paljon kaikkea muuta kuin toisen ulkonäkö. Minä olen keski-ikäinen iskävartaloinen, likinäköinen, koskaan salilla käymätön, yltä päältä karvainen ja silti pälvikaljuinen, toinen käteni on lapsuuden vammasta hieman klenkka ja selässäni on kämmenen kokoinen alienilta näyttävä karvainen luomi, jota joku kutsui joskus nuoruudessani hellästi perversioksi. Veikkaan, että siinä olisi monta asiaa, joissa olisi korjaamisen varaa ennen kuin vaimon ihannemallissa oltaisiin.
Mutta tiedätkö mitä? Noilla asioilla ei ole mitään merkitystä, ja vaimo saa aivan vapaasti tykätä niistä palomiehen vatsalihaksista. Jos se saa hänet hyvälle tuulelle niin parempi vain, minä kyllä osaan kantaa kroppani sitä häpeämättä, tietäen mitä sillä pystyn hänelle antamaan. Ei ole tarvinnut 26 vuoteen epäillä, että suhde olisi jotenkin kiikunkaakun ulkoisten avujen puutteiden vuoksi, hänen tai minun.
Mun mielestä tuo on vähän eri asia, kun te molemmat tiedätte että olette toistenne kanssa koska hyväksyitte tosiasian ettei omalla naamalla muuta saa. Silloin kun itse haaveilee sängyssä että vaimon paikalla on tv.näyttelijä, on helpompi suoda sama myös vaimolle.
Moni luulee olevansa hyvännäköinen kun seurustelukumppani niin sanoo(elikkä valehtelee), ja totuus tulee esiin vasta muutaman aviovuoden jälkeen kun ei jakseta enää pitää kulissia yllä, vaan aletaan ihan suoraan vaan kuolailemaan muita.
Mun mielestä taas et ole ollenkaan ymmärtänyt mitä olen tässä yrittänyt sanoa. Kyse ei ole millään tavalla siitä mitä tällä naamalla saan tai en saa, tai mitä hän saisi. Onko se jotenkin täysin mahdotonta ymmärtää, että en ole yrittänyt pariutua omalle pärställeni parhaan mahdollisen ulkonäön kanssa, vaan sellaisen ihmisen, jonka kanssa aidosti haluan jakaa elämäni?
Ja kun sanon että siitä huolimatta kauniit kasvot tai upea kroppa näyttää minun, kuten kenen tahansa, silmissä miellyttävältä, niin silloinko menee pata täysin jumiin? Miten tämän osaisin sanoa? Kaunis on kaunista ja ihan kiva niin, mutta onnellisen parisuhteen takaajana se on tärkeysjärjestyksessä ehkä sijalla 26. Voin ihailla kaunista ulkonäköä samalla tavalla kuin taidokasta oboen soittoa, ja se tekee ihailun kohteesta täsmälleen yhtä kiinnostavan parisuhdemielessä.
Sinun, kuten kenen hyvänsä silmissä... Niin, se mikä sinun silmissäsi näyttää miltäkin, ei näytä kenen hyvänsä silmissä samalta. Minä ymmärrän sen että ihmiset näkevät eri tavoin kauneuden, joten kyllä se olet sinä jolal pata menee jumiin omaa ymmärtämättömyyttäsi.
On eri asia että sinä ja kumppanisi molemmat tiedätte ettette ole toistenne mielestä hyvännäköisiä, vaan halutaan täyttää sitä kauneudenkaipuuta tuijottamalla vieraita miehiä ja naisia. kun se on teille kummallekin selvä juttu että näin on. On huomattavasti ikävämpää olla suhteessa jossa luulee olevansa toisen mielestä hyvännäköinen, mutta tämä paljastuukin valheeksi myöhemmin.
Miksi ihmeessä olla tuollaisessa suhteessa? sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla lailla kuin naiset pitää itsevarmoista miehistä, miehet pitää itsevarmoista naisista. Tuollainen tissinkoko vatulointi on todella epäeroottista. "Tykkääkö se musta kun mulla on tällaiset jnejne". Aivan sama onko lihava vai laiha tai minkä kokoiset ulokkeet. Kunhan nainen on sinut itsensä kanssa.
Esimerkki: ollaan menossa johonkin, nainen on valinnut vaatteita ja meikannut 3 tuntia. Ovella alkaa vatkaus: "Onko nämä nyt hyvät, pitäiskö vaihtaa? Näytänkö lihavalta"
En halua, että multa kysytään tuollaisia. Haluan, että nainen lähtee ovesta ulos asenteella: "Vttu, mä olen hyvän näköinen". Ja sitten kantaa itsensä. Se on seksikästä.
Oma vaimo ei meikkaa, eikä kysele turhia, saati ajattele itsestään olevansa mitenkään hyvännäköinen. Hän vain on olemassa sellaisena kuin on. Tämä on mielestäni seksikästä, eikä se että kuvittelee olevansa jotain, ja haluaa muidenkin kuvittelevan samoin.
Tässä huomaa kuinka miehetkin on erilaisia. Minä tykkäisin jos naiseni valitsee vaatteita ja meikkaa ja miettii onko joku hyvännäköinen ja suoraan sanottuna vituttaa kun nykyinen avovaimo on sellainen luonnonlapsi tässä asiassa eikä viitsi yrittää. Tämä on vaikuttanut jo meidän seksielämään kun minä en vain kiihotu naisista jotka ei edes yritä ellei kyseessä ole joku aivan poikkeuksellinen yksi 10-tuhannesta luonnonkauneus.
Tietenkään kaikki miehet eivät ole samalla tavalla visuaalisia ja joidenkin mielestä esimerkiksi meikkaava nainen ei ole lainkaan haluttava. Tosin harva mies ymmärtää meikkauksesta mitään eli kuvittelevat nude-meikattua ilman meikkiä olevaksi. N50+
Tunnistan tuosta itseni. Olen mies, ja en todellakaan ymmärrä meikkauksesta mitään. Omaan silmääni miellyttävimmältä näyttää nainen, joka näyttää siltä ettei ole meikannut. Jos on hyvin voimakkaasti meikannut nainen, niin se efekti iskee jotenkin "yli". Niin ikään tiedän että kyseisenlainen, voimakkaasti meikannut nainen kiinnittää monien miesten huomion, ja siinä vertailussa en tule olemaan naisen silmissä se ykkösvaihtoehto, joten eipä kannata suuremmin panostaa. Osa naisista on erittäin kauniita, mutta tietävät itse sen asian vähintäänkin riittävän hyvin, ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Tiedän olla häiritsemättä heitä. Osa käyttäytyy "normaalisti" mikä tekee heistä kauniimpia kuin valokuvansa on.
Olen kai jotenkin outo, kun voimakkaan meikkauksen nähdessäni ajattelen "mitä hän mahtaa yrittää peittää tuolla maalauksella"? Se viestii minulle jonkun sortin epävarmuudesta. Niin ikään nuorten naisten kasvolävistykset, viissenttiset irtoripset ja voimakkaasti meikatut kasvot aiheuttavat vain "voi tyttöraukkaa" reaktion. No, tiedänhän minä että eivät he minua varten meikkaa, mutta kai se ajattelun vapaus on minullakin.
Et ole outo, vaan tekstisi osoittaa, miten ulkonäköön kiinnittyy koko joukko erilaisia projektioita ja stereotypioita, jotka ovat siis peräisin katsojan/kokijan omasta mielen maisemasta. Näitä liitetään kaikkiin ihmisiin, jotka jollakin tavoin eroavat massasta eli kauniisiin, komeisiin, rumiin tai menestyneisiin ihmisiin.
Tuota tekevät kaikki, mutta jollain tasolla ajattelen, että on aika raakaa peliä, jos ihan aidosti ajattelee tietävänsä jotakin muiden ajatusmaailmasta ja persoonasta pelkän ulkonäön perusteella. Jotain voi tietysti päätellä, mutta monet ulkonäköön liittyvät asiat ovat pelkästään muotia, varsinkin nuorten ihmisten kohdalla. Myös ihmisen tausta vaikuttaa siihen miten hän pukeutuu ja käyttäytyy eli muuta siitä ei oikein voi päätellä kuin sen mistä sosiaalisista piireistä on kotoisin. N50+
Kyllä ne ovat mielenmaiseman lisäksi peräisin myös kokemuspohjasta. Jos näen kaksi naista baarissa vierekkäin, toinen pukeutunut hihattomaan paitaan, reisitaskuhousuihin, maiharikenkiin ja hänellä on hyvin lyhyeksi ajettu siilitukka, hän on hieman ylipainoinen, ja hänellä on kaulassa tatuointeja ja se toinen on kaunis siro nainen kukkamekossaan, niin entivanhaan olisin päätellyt että ovat jotenkin eripariset kaverukset, ja haenpa tuota kukkamekkoista tanssimaan. Nyt tiedän, että butch ja femme ovat lähteneet baariin ja se siilitukkainen ei todellakaan pidä siitä että haluan tanssia hänen tyttöystävänsä kanssa.
Ikävä kyllä, ulkonäköön ja käyttäytymiseen pätee se vanha fraasi että jos jokin näyttää ankalta, kuulostaa ankalta ja käyttäytyy kuin ankka, on hyvin todennäköisesti ankka.
Myös ulkonäkö vaikuttaa asiaan. Ja puhun kokemuspohjalta. Kuljemme siskoni kanssa paljon yhdessä. Minä olen meistä se rumempi selkeästi ja siskoni on todella kaunis nainen. Ei ole kertaakaan koko elämämme aikana käynyt niin että joku mies olisi lähestynyt meitä ja halunnut tulla juttelemaan minulle. Aina on haluttu tulla juttelemaan ja tutustumaan siskooni. Siskoni mielestä tämä on hauska "vitsi" miten hän saa ulkonäöllään aina sen huomion. Minusta se on kylläkin surullista. Ei meillä tavis naisilla ole mitään saumaa olla haluttua seuraa jos parempaa on tarjolla.
Voi, kyllä samaa tapahtuu miehillekin! Muistanpa nuoruudessani, kun olin kaverini kanssa baarissa, ja oltiin isketty silmämme yksiin näpsäkän näköisiin siskoksiin. Yritettiin kaikenlaista silmäpeliä, tanssittaa ja vaikka sun mitä. Mikä oli lopputulos? No se, että toinen näistä siskoksista kysyä sirkutti että "kuka se on tuo teidän söpö kaveri tuolla pubin puolella?". Se söpöliini oli tosiaankin meidän yhteinen kaverimme, sikap-ska humalassa, vanhassa repaleessa villapaidassa ja lenkkareissa, viikon parransängessä ja neljä päivää sitten viimeksi suihkussa käyneenä.
Voit arvata että kyllä syletti! Sillä hetkellä tajusin myös jotain oleellista omasta markkina-arvostani vastakkaisen sukupuolen silmissä.
Kamoon, se oli vain yksi ainoa tyttö. Markkina-arvohan lasketaan tosi monen arvion keskiarvosta, eikö. Jotkut naiset rakastuvat renttuihin, mutta se on oma spesiaaliryhmänsä. Ei ympäripäissään oleva resupekka vastaa valtaosan mieltymyksiä oli kuinka komea hyvänsä. N50+
Kyllä tällä ympäripäissään olleella villapata-miehellä oli vientiä muulloinkin ihan toisella tyylillä kuin minulla. Joku kumma hänessä oli/on, naiset tuntuivat bongaavan hänet, vaikka olisi sammunut kapakan miestenhuoneen pytyn taakse. Ja sekin olisi ollut vain pelkästään söpöä. Jollakin vain on tuommoinen ominaisuus, ei kai siitä muuta voi todeta. No, pitkässä parisuhteessa elelee selkeästi rauhoittuneena sekin villapaitamies... Itse jouduin toteamaan aika usein että "pienet sievät tyttäret kauniissa autoissaan / minuun eivät tuhlaa lämpimiä tunteitaan / kärryni puhki ruostuu, en heitä kiinni saa / siis tyydyn jalan matkaa taittamaan..." Elämä on, mutta eletyksi on tullut tähän asti, ja on joskus parempaakin tuuria ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras nainen saattaa olla miehelle pelkät tissit ja perse, koska eipä vaikka kadulla ohi kävellessä juuri muuhunkaan pysty huomiota kiinnittämään, kasvojen lisäksi. Oman naisen kanssa on kaikki se mikä on ollut yhteistä vuosien ajan, ilot, surut, eletty elämä ja kaikki ne seksikerrat joina on oltu iho iholla. SE tekee omasta naisesta ja jokaisesta hänen neliösentistään erityisen ja ainutlaatuisen, eikä tissin malli tai perseen pyöreys.
Joo, kyllä muunkinlainen vartalo voi silmää miellyttää, mutta se on vain silmän iloja. Useimmiten riittää että kuulee tällaisen silmänilon vain avaavan suunsa, niin illuusio särkyy ja tietää, että mitään yhteistä ei hänen kanssaan koskaan voisi olla. Enkä tarkoita tällä sitä, että kaunis nainen olisi bimbo, vaan että ainakin pitkässä ja lujassa parisuhteessa, jollaisessa itse elän, yhä suurempi osa muista ihmisistä alkaa vain tuntua siltä, että ei. Ei olisi ollut minun tyyppiäni.
Miten itse? Miellyttävätkö silmääsi palomiehen öljytyt vatsalihakset ja tiukka takapuoli, vaikka oman kullan karvainen maha ja perse ei ihan samassa sarjassa painisikaan?
Muunkinlainen vartalo voi miellyttää, mutta onhan se nyt aivan eri asia kuin se, jos pitää aivan toisentyyppisistä naisista kuin oma vaimo. Olisi varmaan kova paikka miehellekin, jos vaimo pitäisi pitkistä ja rotevista, vaikka oma mies on hintelä ja lyhyt.
Olen hintelä ja lyhyt ja jostain syystä vaimoni valitsi minut. Minua ei haittaa vaikka hän näkisi unia öljytyistä palomiehistä hän olisi varmasti saanut sellaisen mutta otti minut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla lailla kuin naiset pitää itsevarmoista miehistä, miehet pitää itsevarmoista naisista. Tuollainen tissinkoko vatulointi on todella epäeroottista. "Tykkääkö se musta kun mulla on tällaiset jnejne". Aivan sama onko lihava vai laiha tai minkä kokoiset ulokkeet. Kunhan nainen on sinut itsensä kanssa.
Esimerkki: ollaan menossa johonkin, nainen on valinnut vaatteita ja meikannut 3 tuntia. Ovella alkaa vatkaus: "Onko nämä nyt hyvät, pitäiskö vaihtaa? Näytänkö lihavalta"
En halua, että multa kysytään tuollaisia. Haluan, että nainen lähtee ovesta ulos asenteella: "Vttu, mä olen hyvän näköinen". Ja sitten kantaa itsensä. Se on seksikästä.
Oma vaimo ei meikkaa, eikä kysele turhia, saati ajattele itsestään olevansa mitenkään hyvännäköinen. Hän vain on olemassa sellaisena kuin on. Tämä on mielestäni seksikästä, eikä se että kuvittelee olevansa jotain, ja haluaa muidenkin kuvittelevan samoin.
Tässä huomaa kuinka miehetkin on erilaisia. Minä tykkäisin jos naiseni valitsee vaatteita ja meikkaa ja miettii onko joku hyvännäköinen ja suoraan sanottuna vituttaa kun nykyinen avovaimo on sellainen luonnonlapsi tässä asiassa eikä viitsi yrittää. Tämä on vaikuttanut jo meidän seksielämään kun minä en vain kiihotu naisista jotka ei edes yritä ellei kyseessä ole joku aivan poikkeuksellinen yksi 10-tuhannesta luonnonkauneus.
Tietenkään kaikki miehet eivät ole samalla tavalla visuaalisia ja joidenkin mielestä esimerkiksi meikkaava nainen ei ole lainkaan haluttava. Tosin harva mies ymmärtää meikkauksesta mitään eli kuvittelevat nude-meikattua ilman meikkiä olevaksi. N50+
Tunnistan tuosta itseni. Olen mies, ja en todellakaan ymmärrä meikkauksesta mitään. Omaan silmääni miellyttävimmältä näyttää nainen, joka näyttää siltä ettei ole meikannut. Jos on hyvin voimakkaasti meikannut nainen, niin se efekti iskee jotenkin "yli". Niin ikään tiedän että kyseisenlainen, voimakkaasti meikannut nainen kiinnittää monien miesten huomion, ja siinä vertailussa en tule olemaan naisen silmissä se ykkösvaihtoehto, joten eipä kannata suuremmin panostaa. Osa naisista on erittäin kauniita, mutta tietävät itse sen asian vähintäänkin riittävän hyvin, ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Tiedän olla häiritsemättä heitä. Osa käyttäytyy "normaalisti" mikä tekee heistä kauniimpia kuin valokuvansa on.
Olen kai jotenkin outo, kun voimakkaan meikkauksen nähdessäni ajattelen "mitä hän mahtaa yrittää peittää tuolla maalauksella"? Se viestii minulle jonkun sortin epävarmuudesta. Niin ikään nuorten naisten kasvolävistykset, viissenttiset irtoripset ja voimakkaasti meikatut kasvot aiheuttavat vain "voi tyttöraukkaa" reaktion. No, tiedänhän minä että eivät he minua varten meikkaa, mutta kai se ajattelun vapaus on minullakin.
Et ole outo, vaan tekstisi osoittaa, miten ulkonäköön kiinnittyy koko joukko erilaisia projektioita ja stereotypioita, jotka ovat siis peräisin katsojan/kokijan omasta mielen maisemasta. Näitä liitetään kaikkiin ihmisiin, jotka jollakin tavoin eroavat massasta eli kauniisiin, komeisiin, rumiin tai menestyneisiin ihmisiin.
Tuota tekevät kaikki, mutta jollain tasolla ajattelen, että on aika raakaa peliä, jos ihan aidosti ajattelee tietävänsä jotakin muiden ajatusmaailmasta ja persoonasta pelkän ulkonäön perusteella. Jotain voi tietysti päätellä, mutta monet ulkonäköön liittyvät asiat ovat pelkästään muotia, varsinkin nuorten ihmisten kohdalla. Myös ihmisen tausta vaikuttaa siihen miten hän pukeutuu ja käyttäytyy eli muuta siitä ei oikein voi päätellä kuin sen mistä sosiaalisista piireistä on kotoisin. N50+
Kyllä ne ovat mielenmaiseman lisäksi peräisin myös kokemuspohjasta. Jos näen kaksi naista baarissa vierekkäin, toinen pukeutunut hihattomaan paitaan, reisitaskuhousuihin, maiharikenkiin ja hänellä on hyvin lyhyeksi ajettu siilitukka, hän on hieman ylipainoinen, ja hänellä on kaulassa tatuointeja ja se toinen on kaunis siro nainen kukkamekossaan, niin entivanhaan olisin päätellyt että ovat jotenkin eripariset kaverukset, ja haenpa tuota kukkamekkoista tanssimaan. Nyt tiedän, että butch ja femme ovat lähteneet baariin ja se siilitukkainen ei todellakaan pidä siitä että haluan tanssia hänen tyttöystävänsä kanssa.
Ikävä kyllä, ulkonäköön ja käyttäytymiseen pätee se vanha fraasi että jos jokin näyttää ankalta, kuulostaa ankalta ja käyttäytyy kuin ankka, on hyvin todennäköisesti ankka.
Myös ulkonäkö vaikuttaa asiaan. Ja puhun kokemuspohjalta. Kuljemme siskoni kanssa paljon yhdessä. Minä olen meistä se rumempi selkeästi ja siskoni on todella kaunis nainen. Ei ole kertaakaan koko elämämme aikana käynyt niin että joku mies olisi lähestynyt meitä ja halunnut tulla juttelemaan minulle. Aina on haluttu tulla juttelemaan ja tutustumaan siskooni. Siskoni mielestä tämä on hauska "vitsi" miten hän saa ulkonäöllään aina sen huomion. Minusta se on kylläkin surullista. Ei meillä tavis naisilla ole mitään saumaa olla haluttua seuraa jos parempaa on tarjolla.
Voi, kyllä samaa tapahtuu miehillekin! Muistanpa nuoruudessani, kun olin kaverini kanssa baarissa, ja oltiin isketty silmämme yksiin näpsäkän näköisiin siskoksiin. Yritettiin kaikenlaista silmäpeliä, tanssittaa ja vaikka sun mitä. Mikä oli lopputulos? No se, että toinen näistä siskoksista kysyä sirkutti että "kuka se on tuo teidän söpö kaveri tuolla pubin puolella?". Se söpöliini oli tosiaankin meidän yhteinen kaverimme, sikap-ska humalassa, vanhassa repaleessa villapaidassa ja lenkkareissa, viikon parransängessä ja neljä päivää sitten viimeksi suihkussa käyneenä.
Voit arvata että kyllä syletti! Sillä hetkellä tajusin myös jotain oleellista omasta markkina-arvostani vastakkaisen sukupuolen silmissä.
Kamoon, se oli vain yksi ainoa tyttö. Markkina-arvohan lasketaan tosi monen arvion keskiarvosta, eikö. Jotkut naiset rakastuvat renttuihin, mutta se on oma spesiaaliryhmänsä. Ei ympäripäissään oleva resupekka vastaa valtaosan mieltymyksiä oli kuinka komea hyvänsä. N50+
Kyllä tällä ympäripäissään olleella villapata-miehellä oli vientiä muulloinkin ihan toisella tyylillä kuin minulla. Joku kumma hänessä oli/on, naiset tuntuivat bongaavan hänet, vaikka olisi sammunut kapakan miestenhuoneen pytyn taakse. Ja sekin olisi ollut vain pelkästään söpöä. Jollakin vain on tuommoinen ominaisuus, ei kai siitä muuta voi todeta. No, pitkässä parisuhteessa elelee selkeästi rauhoittuneena sekin villapaitamies... Itse jouduin toteamaan aika usein että "pienet sievät tyttäret kauniissa autoissaan / minuun eivät tuhlaa lämpimiä tunteitaan / kärryni puhki ruostuu, en heitä kiinni saa / siis tyydyn jalan matkaa taittamaan..." Elämä on, mutta eletyksi on tullut tähän asti, ja on joskus parempaakin tuuria ollut.
Hienoissa, ei kauniissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras nainen saattaa olla miehelle pelkät tissit ja perse, koska eipä vaikka kadulla ohi kävellessä juuri muuhunkaan pysty huomiota kiinnittämään, kasvojen lisäksi. Oman naisen kanssa on kaikki se mikä on ollut yhteistä vuosien ajan, ilot, surut, eletty elämä ja kaikki ne seksikerrat joina on oltu iho iholla. SE tekee omasta naisesta ja jokaisesta hänen neliösentistään erityisen ja ainutlaatuisen, eikä tissin malli tai perseen pyöreys.
Joo, kyllä muunkinlainen vartalo voi silmää miellyttää, mutta se on vain silmän iloja. Useimmiten riittää että kuulee tällaisen silmänilon vain avaavan suunsa, niin illuusio särkyy ja tietää, että mitään yhteistä ei hänen kanssaan koskaan voisi olla. Enkä tarkoita tällä sitä, että kaunis nainen olisi bimbo, vaan että ainakin pitkässä ja lujassa parisuhteessa, jollaisessa itse elän, yhä suurempi osa muista ihmisistä alkaa vain tuntua siltä, että ei. Ei olisi ollut minun tyyppiäni.
Miten itse? Miellyttävätkö silmääsi palomiehen öljytyt vatsalihakset ja tiukka takapuoli, vaikka oman kullan karvainen maha ja perse ei ihan samassa sarjassa painisikaan?
Muunkinlainen vartalo voi miellyttää, mutta onhan se nyt aivan eri asia kuin se, jos pitää aivan toisentyyppisistä naisista kuin oma vaimo. Olisi varmaan kova paikka miehellekin, jos vaimo pitäisi pitkistä ja rotevista, vaikka oma mies on hintelä ja lyhyt.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että vaimo olisi tasaisen tyytymätön olemukseeni ja ilmaisisi sen jatkuvasti, silloin saisi lähteä etsimään onneaan muualta. Mutta kun oikea, toimiva parisuhde on niin paljon kaikkea muuta kuin toisen ulkonäkö. Minä olen keski-ikäinen iskävartaloinen, likinäköinen, koskaan salilla käymätön, yltä päältä karvainen ja silti pälvikaljuinen, toinen käteni on lapsuuden vammasta hieman klenkka ja selässäni on kämmenen kokoinen alienilta näyttävä karvainen luomi, jota joku kutsui joskus nuoruudessani hellästi perversioksi. Veikkaan, että siinä olisi monta asiaa, joissa olisi korjaamisen varaa ennen kuin vaimon ihannemallissa oltaisiin.
Mutta tiedätkö mitä? Noilla asioilla ei ole mitään merkitystä, ja vaimo saa aivan vapaasti tykätä niistä palomiehen vatsalihaksista. Jos se saa hänet hyvälle tuulelle niin parempi vain, minä kyllä osaan kantaa kroppani sitä häpeämättä, tietäen mitä sillä pystyn hänelle antamaan. Ei ole tarvinnut 26 vuoteen epäillä, että suhde olisi jotenkin kiikunkaakun ulkoisten avujen puutteiden vuoksi, hänen tai minun.
Mun mielestä tuo on vähän eri asia, kun te molemmat tiedätte että olette toistenne kanssa koska hyväksyitte tosiasian ettei omalla naamalla muuta saa. Silloin kun itse haaveilee sängyssä että vaimon paikalla on tv.näyttelijä, on helpompi suoda sama myös vaimolle.
Moni luulee olevansa hyvännäköinen kun seurustelukumppani niin sanoo(elikkä valehtelee), ja totuus tulee esiin vasta muutaman aviovuoden jälkeen kun ei jakseta enää pitää kulissia yllä, vaan aletaan ihan suoraan vaan kuolailemaan muita.
Mun mielestä taas et ole ollenkaan ymmärtänyt mitä olen tässä yrittänyt sanoa. Kyse ei ole millään tavalla siitä mitä tällä naamalla saan tai en saa, tai mitä hän saisi. Onko se jotenkin täysin mahdotonta ymmärtää, että en ole yrittänyt pariutua omalle pärställeni parhaan mahdollisen ulkonäön kanssa, vaan sellaisen ihmisen, jonka kanssa aidosti haluan jakaa elämäni?
Ja kun sanon että siitä huolimatta kauniit kasvot tai upea kroppa näyttää minun, kuten kenen tahansa, silmissä miellyttävältä, niin silloinko menee pata täysin jumiin? Miten tämän osaisin sanoa? Kaunis on kaunista ja ihan kiva niin, mutta onnellisen parisuhteen takaajana se on tärkeysjärjestyksessä ehkä sijalla 26. Voin ihailla kaunista ulkonäköä samalla tavalla kuin taidokasta oboen soittoa, ja se tekee ihailun kohteesta täsmälleen yhtä kiinnostavan parisuhdemielessä.
Sinun, kuten kenen hyvänsä silmissä... Niin, se mikä sinun silmissäsi näyttää miltäkin, ei näytä kenen hyvänsä silmissä samalta. Minä ymmärrän sen että ihmiset näkevät eri tavoin kauneuden, joten kyllä se olet sinä jolal pata menee jumiin omaa ymmärtämättömyyttäsi.
On eri asia että sinä ja kumppanisi molemmat tiedätte ettette ole toistenne mielestä hyvännäköisiä, vaan halutaan täyttää sitä kauneudenkaipuuta tuijottamalla vieraita miehiä ja naisia. kun se on teille kummallekin selvä juttu että näin on. On huomattavasti ikävämpää olla suhteessa jossa luulee olevansa toisen mielestä hyvännäköinen, mutta tämä paljastuukin valheeksi myöhemmin.
Miksi ihmeessä olla tuollaisessa suhteessa? sivusta
En minä tiedä, kysy tuolta joka katselee vaimonsa kanssa vieraisiin pöytiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras nainen saattaa olla miehelle pelkät tissit ja perse, koska eipä vaikka kadulla ohi kävellessä juuri muuhunkaan pysty huomiota kiinnittämään, kasvojen lisäksi. Oman naisen kanssa on kaikki se mikä on ollut yhteistä vuosien ajan, ilot, surut, eletty elämä ja kaikki ne seksikerrat joina on oltu iho iholla. SE tekee omasta naisesta ja jokaisesta hänen neliösentistään erityisen ja ainutlaatuisen, eikä tissin malli tai perseen pyöreys.
Joo, kyllä muunkinlainen vartalo voi silmää miellyttää, mutta se on vain silmän iloja. Useimmiten riittää että kuulee tällaisen silmänilon vain avaavan suunsa, niin illuusio särkyy ja tietää, että mitään yhteistä ei hänen kanssaan koskaan voisi olla. Enkä tarkoita tällä sitä, että kaunis nainen olisi bimbo, vaan että ainakin pitkässä ja lujassa parisuhteessa, jollaisessa itse elän, yhä suurempi osa muista ihmisistä alkaa vain tuntua siltä, että ei. Ei olisi ollut minun tyyppiäni.
Miten itse? Miellyttävätkö silmääsi palomiehen öljytyt vatsalihakset ja tiukka takapuoli, vaikka oman kullan karvainen maha ja perse ei ihan samassa sarjassa painisikaan?
Muunkinlainen vartalo voi miellyttää, mutta onhan se nyt aivan eri asia kuin se, jos pitää aivan toisentyyppisistä naisista kuin oma vaimo. Olisi varmaan kova paikka miehellekin, jos vaimo pitäisi pitkistä ja rotevista, vaikka oma mies on hintelä ja lyhyt.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että vaimo olisi tasaisen tyytymätön olemukseeni ja ilmaisisi sen jatkuvasti, silloin saisi lähteä etsimään onneaan muualta. Mutta kun oikea, toimiva parisuhde on niin paljon kaikkea muuta kuin toisen ulkonäkö. Minä olen keski-ikäinen iskävartaloinen, likinäköinen, koskaan salilla käymätön, yltä päältä karvainen ja silti pälvikaljuinen, toinen käteni on lapsuuden vammasta hieman klenkka ja selässäni on kämmenen kokoinen alienilta näyttävä karvainen luomi, jota joku kutsui joskus nuoruudessani hellästi perversioksi. Veikkaan, että siinä olisi monta asiaa, joissa olisi korjaamisen varaa ennen kuin vaimon ihannemallissa oltaisiin.
Mutta tiedätkö mitä? Noilla asioilla ei ole mitään merkitystä, ja vaimo saa aivan vapaasti tykätä niistä palomiehen vatsalihaksista. Jos se saa hänet hyvälle tuulelle niin parempi vain, minä kyllä osaan kantaa kroppani sitä häpeämättä, tietäen mitä sillä pystyn hänelle antamaan. Ei ole tarvinnut 26 vuoteen epäillä, että suhde olisi jotenkin kiikunkaakun ulkoisten avujen puutteiden vuoksi, hänen tai minun.
Mun mielestä tuo on vähän eri asia, kun te molemmat tiedätte että olette toistenne kanssa koska hyväksyitte tosiasian ettei omalla naamalla muuta saa. Silloin kun itse haaveilee sängyssä että vaimon paikalla on tv.näyttelijä, on helpompi suoda sama myös vaimolle.
Moni luulee olevansa hyvännäköinen kun seurustelukumppani niin sanoo(elikkä valehtelee), ja totuus tulee esiin vasta muutaman aviovuoden jälkeen kun ei jakseta enää pitää kulissia yllä, vaan aletaan ihan suoraan vaan kuolailemaan muita.
Mun mielestä taas et ole ollenkaan ymmärtänyt mitä olen tässä yrittänyt sanoa. Kyse ei ole millään tavalla siitä mitä tällä naamalla saan tai en saa, tai mitä hän saisi. Onko se jotenkin täysin mahdotonta ymmärtää, että en ole yrittänyt pariutua omalle pärställeni parhaan mahdollisen ulkonäön kanssa, vaan sellaisen ihmisen, jonka kanssa aidosti haluan jakaa elämäni?
Ja kun sanon että siitä huolimatta kauniit kasvot tai upea kroppa näyttää minun, kuten kenen tahansa, silmissä miellyttävältä, niin silloinko menee pata täysin jumiin? Miten tämän osaisin sanoa? Kaunis on kaunista ja ihan kiva niin, mutta onnellisen parisuhteen takaajana se on tärkeysjärjestyksessä ehkä sijalla 26. Voin ihailla kaunista ulkonäköä samalla tavalla kuin taidokasta oboen soittoa, ja se tekee ihailun kohteesta täsmälleen yhtä kiinnostavan parisuhdemielessä.
Sinun, kuten kenen hyvänsä silmissä... Niin, se mikä sinun silmissäsi näyttää miltäkin, ei näytä kenen hyvänsä silmissä samalta. Minä ymmärrän sen että ihmiset näkevät eri tavoin kauneuden, joten kyllä se olet sinä jolal pata menee jumiin omaa ymmärtämättömyyttäsi.
On eri asia että sinä ja kumppanisi molemmat tiedätte ettette ole toistenne mielestä hyvännäköisiä, vaan halutaan täyttää sitä kauneudenkaipuuta tuijottamalla vieraita miehiä ja naisia. kun se on teille kummallekin selvä juttu että näin on. On huomattavasti ikävämpää olla suhteessa jossa luulee olevansa toisen mielestä hyvännäköinen, mutta tämä paljastuukin valheeksi myöhemmin.
Miksi ihmeessä olla tuollaisessa suhteessa? sivusta
En minä tiedä, kysy tuolta joka katselee vaimonsa kanssa vieraisiin pöytiin.
En tiedä trollaatko vain, vai piehtaroitko niin syvällä omissa komplekseissasi, ettet pysty kenenkään muunkaan elämää käsittämään muuten kuin tuon vääristävän kaleidoskoopin läpi. Olen tässä koko päivän yrittänyt selittää, että ainakaan meidän suhteessa ulkonäkö ei ole millään tavalla merkittävä eikä ratkaiseva tekijä. En ole väittänyt että pitäisimme toisiamme epäviehättävinä, 26 vuoden yhteisen ja onnellisen taipaleen jälkeen toisen osaa nähdä vain kaikista rakkaimpana ihmisenä omassa elämässään. Ei siinä ole mitään vertailun mahdollisuuttakaan muihin, että kuka nyt on jollain absoluuttisella skaalalla kauniimpi tai ei.
Sinulle vaan tuntuu ulkonäkö olevan kaikki kaikessa ja parisuhteen perusta, joten aivosi näyttävät menevän umpisolmuun, jos sanon, että myös joku muu kuin puolisoni voi miellyttää silmääni, tai joku muu kuin minä hänen silmäänsä. Sinulle se on vieraisiin pöytiin katsomista, minulle se on vain sen tosiseikan tunnustamista, että joku random-henkilö on viehättävä, ja siinä se. Ei sillä ole mitään tekemistä parisuhteen kanssa, sen enempää kuin sillä että minusta on kaunista myös auringonlasku Selkämereen, norppa pötkötyskivellään Saimaalla tai vaikka se yksinäinen oboesoolo kaikumassa jonkin vanhan kivikirkon hiljaisuudessa.
Kaunis on kaunista, se on yksi asia. Rakkaus on jotakin ihan muuta kuin oman tai puolison kauneuden arvottamista. Uskoisin kyllä, että tämä on palstan enemmistöllekin selvä asia. Jos se ei sinulle vieläkään ole selvä vaan jatkat tuota samaa vääristynyttä jankkaustasi minun suhteestani, niin eipä voi mitään, toivotan mitä kauneinta kesän jatkoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko sitä, että toivoisit naisesi pukeutuvan naisellisemmin ja laittautuvan enemmän? Vai mitä tuolla tarkoitat? Kaikille naisille laittautuminen ei ole luontaista, mutta ymmärrän toiveen. Koska Suomessa on yhä sellaista ilmapiiriä, että laittautuminen on pinnallista ja käytännöllinen tyyli ainoa oikea, niin se tekee laittautuneelle ja naiselliselle naiselle ihan tarpeetonta etua varsinkin sinkkumarkkinoilla. Eli pelkästään se, että on huoliteltu ja naisellinen saa päät kääntymään.
Tietenkään kaikki miehet eivät ole samalla tavalla visuaalisia ja joidenkin mielestä esimerkiksi meikkaava nainen ei ole lainkaan haluttava. Tosin harva mies ymmärtää meikkauksesta mitään eli kuvittelevat nude-meikattua ilman meikkiä olevaksi. N50+
Nimenomaan, minä aidosti ilahdun ja yritän toki miellyttää vastavuoroisesti jos nainen meikkaa ja pukeutuu naisellisesti. Se ei ole pelkkää ulkonäköä vaan sillä nainen viestittää että haluaa olla haluttava. Ymmärrän että jotkut tykkää ns luonnonlapsista ja makuja on monia mutta minulle tämä on tärkeää. Olen jopa tarjoutunut maksamaan kampaajat, vaatteet ja meikit ettei siitä jäisi kiinni.
Olen tuosta samaa mieltä. Halu miellyttää ja olla oman kumppanin silmissä haluttava on minusta aika perusasia. Onko se kateissa syystä tai toisesta, onko se jonkinlaista protestia vai eikö sitä koskaan ole ollutkaan eli tyyli on aina ollut hyvin käytännönläheinen - riippuu tapauksesta. Toista ei voi kuitenkaan väkisin muuttaa, se johtaa vain loukkaantumiseen. Ulkonäköön liittyvät asiat ovat kaikille arkoja.
Oliko sinun vaimosi alun perin luonnonlapsi vai tuliko hänestä sellainen myöhemmin? Kaikkihan eivät ihan oikeasti pidä laittautumisesta. Eräs ystäväni sanoi, että hänestä värivoide tuntuu kuin klovnin naamiolta ja samoin kynsilakka, ainakin voimakkaan värinen. Hän kokee olevansa kuin naamiaisasussa, jos laittautuu naisellisesti. Se että joku toinen laittaisi naiselle meikin, vaatteet jne. ei välttämättä minusta ole hyvä idea sen vuoksi, ettei toista ole kovin helppo meikata ja pukea niin, että hän kokee olonsa mukavaksi. Kokemusta on, kukaan ei ole osannut meikata minua niin että tuntisin itseni minuksi. Sillä meikkaus- ja pukeutumistyyli kehittyy ajan myötä jokaiselle sopivaksi, kun niitä itse saa rauhassa funtsia, kokeilla ja kehittää. Kaikki ammattilaisetkaan eivät ole kovin taitavia meikkaamaan erilaisia naisia. N50+
Vähän oli sellainen jo alunperin mutta vakuutti että asiat muuttuu kunhan minä alan miehenä laittautumaan enemmän ja kunhan en painosta vaan annan hänen löytää oman tyylinsä. Sitä tässä on nyt vuosia odoteltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko sitä, että toivoisit naisesi pukeutuvan naisellisemmin ja laittautuvan enemmän? Vai mitä tuolla tarkoitat? Kaikille naisille laittautuminen ei ole luontaista, mutta ymmärrän toiveen. Koska Suomessa on yhä sellaista ilmapiiriä, että laittautuminen on pinnallista ja käytännöllinen tyyli ainoa oikea, niin se tekee laittautuneelle ja naiselliselle naiselle ihan tarpeetonta etua varsinkin sinkkumarkkinoilla. Eli pelkästään se, että on huoliteltu ja naisellinen saa päät kääntymään.
Tietenkään kaikki miehet eivät ole samalla tavalla visuaalisia ja joidenkin mielestä esimerkiksi meikkaava nainen ei ole lainkaan haluttava. Tosin harva mies ymmärtää meikkauksesta mitään eli kuvittelevat nude-meikattua ilman meikkiä olevaksi. N50+
Nimenomaan, minä aidosti ilahdun ja yritän toki miellyttää vastavuoroisesti jos nainen meikkaa ja pukeutuu naisellisesti. Se ei ole pelkkää ulkonäköä vaan sillä nainen viestittää että haluaa olla haluttava. Ymmärrän että jotkut tykkää ns luonnonlapsista ja makuja on monia mutta minulle tämä on tärkeää. Olen jopa tarjoutunut maksamaan kampaajat, vaatteet ja meikit ettei siitä jäisi kiinni.
Olen tuosta samaa mieltä. Halu miellyttää ja olla oman kumppanin silmissä haluttava on minusta aika perusasia. Onko se kateissa syystä tai toisesta, onko se jonkinlaista protestia vai eikö sitä koskaan ole ollutkaan eli tyyli on aina ollut hyvin käytännönläheinen - riippuu tapauksesta. Toista ei voi kuitenkaan väkisin muuttaa, se johtaa vain loukkaantumiseen. Ulkonäköön liittyvät asiat ovat kaikille arkoja.
Oliko sinun vaimosi alun perin luonnonlapsi vai tuliko hänestä sellainen myöhemmin? Kaikkihan eivät ihan oikeasti pidä laittautumisesta. Eräs ystäväni sanoi, että hänestä värivoide tuntuu kuin klovnin naamiolta ja samoin kynsilakka, ainakin voimakkaan värinen. Hän kokee olevansa kuin naamiaisasussa, jos laittautuu naisellisesti. Se että joku toinen laittaisi naiselle meikin, vaatteet jne. ei välttämättä minusta ole hyvä idea sen vuoksi, ettei toista ole kovin helppo meikata ja pukea niin, että hän kokee olonsa mukavaksi. Kokemusta on, kukaan ei ole osannut meikata minua niin että tuntisin itseni minuksi. Sillä meikkaus- ja pukeutumistyyli kehittyy ajan myötä jokaiselle sopivaksi, kun niitä itse saa rauhassa funtsia, kokeilla ja kehittää. Kaikki ammattilaisetkaan eivät ole kovin taitavia meikkaamaan erilaisia naisia. N50+
Vähän oli sellainen jo alunperin mutta vakuutti että asiat muuttuu kunhan minä alan miehenä laittautumaan enemmän ja kunhan en painosta vaan annan hänen löytää oman tyylinsä. Sitä tässä on nyt vuosia odoteltu.
Säälittävää jos naisen halukkuus tai halukkuuden näyttäminen on miehestä laittautumisesta kiinni. Ulkonäkökö mukaa merkkaa eniten siinä miten toinen näyttää halujaan. Eikö toinen ihmisenä merkkaa mitään. En miehenä ymmärrä. Hanki nukke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säälittävää jos naisen halukkuus tai halukkuuden näyttäminen on miehestä laittautumisesta kiinni. Ulkonäkökö mukaa merkkaa eniten siinä miten toinen näyttää halujaan. Eikö toinen ihmisenä merkkaa mitään. En miehenä ymmärrä. Hanki nukke.
Hanki sinä nukke jos sinulle ei ole merkitystä vaikka nainen kulkee meikkaamattomana tuulipuvussa ja näyttäisi vähän miespuoliselta rekkakuskilta ja onneksi olkoon koska olet todella pienessä vähemmistössä. Toiset nyt on vaan visuaalisempia ja jokaisella makunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras nainen saattaa olla miehelle pelkät tissit ja perse, koska eipä vaikka kadulla ohi kävellessä juuri muuhunkaan pysty huomiota kiinnittämään, kasvojen lisäksi. Oman naisen kanssa on kaikki se mikä on ollut yhteistä vuosien ajan, ilot, surut, eletty elämä ja kaikki ne seksikerrat joina on oltu iho iholla. SE tekee omasta naisesta ja jokaisesta hänen neliösentistään erityisen ja ainutlaatuisen, eikä tissin malli tai perseen pyöreys.
Joo, kyllä muunkinlainen vartalo voi silmää miellyttää, mutta se on vain silmän iloja. Useimmiten riittää että kuulee tällaisen silmänilon vain avaavan suunsa, niin illuusio särkyy ja tietää, että mitään yhteistä ei hänen kanssaan koskaan voisi olla. Enkä tarkoita tällä sitä, että kaunis nainen olisi bimbo, vaan että ainakin pitkässä ja lujassa parisuhteessa, jollaisessa itse elän, yhä suurempi osa muista ihmisistä alkaa vain tuntua siltä, että ei. Ei olisi ollut minun tyyppiäni.
Miten itse? Miellyttävätkö silmääsi palomiehen öljytyt vatsalihakset ja tiukka takapuoli, vaikka oman kullan karvainen maha ja perse ei ihan samassa sarjassa painisikaan?
Muunkinlainen vartalo voi miellyttää, mutta onhan se nyt aivan eri asia kuin se, jos pitää aivan toisentyyppisistä naisista kuin oma vaimo. Olisi varmaan kova paikka miehellekin, jos vaimo pitäisi pitkistä ja rotevista, vaikka oma mies on hintelä ja lyhyt.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että vaimo olisi tasaisen tyytymätön olemukseeni ja ilmaisisi sen jatkuvasti, silloin saisi lähteä etsimään onneaan muualta. Mutta kun oikea, toimiva parisuhde on niin paljon kaikkea muuta kuin toisen ulkonäkö. Minä olen keski-ikäinen iskävartaloinen, likinäköinen, koskaan salilla käymätön, yltä päältä karvainen ja silti pälvikaljuinen, toinen käteni on lapsuuden vammasta hieman klenkka ja selässäni on kämmenen kokoinen alienilta näyttävä karvainen luomi, jota joku kutsui joskus nuoruudessani hellästi perversioksi. Veikkaan, että siinä olisi monta asiaa, joissa olisi korjaamisen varaa ennen kuin vaimon ihannemallissa oltaisiin.
Mutta tiedätkö mitä? Noilla asioilla ei ole mitään merkitystä, ja vaimo saa aivan vapaasti tykätä niistä palomiehen vatsalihaksista. Jos se saa hänet hyvälle tuulelle niin parempi vain, minä kyllä osaan kantaa kroppani sitä häpeämättä, tietäen mitä sillä pystyn hänelle antamaan. Ei ole tarvinnut 26 vuoteen epäillä, että suhde olisi jotenkin kiikunkaakun ulkoisten avujen puutteiden vuoksi, hänen tai minun.
Mun mielestä tuo on vähän eri asia, kun te molemmat tiedätte että olette toistenne kanssa koska hyväksyitte tosiasian ettei omalla naamalla muuta saa. Silloin kun itse haaveilee sängyssä että vaimon paikalla on tv.näyttelijä, on helpompi suoda sama myös vaimolle.
Moni luulee olevansa hyvännäköinen kun seurustelukumppani niin sanoo(elikkä valehtelee), ja totuus tulee esiin vasta muutaman aviovuoden jälkeen kun ei jakseta enää pitää kulissia yllä, vaan aletaan ihan suoraan vaan kuolailemaan muita.
Mun mielestä taas et ole ollenkaan ymmärtänyt mitä olen tässä yrittänyt sanoa. Kyse ei ole millään tavalla siitä mitä tällä naamalla saan tai en saa, tai mitä hän saisi. Onko se jotenkin täysin mahdotonta ymmärtää, että en ole yrittänyt pariutua omalle pärställeni parhaan mahdollisen ulkonäön kanssa, vaan sellaisen ihmisen, jonka kanssa aidosti haluan jakaa elämäni?
Ja kun sanon että siitä huolimatta kauniit kasvot tai upea kroppa näyttää minun, kuten kenen tahansa, silmissä miellyttävältä, niin silloinko menee pata täysin jumiin? Miten tämän osaisin sanoa? Kaunis on kaunista ja ihan kiva niin, mutta onnellisen parisuhteen takaajana se on tärkeysjärjestyksessä ehkä sijalla 26. Voin ihailla kaunista ulkonäköä samalla tavalla kuin taidokasta oboen soittoa, ja se tekee ihailun kohteesta täsmälleen yhtä kiinnostavan parisuhdemielessä.
Sinun, kuten kenen hyvänsä silmissä... Niin, se mikä sinun silmissäsi näyttää miltäkin, ei näytä kenen hyvänsä silmissä samalta. Minä ymmärrän sen että ihmiset näkevät eri tavoin kauneuden, joten kyllä se olet sinä jolal pata menee jumiin omaa ymmärtämättömyyttäsi.
On eri asia että sinä ja kumppanisi molemmat tiedätte ettette ole toistenne mielestä hyvännäköisiä, vaan halutaan täyttää sitä kauneudenkaipuuta tuijottamalla vieraita miehiä ja naisia. kun se on teille kummallekin selvä juttu että näin on. On huomattavasti ikävämpää olla suhteessa jossa luulee olevansa toisen mielestä hyvännäköinen, mutta tämä paljastuukin valheeksi myöhemmin.
Miksi ihmeessä olla tuollaisessa suhteessa? sivusta
En minä tiedä, kysy tuolta joka katselee vaimonsa kanssa vieraisiin pöytiin.
En tiedä trollaatko vain, vai piehtaroitko niin syvällä omissa komplekseissasi, ettet pysty kenenkään muunkaan elämää käsittämään muuten kuin tuon vääristävän kaleidoskoopin läpi. Olen tässä koko päivän yrittänyt selittää, että ainakaan meidän suhteessa ulkonäkö ei ole millään tavalla merkittävä eikä ratkaiseva tekijä. En ole väittänyt että pitäisimme toisiamme epäviehättävinä, 26 vuoden yhteisen ja onnellisen taipaleen jälkeen toisen osaa nähdä vain kaikista rakkaimpana ihmisenä omassa elämässään. Ei siinä ole mitään vertailun mahdollisuuttakaan muihin, että kuka nyt on jollain absoluuttisella skaalalla kauniimpi tai ei.
Sinulle vaan tuntuu ulkonäkö olevan kaikki kaikessa ja parisuhteen perusta, joten aivosi näyttävät menevän umpisolmuun, jos sanon, että myös joku muu kuin puolisoni voi miellyttää silmääni, tai joku muu kuin minä hänen silmäänsä. Sinulle se on vieraisiin pöytiin katsomista, minulle se on vain sen tosiseikan tunnustamista, että joku random-henkilö on viehättävä, ja siinä se. Ei sillä ole mitään tekemistä parisuhteen kanssa, sen enempää kuin sillä että minusta on kaunista myös auringonlasku Selkämereen, norppa pötkötyskivellään Saimaalla tai vaikka se yksinäinen oboesoolo kaikumassa jonkin vanhan kivikirkon hiljaisuudessa.
Kaunis on kaunista, se on yksi asia. Rakkaus on jotakin ihan muuta kuin oman tai puolison kauneuden arvottamista. Uskoisin kyllä, että tämä on palstan enemmistöllekin selvä asia. Jos se ei sinulle vieläkään ole selvä vaan jatkat tuota samaa vääristynyttä jankkaustasi minun suhteestani, niin eipä voi mitään, toivotan mitä kauneinta kesän jatkoa!
Hieno ja tyhjentävä kommentti tästä aiheesta!
Aloituksessahan ei edes ollut kyse siitä, onko puoliso objektiivisesti ottaen maailman komein tai kaunein tai siitä "saako" pitää muitakin kuin omaa puolisoaan viehättävänä. N50+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko sitä, että toivoisit naisesi pukeutuvan naisellisemmin ja laittautuvan enemmän? Vai mitä tuolla tarkoitat? Kaikille naisille laittautuminen ei ole luontaista, mutta ymmärrän toiveen. Koska Suomessa on yhä sellaista ilmapiiriä, että laittautuminen on pinnallista ja käytännöllinen tyyli ainoa oikea, niin se tekee laittautuneelle ja naiselliselle naiselle ihan tarpeetonta etua varsinkin sinkkumarkkinoilla. Eli pelkästään se, että on huoliteltu ja naisellinen saa päät kääntymään.
Tietenkään kaikki miehet eivät ole samalla tavalla visuaalisia ja joidenkin mielestä esimerkiksi meikkaava nainen ei ole lainkaan haluttava. Tosin harva mies ymmärtää meikkauksesta mitään eli kuvittelevat nude-meikattua ilman meikkiä olevaksi. N50+
Nimenomaan, minä aidosti ilahdun ja yritän toki miellyttää vastavuoroisesti jos nainen meikkaa ja pukeutuu naisellisesti. Se ei ole pelkkää ulkonäköä vaan sillä nainen viestittää että haluaa olla haluttava. Ymmärrän että jotkut tykkää ns luonnonlapsista ja makuja on monia mutta minulle tämä on tärkeää. Olen jopa tarjoutunut maksamaan kampaajat, vaatteet ja meikit ettei siitä jäisi kiinni.
Olen tuosta samaa mieltä. Halu miellyttää ja olla oman kumppanin silmissä haluttava on minusta aika perusasia. Onko se kateissa syystä tai toisesta, onko se jonkinlaista protestia vai eikö sitä koskaan ole ollutkaan eli tyyli on aina ollut hyvin käytännönläheinen - riippuu tapauksesta. Toista ei voi kuitenkaan väkisin muuttaa, se johtaa vain loukkaantumiseen. Ulkonäköön liittyvät asiat ovat kaikille arkoja.
Oliko sinun vaimosi alun perin luonnonlapsi vai tuliko hänestä sellainen myöhemmin? Kaikkihan eivät ihan oikeasti pidä laittautumisesta. Eräs ystäväni sanoi, että hänestä värivoide tuntuu kuin klovnin naamiolta ja samoin kynsilakka, ainakin voimakkaan värinen. Hän kokee olevansa kuin naamiaisasussa, jos laittautuu naisellisesti. Se että joku toinen laittaisi naiselle meikin, vaatteet jne. ei välttämättä minusta ole hyvä idea sen vuoksi, ettei toista ole kovin helppo meikata ja pukea niin, että hän kokee olonsa mukavaksi. Kokemusta on, kukaan ei ole osannut meikata minua niin että tuntisin itseni minuksi. Sillä meikkaus- ja pukeutumistyyli kehittyy ajan myötä jokaiselle sopivaksi, kun niitä itse saa rauhassa funtsia, kokeilla ja kehittää. Kaikki ammattilaisetkaan eivät ole kovin taitavia meikkaamaan erilaisia naisia. N50+
Vähän oli sellainen jo alunperin mutta vakuutti että asiat muuttuu kunhan minä alan miehenä laittautumaan enemmän ja kunhan en painosta vaan annan hänen löytää oman tyylinsä. Sitä tässä on nyt vuosia odoteltu.
Jos tuo toiselle ilmi, ettei ole tyytyväinen hänen ulkoiseen olemukseensa ottaa todella ison riskin. Koska ulkonäkö on kaikille herkkä asia eikä huomautuksesta välttämättä pääse ikinä yli. Itse olisin varmaan vastaavassa tilanteessa (jos mieheni olisi kritisoinut ulkonäköäni tai pukeutumistani) menettänyt lämpimät tunteet häntä kohtaan ja lopettanut seksin haluamisen sekä alkanut nähdä myös hänet kielteisessä valossa. Negatiivinen kierre syntyy parisuhteessa hyvin helposti eikä sen korjaaminen ole aina helppoa. Siihen verrattuna käytännönläheinen pukeutumistyyli on pikkuseikka.
Ihmiset voivat ajatella asioista hyvin monella tavalla, ja oma kantani on se, ettei alun perin pidä ryhtyä suhteeseen, missä johonkin seikkaan puolisossa on tyytymätön. Näin taisin kirjoittaa jo aiheen ekalla sivulla ja moni alapeukutti, kun kirjoitin haluavani, että mies on ns. täydellinen. Silloin vältytään tilanteelta missä toista tekisi mieli ohjeistaa tai muuttaa hänen ulkoiseen olemukseensa liittyvissä asioissa - tai ainakin se on paljon epätodennäköisempää. Ihannetyypin kanssa pariutuminen tarkoittaa juuri sitä. Vaikka puolison ulkoisessa olemuksessa tapahtuu muutoksia (jos saa elää riittävän kauan), ei se hävitä hänen peruspiirteitään, jotka edustavat ihannetyyppiä. Siihen sisältyy myös tietty oma tyyli pukeutumisessa. N50+
AP:lle vastaukseksi, kelpaat juuri sellaisena kun olet ja hyvin harvalla naisella edes on niin pienet tissit että häiritsisi miestä. Kyllä se on kokonaisuus (luonne) (älykkyys) Jne. Ulkonäkö asioista jos jää miehen kiinnostus kiinni tuosta isot tissit tai leveä pylly niin on kyllä harvinaisen idiootti mies. Liian hyvännäköisiä naisia voi aina haaveilla mutta fakta vaan on että tulee suhteessa petetyksi ja ei se auvoista ole, tulee paineita seksissä ja mustasukkaisuutta (pelkoa että nyt se jättää minut ns) / löytänyt paremman) ja on vähä turhamaisia kauneimmat naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä mainittakoon että ihan varmasti löydät jonoksi asti miehiä jos et kelpaa tuollaisena kun olet ulkonäkö asioissa. M35v
Lainaatko tähän kohdan jossa kirjoitin noin? Tiedän jo ettet lainaa, joten trolli olet, enkä lue eteenpäin, enkä todellakaan vastaa AIDOSTI ;)