Täysin puskista, mies haluaa erota
Äitini mua aikoinaan varoitti, ettei kannata sokeasti luottaa yhteenkään mieheen ja suvussanikin on varoittavia esimerkkejä, mutta silti näin sitten kävi minullekin. Yhteinen lapsi, yhteinen koti, 13v yhdessä ja eräänä iltana mies puskista töräytti, että haluaa eron. Ei ole suostunut edes puhumaan kunnolla asiasta, hän on vaan kuulemma läpeensä kyllästynyt meidän elämään ja haluaa sekä minut että muksun pois. Ei oltu edes naimisissa, joten jään tyhjin käsin. Käytös on eroilmoituksen jälkeen muuttunut kalseaksi ja hellyydenosoitukset loppui kuin seinään. Jäljellä on äärettömän tyhmä olo, miksi luotin ja miksi en ole tajunnut mitään. Rakentanut koko turvallisuuden tunteeni miehen ympärille. Luotin niin paljon kuin luottaa voi ja olin varma, että vaikka mikä olisi niin mulla on aina hänet. Ja nyt hän käyttäytyy, kuin ei haluaisi enää olla edes tekemisissä ja ajaa meitä kauemmas. Miten tästä shokista voi edes selvitä?
Kommentit (516)
Vierailija kirjoitti:
Voit pyytää kunnan oikeusavusta itsellesi juristin, voit saada jotain hyvitystä. Koti on myös sinun koti kunnes virallinen häätö tulee jos tulee. Älä lähde mihinkään ilman uutta kotia lapsen kanssa.
Ei kun käyt oikealla lakimiehellä, ei millään oikeusapu tuki-työllistetyllä kikka-kakkosella.
Oikeusapu kikkailija menasi tulla itselleni kalliiksi, olisin menettänyt 140 000, koska olisi häntä käyttämällä säästänyt 800 juristin palkasta.
Onneksi tajusin palkata eroihin erikoistuneen asianajajan, tuon kikka-kakkos käynnin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Voit pyytää kunnan oikeusavusta itsellesi juristin, voit saada jotain hyvitystä. Koti on myös sinun koti kunnes virallinen häätö tulee jos tulee. Älä lähde mihinkään ilman uutta kotia lapsen kanssa.
Yleensä erossa kannattaa myydä asunto, niin ei jää kukaan nurkkiin pyörimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun mies haluaa eron, hänellä on jo uusi pyykinpesijä valmiina. Vaikka kuinka kieltää asian, niin hän valehtelee.
Voi vi tu mitä pa kaa on sun näppikseltä tulee. Ei ole todellakaan noin. Mun kavereista 3 miespuolista on eronnut puolisostaan. Kaikilla on syynä se, että eivät vain jaksaneet enää hetkeäkään elää sen naisen kanssa. Kenelläkään ei ole ollut toista suhdetta odottamassa.
Kaikki nämä pesevät kyllä pyykkinsä, hoitavat taloutensa ja ovat paljon onnellisempia ilman puolisoa. On kyllä ihmeellinen stereotypia joillain, että vielä 2020-luvulla miehet järjestään tarvitsisivat naista elämäänsä. Hyvin hoituu kaikki lapsen hoitoineen moneltakin mieheltä ilman naista.
Tää on totta. Varmaan on eroja siinä, missä päin miehet selviää paremmin. Esimerkiksi suurten kaupunkien ja liberaalimpien arvojen omaavat miehet elää ja pyörittää huushollia keskimäärin sujuvammin kuin perinteisempien arvojen pikku paikkakunnilla asuvat miehet.
Kieltämättä särähti itselleni myös tuon viestin "Aina kun mies haluaa eron, hänellä on jo uusi pyykinpesijä valmiina. Vaikka kuinka kieltää asian, niin hän valehtelee."
Ilmeisesti tuon kirjoittajan elämän piiri on niin pieni, ettei hän ole vielä tullut 2000-luvulle.
Luulen, että tämä on sukupolvikysymys. Ainakin näin +50 v naisena huomannut, että samanikäiset tai vanhemmat miehet käyttäytyvät näin, että suhteesta lähdetään vasta kun uusi on löytynyt.
Eiköhän käytännössä KAIKKI miehet käyttäydy näin. Yhtään pidemmästä suhteesta ei lähdetä ennen kuin on toinen nainen kiikarissa. Harvassa ovat poikkeukset. Nyt moni mies tuntee piston sydämessään...jos nyt jokin omatunnon tapainen siellä vielä yhtään ääntään saa kuuluviin.
Ei käyttäydy KAIKKI miehet näin. Pidemmästä suhteesta mies lähtee ihan sujuvasti kävelemään, vaikka ei olisi ketään muuta kiikarissa. Ettekö te nyt ymmärrä!
Kun mitta on täysi, se on täysi.
Anteeksi, kun pyöristin lähimpään kokonaislukuun. Tarkoitin, että ehkä noin 99, 6% miehistä toimii näin, ei siis 100%, sillä poikkeuksia mahtuu maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun mies haluaa eron, hänellä on jo uusi pyykinpesijä valmiina. Vaikka kuinka kieltää asian, niin hän valehtelee.
Näinhän se oli meilläkin. Yhtäkkiä mies halusi eron eikä asiasta voinut keskustella eikä varsinkaan edes miettiä parisuhdeterapiaa. Kolme lasta ja 25 vuotta yhdessä. Ei koskaan riitoja, ei mitään riippuvuuksia (päihde, peli tms), raha-ja työasiat aina kunnossa. Olihan mies ollut todella tiuskiva minulle jo pidempään , mutta ei kertonut syytä vaikka kyselin.
Ja paljastuihan sieltä salasuhde ja toinen nainen. Uusi nainen muutti perheemme kotiin entiseen kotiin viikko sen jälkeen kyn minä olin muuttanut pois.
Ex-mies luuli että kolme teiniämne ovat onnellisia isänsä uudesta suhteesta. Väärin. Lapset ovat noin täysi-ikäisiä ja laittoivat välit poikki isäänsä ja muuttivat minun luo.
Ei mennyt kuin syrömsössä.
Jos toinen on päässyt ajatuksissaan tarpeeksi pitkälle ja tehnyt rauhan itse eron kanssa niin mitäpä siitä keskustelemaan ja terapiassa käymään? Itse olen jo vuoden miettinyt eroa ja ajattelin, että varmaankin syksyllä/talvella olisi hyvä asiasta vaimolle ilmoittaa. Itse olen asian jo päässäni käsitellyt eikä siinä omalta kohdaltani ole mitään epäselvää enää. Ei ole yhtä tai kahta syytä vaan kyse on kokonaisuudesta enkä näe tässä suhteessa enää järkeä/toivoa. Olen kyllä yrittänyt puhua ja tuoda ongelmia omalta kannaltani esille, mutta toista ei kiinnosta kuunnella niin pakko sitten tehdä kuten itse parhaaksi näen.
Toki vaimolle se tulee yllätyksenä ja järkytyksenä. Luultavasti olen taas maailman suurin sika. Itselläni ehkä enemmän haikeutta, koska 20 vuotta saman ihmisen kanssa on pitkä aika. Miksi roikkua väkisin parisuhteessa jossa ei itse ole onnellinen? Ei tässä elämässä kannata muita miellyttää vaan tehdä kuten itse parhaaksi kokee. Itse en ajatellut enää tuhlata elämääni...
Täysi sika sinä oletkin, mikäli vielä syksyyn tai talveen asti tuhlaat vaimosi ainutkertaista elämää.
Sinä olet päätöksesi tehnyt ja kerrot sen vaimollesi, tänään.Juuri näitä omahyväisiä, narsistisia äijiä Suomi täynnä. Ensin ei puhuta, salaillaan ja roikotetaan löyhässä hirressä toista ihmistä. Sairasta.
Tälle äijälle: Miksi roikotat vaimoasi edelleen, kun olet jo salaa miettinyt eroa? Sinähän varsinainen hyväk si käyttäjä olet!!! Häpeä, jos osaat.Kumma, että miten jos jonkinnäköistä vinksahtanutta miestä on aina koko maa täynnä ja miten yksi ihminen on ehtinyt käydä ne kaikki läpi.
Tosi ahkera ja huono-onninen tyyppi. Hatunnosto ja osanotto hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Mies tässä on mokannut, jos ei ole aiemmin osannut/halunnut ilmaista tyytymättömyyttään parisuhteeseen. Et todennäköisesti ole ajatustenlukija, joten et voi odottaa itseltäsi tällaisia taitoja.
Hoida omat asiasi kuntoon. Selvitä mihin tukiin olet oikeutettu ja hae tarvittaessa apua oikeusasioissa. Mies on elatusvelvollinen lapsen suhteen ja pitää kantaa vastuu. Ei siitä lapsesta pääse eroon vain ilmoittamalla, että on kyllästynyt.
Ihan hirveitä haaskalintuja täällä kommentoimassa "vaihtoi nuorempaan"... tällaiset urpot ovat varmaan tulleet jätetyiksi ihan aiheesta.
In denial. Kyllähän miehet tekee paljon tota nuorempaan vaihtamista. Ei se ole mitään fiktiota vaan ihan tosi asia. Etkö muka ole koskaan törmännyt noihin tapauksiin?
Ap olen käytännössä ollut lapsemme yksinhuolehtija jo pitkään, samoin jos olen ollut muutaman päivän poissa, on kotona ollut pommi odottamassa. Miehellä ei töiden jälkeen, ehkä nyt ajatellen viime kuukausina, ole ollut yhtään paukkuja enää kotona. Lapselle ärisee ja valittaa minulle, ettei jaksa enää tällaista. Ehdotin kyllä parisuhdeterapiaa ja perheterapeuttia, mutta ei ole halukas. Sanoi kyllä kerran, että menojalka vipattaa ja nyt onkin joka vkloppu ollut kavereiden kanssa jossain. Kun olen kysellyt, on vastaus, että hänen menemisensä ei enää mulle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, yhteenkään mieheen ei ikinä kannata täysin luottaa.
Voimmeko nyt täysin luottaa ohjeeseesi?
Joo?
Vierailija kirjoitti:
On vaan niin hölmö olo ja petetty.. Vuorotellen vihainen ja surullinen. Lapsesta en onneksi joudu tappelemaan, hänet saan kuulemma pitää hyvänäni. Olen vain 13v kuvitellut löytäneeni elämäni kumppanin ja ollaan oltu käytännössä koko ajan kuin paita ja peppu. Muut ympäriltä on eronnut ja ajattelin, että ei koskaan me, me ollaan niin kasvettu yhteen. Mies on saanut mennä kavereiden kanssa, en oo koskaan ollut mustasukkainen, koska oon luottanut häneen 100% ja nyt.. Tä oli tässä, voitte painua httiin, haluan olla yksin. Tästä kai sitten keräämään sirpaleita ja etsimään itseään. Ei olisi pitänyt rakentaa identiteettiään osaksi toista.. Huhhuh. Kiitos kaikille tuesta, ei ole ikinä ollut näin raskasta.
Tsemppiä tilanteeseen! Tosin tuli mieleen, että jos kyse ei ole rakastumisesta toiseen naiseen, tilanne voi olla vielä ratkottavissa.
Nimittäin jos syy ei ole edellä mainittu, se on todennäköisesti joku näistä:
A) mies on hautonut jotain katkeruutta välillänne selvittämättömästä asiasta - kaiken voi selvittää puhumalla
B) mies on itse mokannut pahasti ja oon liian häpeissn/ahdistunut kohdatakseen asiaa. Esim. pettänyt, pelannut perintönsä, tehnyt jotain laitonta, menettänyt luottotietonsa tai työnsä tms - yleensä aina puhumalla nämäkin pystytään selvittämään
C) mies on masentunut tai loppuunpalanut tai muu terveysongelma,
Kaikki em on siis puhumalla mahdollista korjata / saada johonkin järjestykseen ja päästä esim avun piiriin. Nyt pitää vaan mies saada puhumaan. Itse yrittäisin ensin hyvällä, ja sitten ns pahalla. Jos ei mikään suostuttelu, ystävien kautta kommunikointi, asiallinen puhe avaa kielenkantoja, voit myös provosoida tilanteen niin ärsyttäväksi, että mies sylkäisee lopulta vihaisena totuuden esiin. Huolehdit vain tietysti omasta turvallisuudestadi, ja siitä että lapsi ei ole silloin paikalla.
Jos kaikesta yrirtksestä huolimatta et saa hänestä enempää irti, tiedät kuitenkin itse tehneesi ihan kaikkesi, ja voit alkaa työstämään helpommin surua ja vihaa minkä kautta pääset lopulta erossa myös eteenpäin. Onnea matkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jatkoa ylle
Asiasta olen yrittänyt keskustella ja tuoda oman näkökulmani esiin siitä, että mikä tässä mielestäni mättää ja asia ei nyt aivan niin ole, että mitään en tämän parisuhteen ja asunnon eteen ole tehnyt. Toki sanottakoon, että rakastan kyllä paljon vaimoani ja on mielestäni erittäin hyvä ihminen monesta eri kantista. Lähinnä työn ja työpaikan haun suhteen erittäin laiska eikä oikein suostu ymmärtämään mikä vaikutus näillä kaikilla eri remonteilla ja muilla nikkaroinneilla oikeasti voi olla taas omaan hyvinvointiini. Joskus puhuttiin lapsista, mutta itse olen jo haaveet niistä haudannut, koska siitä vasta sitten soppa syntyisikin vaikka mielelläni lapsia hoidan ja ottaisin jopa vapaata töistä sitä varten.
Ei mua haittaa elättää vaimoani, se on ihan ok ja hyväksyn sen. Mutta kaiken sen jälkeen mitä teen, olen tehnyt ja tulen tekemään niin jotenkin kyllä pistää vituttamaan kun laiskaksi haukutaan sen takia etten sitten ole päivittäin imurin kansssa kissankarvoja imuroimassa.
Kiva kun vastasit. Kuulen kyllä turhautumisesi ja tekstisi perusteella vaimosi tykkää elää helppoa elämää rinnallasi. Kun teet suurimman osan ja hän pienemmän osan niin hän varmaan kuitenkin kokee että tekee kuitenkin ihan riittävästi.
Mä ottaisin ilomielin miehekseni sinun kaltaisen ahkeran ja tekevän miehen. Ja auttaisin mielelläni terassin öljyämisessä. Ja illalla pitäisin hyvänä 🙂Parisuhde vaatii että tehdään asioita yhdessä, vaikka aina ei 50/50 jakoon päästä.
Mun ex mies ei koskaan tehnyt mitään nikkarointia omakotitalossamme. Minä vaimona puhdistin rännit, leikkasin pensaat ja tein polttopuut.
T. Se jonka mies halusi eron kun en ihaillut, kehunut ja vietellyt riittävästi
Itse en varsinaisesti ihailua tai kehuja sinänsä kaipaa. Lähinnä arvostusta siitä huolimatta, että en ole päivittäine imuroimassa jotain olemattomia karvoja lattialta. En edes kaipaa 50/50 jakoon asioissa. Arvostuksen puute parisuhteessa on itselle ehdottomasti suurin ongelma.
Tämän vuoksi olen asiaa pitkään pohtinut. Enkä varmaan lopputulokseen ole päätynyt. Tuntuu hieman hölmöltä erota sen takia, että arvostusta puuttuu. Kumpikaan ei juoppo tai väkivaltainen ole tai muuta vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap olen käytännössä ollut lapsemme yksinhuolehtija jo pitkään, samoin jos olen ollut muutaman päivän poissa, on kotona ollut pommi odottamassa. Miehellä ei töiden jälkeen, ehkä nyt ajatellen viime kuukausina, ole ollut yhtään paukkuja enää kotona. Lapselle ärisee ja valittaa minulle, ettei jaksa enää tällaista. Ehdotin kyllä parisuhdeterapiaa ja perheterapeuttia, mutta ei ole halukas. Sanoi kyllä kerran, että menojalka vipattaa ja nyt onkin joka vkloppu ollut kavereiden kanssa jossain. Kun olen kysellyt, on vastaus, että hänen menemisensä ei enää mulle kuulu.
Tämä on klassisen kuuloinen tapaus, jossa miehellä on mielessä toinen nainen.
Olet läheisriippuvainen. Opettele elämään itsellistä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jatkoa ylle
Asiasta olen yrittänyt keskustella ja tuoda oman näkökulmani esiin siitä, että mikä tässä mielestäni mättää ja asia ei nyt aivan niin ole, että mitään en tämän parisuhteen ja asunnon eteen ole tehnyt. Toki sanottakoon, että rakastan kyllä paljon vaimoani ja on mielestäni erittäin hyvä ihminen monesta eri kantista. Lähinnä työn ja työpaikan haun suhteen erittäin laiska eikä oikein suostu ymmärtämään mikä vaikutus näillä kaikilla eri remonteilla ja muilla nikkaroinneilla oikeasti voi olla taas omaan hyvinvointiini. Joskus puhuttiin lapsista, mutta itse olen jo haaveet niistä haudannut, koska siitä vasta sitten soppa syntyisikin vaikka mielelläni lapsia hoidan ja ottaisin jopa vapaata töistä sitä varten.
Ei mua haittaa elättää vaimoani, se on ihan ok ja hyväksyn sen. Mutta kaiken sen jälkeen mitä teen, olen tehnyt ja tulen tekemään niin jotenkin kyllä pistää vituttamaan kun laiskaksi haukutaan sen takia etten sitten ole päivittäin imurin kansssa kissankarvoja imuroimassa.
Kiva kun vastasit. Kuulen kyllä turhautumisesi ja tekstisi perusteella vaimosi tykkää elää helppoa elämää rinnallasi. Kun teet suurimman osan ja hän pienemmän osan niin hän varmaan kuitenkin kokee että tekee kuitenkin ihan riittävästi.
Mä ottaisin ilomielin miehekseni sinun kaltaisen ahkeran ja tekevän miehen. Ja auttaisin mielelläni terassin öljyämisessä. Ja illalla pitäisin hyvänä 🙂Parisuhde vaatii että tehdään asioita yhdessä, vaikka aina ei 50/50 jakoon päästä.
Mun ex mies ei koskaan tehnyt mitään nikkarointia omakotitalossamme. Minä vaimona puhdistin rännit, leikkasin pensaat ja tein polttopuut.
T. Se jonka mies halusi eron kun en ihaillut, kehunut ja vietellyt riittävästi
Itse en varsinaisesti ihailua tai kehuja sinänsä kaipaa. Lähinnä arvostusta siitä huolimatta, että en ole päivittäine imuroimassa jotain olemattomia karvoja lattialta. En edes kaipaa 50/50 jakoon asioissa. Arvostuksen puute parisuhteessa on itselle ehdottomasti suurin ongelma.
Tämän vuoksi olen asiaa pitkään pohtinut. Enkä varmaan lopputulokseen ole päätynyt. Tuntuu hieman hölmöltä erota sen takia, että arvostusta puuttuu. Kumpikaan ei juoppo tai väkivaltainen ole tai muuta vastaavaa.
Koet, ettei vaimo arvosta ja ihaile sinua.
Tiedätkö, kokeeko vaimo, että sinä arvostat ja ihailet häntä? Ei nimittäin kuulosta siltä. Pikemminkin kuulostaa siltä, että pidät itseäsi parempana ja väheksyt vaimoa ja katsot häntä alaspäin.
Tiedoksesi, että naiset eivät halua mieheltä elatusta ja nikkarointia. He haluavat miehen, joka tekee puolet arjen kotitöistä ja kokee vaimon viehättäväksi ja himoitsee vaimoa.
Vierailija kirjoitti:
Toinen elämä jo toisaalla? Voimia. Itse mietin täällä pitkässä liitossa jälleen että olikohan se nyt tässä, onko mies pettänyt.
Ei tarvi olla edes toista elämää. Riittää loppuunpalaminen nalkuttavaan naiseen. Nainen muka luulee nalkuttamalla pitävänsä suhdetta pystyssä ja vuodattaa että kaikkensa on yrittänyt. Todellisuudessa nainen haluaa nalkuttamalla tehdä arjesta ja parisuhteesta itselleen mieluisan ja saada kälättämällä miehen tiettyyn muottiin. Lopulta mies palaa loppuun tyrannian alla ja nainen keksii uhriutua, että hän oli se, josta homma ei kyllä jäänyt kiinni.
Miehellä on toinen nainen, on ollut jo pitkään. Miehet eivät yleensä lähde suhteesta ennenkuin seuraava nainen on katsottu valmiiksi, sillä he tarvitsevat kodinhoitajan ja kokin, eivät pärjää yksin.
Olen pahoillani ap, kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on toinen nainen, on ollut jo pitkään. Miehet eivät yleensä lähde suhteesta ennenkuin seuraava nainen on katsottu valmiiksi, sillä he tarvitsevat kodinhoitajan ja kokin, eivät pärjää yksin.
Olen pahoillani ap, kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi.
1950-luku huhuilee ärtyneenä, palaa jo takaisin paikallesi. Siellä on nyt joku miespoloinen pahassa pulassa ilman sua.
Koskaan ei pidä luottaa liikaa mieheen, saati sitten rakentaa identiteettiään hänen ympärilleen. Omat rahat ja tilit ja omat menot ja harrastukset pitää naisella olla. Pitää varautua siihen, että mies saattaa jonain päivänä tehdä juuri kuten aloittajan mies teki.
Monen suhteen tuttu tarina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen elämä jo toisaalla? Voimia. Itse mietin täällä pitkässä liitossa jälleen että olikohan se nyt tässä, onko mies pettänyt.
Ei tarvi olla edes toista elämää. Riittää loppuunpalaminen nalkuttavaan naiseen. Nainen muka luulee nalkuttamalla pitävänsä suhdetta pystyssä ja vuodattaa että kaikkensa on yrittänyt. Todellisuudessa nainen haluaa nalkuttamalla tehdä arjesta ja parisuhteesta itselleen mieluisan ja saada kälättämällä miehen tiettyyn muottiin. Lopulta mies palaa loppuun tyrannian alla ja nainen keksii uhriutua, että hän oli se, josta homma ei kyllä jäänyt kiinni.
Mikä mies se sellainen vässykkä on, joka alistuu alunperinkään nalkuttavan naisen tyrannian alle? Sellainen joutaa lähteäkin tai kasvattaa mieluummin itselleen selkärangan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on toinen nainen, on ollut jo pitkään. Miehet eivät yleensä lähde suhteesta ennenkuin seuraava nainen on katsottu valmiiksi, sillä he tarvitsevat kodinhoitajan ja kokin, eivät pärjää yksin.
Olen pahoillani ap, kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi.
1950-luku huhuilee ärtyneenä, palaa jo takaisin paikallesi. Siellä on nyt joku miespoloinen pahassa pulassa ilman sua.
Se mitä sanoin, on täyttä totta, vaikket sitä haluaisi uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitä koskee avoliittolaki joten ositus on tehtävä jos niin haluatte. Mitä muuten tulee asioihin niin naiset on ihan uskomattoman sokeita miestensä suhteen. Joskus se ihan hämmästyttää että eikö nainen huomaa, että hänen puolisonsa on lopen kyllästynyt jopa vihaa tätä kun kaikki muut näkee sen heti. En keksi mitään muuta selitystä kuin se, että heitä ei kiinnosta miehensä pään sisällä oleva maailma millään tavalla. Ja sama ongelmahan on niillä miehilä mille ero tulee ihan puskista.
Mitä näitä yllätyseroja joissa mies lähtee yli 10v liiton jälkeen olen nähnyt niin yleensä on kaksi syytä jotka voivat esiintyä yhdessä ja erikseen.
- Seksielämän lähes täydellinen loppuminen
- Jatkuva mäkätys ja valittaminenNäissäkin mies on kyllä yrittänyt parhaansa tehdä mutta mikään temppu ei korjaa tuota perusongelmaa. Ja sitten kun mies oikein keskittyy että kaikii menis oikein ja kotityöt olis tehty niin sitten vaimo on siirtynyt mäkättämään lapsille. Ei sitä vaan jaksa loputtomiin. Ja jos asian ottaa puheeksi niin vaimo sanoo vaan että kertoo mielipiteensä.
Taas mies, joka ei erota syytä ja seurausta. Nalkutus kertoo että naisella on huono olo suhteessa, samoin se ettei seksi enää kiinnosta. Ongelma ei ratkea sillä että nainen ei puhu mitään ja antaa käyttää itseään patjana, vaan sillä että mies kuuntelisi ja sitten yhdessä korjattaisiin ne asiat, joka aiheuttaa vaimon pahan olon. Ne on yleensä hyvin yksinkertaisia juttuja, kuten epäreilu kotitöiden jakautuminen. Korjaa ongelman, niin seurauksetkin lakkaavat.
Taas nainen, jonka yksinkertainen käsitys toimivasta parisuhteesta on kaupankäynti seksillä ja kotitöillä.
Ei tämä mitään kaupankäyntiä ole, vaan yksinkertainen toteamus siitä kuinka käy, kun eletään vain toisen ehdoilla, eikä kuunnella sitä omaa kumppania. Turhaa vinkua mistään seksin vähyydestä, jos ei itse ole pyrkinyt tilannetta parantamaan ja muuttamaan yhteiseksi hyväksi.
Jokainen tajuaa, että yhteiselämään ratkaisevissa asioissa tyytymätön ei enää halua sitä seksiäkään, kun ei tunne iloa eikä onnea, ja kukaties töiden, useamman lapsen ja kodinhoidon jälkeen on totaalisen uupunut.
-eri
Nainen tekee aina oikein, mies tekee aina väärin. Kuinka montaa kertaa tämä naurettava väite on palstalla esitetty.