Lue keskustelun säännöt.
45-50-vuotiaana isäksi
04.07.2022 |
Onko kokemusta? Mitä hyviä puolia siinä oli, kun olit jo vähän vanhempi tullessasi ensimmäistä kertaa isäksi?
M41
Kommentit (127)
Oletteko kuulleet isiltä valituksia, jotka ovat tuleet isiksi 40-50 vuotiana? Minä en ole yhtäkään.
Ihminen on yleensä sopeutuvainen ja kun on halunnut vanhemmuutta, siihen sopeutuu yhä vahvemmin. Ikä ei ole este, eikä se vie mitään kun on järjestelykykyinen ja osaa laittaa asiat tarvittaviin mittasuhteisiin. En usko, että Niinistökään olisi katunut hetkeäkään kun saivat yhteisen lapsen ja ikää oli sentään 70v. Noin voi käydä kun ei tärppää aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No lapsesta on kyllä noloa, jos isää luullaan isoisäksi tai äitiä mummoksi. Ja tokihan ne riskipisteet sairauksien ym suhteen ovat ihan eri luokkaa. Sekä lapsilla että vanhemmilla.
Itsekkäistä syistähän niitä lapsia hankitaan. Aina.
No me oltaisiin miehen kanssa haluttu lapsia nuorempana, taustalla oli pitkät tuloksettomat lapsettomuushoidot ns. normaalissa lapsentekoiässä. Sitten yllättäen tultiinkin raskaaksi, kun itse olin 36v ja mies mua 12v vanhempi.
Täytyy sanoa, että tuossa tilanteessa ihmisten vihjailut korkeasta iästä tuntuivat pahalta, yhtä lailla kun aiemmin vihjailut siitä ettei vauvauutisia kuulu vaikka ikää tulee jatkuvasti mittariin. Vaikka meillä molemmilla oli jo ikää niin lapsi syntyi onneksi terveenä ja hyvin ollaan jaksettu hänen kanssaan. Joka tapauksessa ei näissäkään asioissa kaikki aina ole niin mustavalkoista kuin ihmiset helposti olettavat.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko kuulleet isiltä valituksia, jotka ovat tuleet isiksi 40-50 vuotiana? Minä en ole yhtäkään.
Ihminen on yleensä sopeutuvainen ja kun on halunnut vanhemmuutta, siihen sopeutuu yhä vahvemmin. Ikä ei ole este, eikä se vie mitään kun on järjestelykykyinen ja osaa laittaa asiat tarvittaviin mittasuhteisiin. En usko, että Niinistökään olisi katunut hetkeäkään kun saivat yhteisen lapsen ja ikää oli sentään 70v. Noin voi käydä kun ei tärppää aiemmin.
Luuletko oikeasti, että Niinistön perhe-elämä on samanlaista kuin insinööri Ilkan? Että Sale valvoo öitä ja vaihtelee vaippoja ja hoitaa lasta sillä aikaa, kun Jennillä on omia menoja?
Näille 40+ ensimmäistä kertaa isäksi tulosta haaveileville pitäisi antaa ensin kokeeksi sellainen nukke, joka vaatii samaa hoitoa kuin vauva, ja katsoa kuinka kauan he jaksaisivat. Samalla heidät pitäisi velvoittaa repimään seteleitä, jotta saisivat käsityksen siitä, paljonko lapseen menee rahaa.
Mutta tietysti jos tuossa elämänvaiheessa haluaa sitoutua lapseen niin mikäpä siinä. Sitouduinhan itsekin taas pari vuotta sitten uuteen koiraan, kyllä sekin jopa 15 vuotta vaatii hoitoa, tuottaa aika ajoin huolia ja vie rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyviä puolia siinä muka voi olla?
Olet 60-vuotias ja käyt lapsen vanhempainilloissa. Olet 65 kun lapsi pääsee ripille ja 68 kun kirjoittaa ylioppilaaksi. Sitten 75-vuotiaana sairastut jonnekin vanhuudentautiin ja lapsesi on 25-30 kun kuolet.
Olin 3v kun isäni kuoli 28 vuotiaana syöpään. Et kovin hyvä ennustaja eukko.
Oho, ihan tässä alkaa laps kuume pukata päälle.😃
Mies54v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ottaa se lapsikin huomioon. Lapsi ei halua mitään vanhusta isäkseen/äidikseen. Se on noloa koulussa ja kavereiden keskuudessa jos isoisän ikäinen isukki tulee hakemaan.
Aivan noin mustavalkoista se ei ole, eikä voi olla. On enemmänkin olettamus ja luulo. Jos lapsi kasvaa rakastavassa kodissa ja on saanut hyvän kasvatuksen, hän ei häpeä vanhempiaan.
Sain itse "iltatähden" monien mielestä iäkkäänä ( 44v) ja kun menin vanhempien iltaan koululle katselin tavallista tarkemmin toisia vanhempia, olenko poikkeavan näköinen/oloinen? Kriittisesti. Lapsi ei ole hävennyt minua koskaan - paremminkin päinvastoin.
Lapseni koulukaverit sanoivat, että sinulla ei ole mitään häpeämistä. Pari heistä totesi, että heidän äitinsä näyttää paljon vanhemmalta kuin sinä vaikka ovat paljon nuorempia.
Sain huomata, etten ole poikkeus vaan sulauduin joukkoon. Vanhempia oli ulkonäöstä päätellen laidasta laitaan. Muutamat näyttivät sananmukaisesti "teineiltä" mutta suurin osa oli "aikuisia" ja oli jopa useita harmaahiuksisia varsinkin miehissä. Voi vaan todeta, että elämä on.
Vierailija kirjoitti:
On ihan tyhmää kysyä täältä, koska suurin osa vänkää vain negatiivisia näkymiä jos tulee isäksi/ äidiksi yli 40v.
Se asia pitää täysin mieltää itse kaikkine asioineen ja odotuksineen. Oikeaa vastausta ei ole olemassa ei ainakaan tällä palstalla.
Suurin osa täällä vänkää negatiivisia näkymiä ihan riippumatta minkä ikäisenä suunnittelee lapsen tekoa. Sinänsä huvittavaa että vauva-lehden palstalla kirjoittelevien mielestä lapset tuntuu olevan kamalinta ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin jo 61-vuotias, kun toinen nuori vaimoni alkoi vaatia lasta. Oltiin sovittu, että lapset on jo tehty ja eläkkeelle pääsy oli hilkulla, ja elämästä nauttiminen. Tässä sitä nyt työnnellään vaunuja, valvotaan yöt, kaikki pyörii lapsen ympärillä, ja nuoren vaimon tuottamat ilot ovat muisto vain.
Nooo. Hitto.
Anteeks, mutta toi on jotenkin surkuhupaisaa😳🤔
Mun mies oli 40, kun meidän esikoinen syntyi. Hän on kyllä ollut jaksavainen ja aktiivinen isä.
Nyt on 58 ja meidän nuorin on 13 v. Tuolla nyt maalla yhdessä tekevät puunkaatohommia ja kaikkea kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan tyhmää kysyä täältä, koska suurin osa vänkää vain negatiivisia näkymiä jos tulee isäksi/ äidiksi yli 40v.
Se asia pitää täysin mieltää itse kaikkine asioineen ja odotuksineen. Oikeaa vastausta ei ole olemassa ei ainakaan tällä palstalla.Aloituksessa kysyttiin nimenomaan niitä positiivisia puolia, mutta silti palstamammat vänkäävät negatiivisista puolista. Taitaa tosiaan olla tyhmää kysyä tyhmiltä palstanaisilta yhtään mitään.
Täällä lynkataan aina, jos joku erehtyy kysymään lapsenteosta vanhemmalla iällä. Varsinkin, jos asiaa kysytään miehen näkökulmasta huudetaan kuorossa, kuinka vanhemman isän lapsi saa varmasti kaikki mahdolliset sairaudet ja isä itse kuolee vanhuuteen lapsen ollessa lukioiässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyviä puolia siinä muka voi olla?
Olet 60-vuotias ja käyt lapsen vanhempainilloissa. Olet 65 kun lapsi pääsee ripille ja 68 kun kirjoittaa ylioppilaaksi. Sitten 75-vuotiaana sairastut jonnekin vanhuudentautiin ja lapsesi on 25-30 kun kuolet.
Olin 3v kun isäni kuoli 28 vuotiaana syöpään. Et kovin hyvä ennustaja eukko.
Mieheni oli 13- vuotias kun isänsä sai 60-vuotiaana aivoverenvuodon ja kuoli. Mitä vanhempi, sen todennäköisemmin potkaisee tyhjää ennemmin kuin nuori vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Oho, ihan tässä alkaa laps kuume pukata päälle.😃
Mies54v
Yleensä tuossa iässä lisääntyvät miehet ovat juuri kaltaisiasi vähä-älyisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan tyhmää kysyä täältä, koska suurin osa vänkää vain negatiivisia näkymiä jos tulee isäksi/ äidiksi yli 40v.
Se asia pitää täysin mieltää itse kaikkine asioineen ja odotuksineen. Oikeaa vastausta ei ole olemassa ei ainakaan tällä palstalla.Suurin osa täällä vänkää negatiivisia näkymiä ihan riippumatta minkä ikäisenä suunnittelee lapsen tekoa. Sinänsä huvittavaa että vauva-lehden palstalla kirjoittelevien mielestä lapset tuntuu olevan kamalinta ikinä.
Palstalla ei ole enää aikoihin ollut mitään tekemistä Vauva-lehden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyviä puolia siinä muka voi olla?
Olet 60-vuotias ja käyt lapsen vanhempainilloissa. Olet 65 kun lapsi pääsee ripille ja 68 kun kirjoittaa ylioppilaaksi. Sitten 75-vuotiaana sairastut jonnekin vanhuudentautiin ja lapsesi on 25-30 kun kuolet.
Olin 25 kun isäni kuoli. Meillä oli 23vuotta ikäeroa isäni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho, ihan tässä alkaa laps kuume pukata päälle.😃
Mies54vYleensä tuossa iässä lisääntyvät miehet ovat juuri kaltaisiasi vähä-älyisiä.
Tai sitten hyvin toimeentulevia😉
mies54v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan tyhmää kysyä täältä, koska suurin osa vänkää vain negatiivisia näkymiä jos tulee isäksi/ äidiksi yli 40v.
Se asia pitää täysin mieltää itse kaikkine asioineen ja odotuksineen. Oikeaa vastausta ei ole olemassa ei ainakaan tällä palstalla.Aloituksessa kysyttiin nimenomaan niitä positiivisia puolia, mutta silti palstamammat vänkäävät negatiivisista puolista. Taitaa tosiaan olla tyhmää kysyä tyhmiltä palstanaisilta yhtään mitään.
Ja silti sinäkin olet taas täällä. Miksi ihmeessä? On varmasti isienkin vertaistukipalstoja, joilla voitte asiasta keskustella. Ja jos ei ole niin perustakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ottaa se lapsikin huomioon. Lapsi ei halua mitään vanhusta isäkseen/äidikseen. Se on noloa koulussa ja kavereiden keskuudessa jos isoisän ikäinen isukki tulee hakemaan.
Aivan noin mustavalkoista se ei ole, eikä voi olla. On enemmänkin olettamus ja luulo. Jos lapsi kasvaa rakastavassa kodissa ja on saanut hyvän kasvatuksen, hän ei häpeä vanhempiaan.
Sain itse "iltatähden" monien mielestä iäkkäänä ( 44v) ja kun menin vanhempien iltaan koululle katselin tavallista tarkemmin toisia vanhempia, olenko poikkeavan näköinen/oloinen? Kriittisesti. Lapsi ei ole hävennyt minua koskaan - paremminkin päinvastoin.
Lapseni koulukaverit sanoivat, että sinulla ei ole mitään häpeämistä. Pari heistä totesi, että heidän äitinsä näyttää paljon vanhemmalta kuin sinä vaikka ovat paljon nuorempia.
Sain huomata, etten ole poikkeus vaan sulauduin joukkoon. Vanhempia oli ulkonäöstä päätellen laidasta laitaan. Muutamat näyttivät sananmukaisesti "teineiltä" mutta suurin osa oli "aikuisia" ja oli jopa useita harmaahiuksisia varsinkin miehissä. Voi vaan todeta, että elämä on.
Joo, ihan varmasti lasten kaverit ovat sanoneet sinulle että ei sun tartte ikääsi hävetä ja oot tosi nuorekas verrattuna niiden vanhempiin 😂.
Pääsääntöisesti näyttää olevan palstalaisten mielestä se, että lapsi ei ole kenellekään hyväksi jos on yli 40v tai jopa 50v sillä siitä seuraa pelkkää huonoa- kaikessa ja kaikissa asioissa.
Jos joku uskaltaa kertoa positiivista niin se peukutetaan alas koska niin ei saa olla eikä niin voi olla. Herättääkö kysymyksiä?
Omat lapset on tehty nuorena, mutt mitä nyt esimerkiksi töissä seurailen niin kovin äkäisiksi ovat muuttuneet nämä vanhempana lapsia tehneet, naiset sekä miehet. Eräs työkaverikin jo vanhemmalle isukille jo totesi ettei olisi kannattanut niitä lapsia tehdä jos ei pää kestä, meille töissä on turha asiaa kumota! Onnesi kohta jää sairaseläkkeelle varmaankin, kiukutelkoon sitten kotona.