Olen tyhmä, enkä vaan opi
Puhun ohi suuni, arvostan kuitenkin ihmisiä sellaisena kun ovat.
Puhun liikaa ja mun on pakko tunkea jokaiseen keskusteluun mukaan. Haluaisin osata kuunnella, mutta aina lipsahtaa jotain tyhmää.
Mikä tätä oikeen osais opettaa?
Kommentit (20)
Tuo on yleistä. En edes tunne monta, jotka olisivat hyviä kuuntelemaan, eivätkä lipsauttaisi välillä tyhmiä.
Mutta kuuntelemista voi oppia. Koeta keskittyä, päätä etukäteen, että kuuntelet keskittyneesti ennen kommentointia. Palkitse itsesi onnistuneesta suorituksesta. Vähitellen kuuntelemisesta tulee tapa.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa erittäin älykästä.
Missä mielessä?
Täti teki tuota tarkoituksella ja näytti miten homma menee kun kylän juoruämmät paukuttaa turpaansa jonninjoutavuuksilla kaffepöydässä.
Kyllä sitä nauratti makeasti kun ämmät mussutti pullaa posket punaisina louskutuksen lomassa.
Hyhhyh, ei NOIN saa tehdä. It's bad.
Vierailija kirjoitti:
AD/HD?
On siitä joskus ollut puhetta, mutta mitäpä diagnoosi toisi lisää mun elämään?
Ap
Sanojaan harkitsevista saa fiksumman kuvan kuin niistä jotka pelkäävät olla hiljaa ettei luultaisi tyhmäksi ja sitten on kiire osoittaa epäily todeksi.
Saat lääkityksen ja muutut vielä tyhmemmäksi.
Kun näät virheen tai epäkohdan käytöksessäs, niin sitä voi ihan vaan sitkeästi yrittämällä lähteä muuttamaan. Ymmärtää, ettei heti saa suurta muutosta, mutta huomioida aina kun tekee oikein ja iloita siittä. Omaa käytöstä voi muuttaa ihan vaan muistamalla siinä tilanteessa miten haluais käyttäytyä ja sitten tekee niin. Pienikin askel eteenpäin on askel eteenpäin ja syy olla tyytyväinen itseensä. Opittujen käyttäytymismallien muuttaminen voi kyllä olla tosi työlästä, mutta monesti vaivan arvoista
Hae avoimeen yliopistoon. Jospa saisit juttuihisi jotain sisältöä. Sitten voit kommentoida keskusteluissa.
Minusta ei ole tyhmää, jos tiedostaa toimivansa tökerösti. Ja vielä vähemmän tyhmää on jos haluaa muuttua.
Sain ADHD-diagnoosin tänä vuonna, melkein 40-vuotiaana. Kuvittelin pitkään olevani tyhmä, kun toisin koko ajan samoja virheitä. Minua pidettiin myös hölösuuna. Vielä en ole lääkitystä kokeillut, mutta olen tullut siihen tulokseen etten pärjää ilman sitä.
Jos ap:ta vaivaa asia, kannattaa ehdottomasti jutella psykiatrin kanssa. ADHD:ta pidetään muotitautina, mutta sen kanssa eläminen on kamalaa. Se ei vaikuta yhteen osa-alueeseen elämästä, vaan ihan kaikkeen. Eniten kommunikaatioon.
Etsiydy kaltaistesi joukkoon. Siivoa pois jutut mitkä vaan ottaa eikä anna mitään.
Laatikkopäät ON rasittavii eikä tajua omaa tilaansa.
Oikeesti.
Minusta on kiva jutella ihmisen kanssa, jonka kanssa voi jutella mistä tahansa. Häiriintyykö muut sinun puhumisistasi oikeasti? Ehkä olet vain tuppisuiden ympäröimä, niin tunnet itsesi hölöttäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Sanojaan harkitsevista saa fiksumman kuvan kuin niistä jotka pelkäävät olla hiljaa ettei luultaisi tyhmäksi ja sitten on kiire osoittaa epäily todeksi.
Näinhän se on. Mua ei tosin pelota hiljaisuus. Innostun vaan keskusteluissa niin, että "pakko" tuoda oma näkemys esille, vaikkei pyydettäisi.
Arvostan harkintakykyä ja hillittyä olemusta, mua ei tosin häiritse muiden hölötys. En itse haluaisi olla se, joka vieterinä heittää kommenttia kaikille kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kiva jutella ihmisen kanssa, jonka kanssa voi jutella mistä tahansa. Häiriintyykö muut sinun puhumisistasi oikeasti? Ehkä olet vain tuppisuiden ympäröimä, niin tunnet itsesi hölöttäjäksi.
On totta, että monet tutut ovat hiljaisia ja taipuvaisia antamaan muiden puhua.
Vierailija kirjoitti:
Hae avoimeen yliopistoon. Jospa saisit juttuihisi jotain sisältöä. Sitten voit kommentoida keskusteluissa.
Yleensä puhunkin paljon yhteiskunnallisista ja globaaleista asioista. Vertailen eri aikakausien ja kulttuurien tapoja ja sovellan nykyhetkeen. Filosofiaa lukeneena koen ajoittain hyvin pohdiskelevia kausia.
Nämäkös vasta ihmisiä ihmetyttää. Ei ole tarvetta tuputtaa omia näkemyksiä myös muille, omani ei ole ainoa oikea. Ovat vain omia mielenkiinnon kohteita, niin heijastuvat myös keskusteluihin.
En tunne ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita samoista aiheista. Tulee tyhmä olo, kun heitän jonkun historiallisen huomion keskellä keskustelua, ja ihmiset katsoo mua että "öööööö?".
Toki puhun kaikesta, mistä nyt ihmiset puvatkaan.
No, sitä sattuu. Ei haukku haavaa tee. Monet muutkin kärsivät samasta ongelmasta.