Lue keskustelun säännöt.
Ilmalämpöpumppu homehduttaa talon salakavalasti
03.07.2022 |
Aiheesta on kirjoitettu varoituksen sanoja viime päivinä. Riski homeesta talon sisällä ei ole suuri, koska ilp poistaa sisäilmasta kosteutta jäähdyttäessään sitä, aivan kuten pitääkin, koska viileämpi ilma kykenee sitomaan vähemmän kosteutta.
Ongelma, minkä ilp aiheuttaa, on salakavala. Pumpun jäähdyttäessa sisätilman, myös sisäseinä ja sen takana oleva höyrynsulku jäähtyvät. Eristeissä on aina rakennusaikana syntyneitä ja jyrsijöiden, asennusten, elämisen ym. aikaansaamia puutteita, jolloin jostain kohti lämmin ulkoilma pääsee virtaamaan jäähdytetyn sisäseinän ulkopuolelle. Silloin varsin usein Suomessa on olosuhteet, että höyrynsulun ulkopintaan syntyy kondenssia, villat kastuvat hiukan ja koska se ei ole hygroskooppista, vesi valuu alajuoksuun. Sinne syntyy nopeasti hometta, jota kasvaa myös ilman villaan mukanaan tuomaan epäpuhtauteen, jota on virtauskohdissa villassa.
Kun homekasvu on muodostunut, se jatkaa kasvuaan kunhan ilman suhteellinen kosteus on yli 70%. Ulkoseiniä avatessa tämä homekasvusto on usein ulottunut alajuoksusta seinän yläosaan asti. Aiheesta on vähän artikkeleita, koska asiaa ei ole tutkittu ja tällaisen homekasvuston syyksi on oletettu alajuoksuun noussut maakosteus. Toivottavasti tätä ryhdytään tutkimaan kunnolla. Ilp saattaa osoittautua höyrynsulun ulkopuolisen homekasvuston suurimmaksi aiheuttajaksi. Vaikka home siellä ei ole niin usein haitallista, on olemassa riski, että home kulkeutuu raoista myös sisäilmaan.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Olisiko reilua kertoa myös, miten kylmää jäähdytetyn sisäilman pitää olla, jotta kastepiste rakenteeseen syntyy?
Esim. jos ulkoilma on 30 asteista ja ilmankosteus on 70%, kastepiste syntyy 23,9 asteessa. Nyt ei puhuta sisäilmaan syntyvästä kastepisteestä, vaan höyrynsulun ulkopuolelle syntyvästä kondenssista. Jos siis sisäilma on jäähdytetty 23 asteeseen ja sisäseinäpinta sekä sen takana oleva höyrynsulku ovat suurin piirtein samassa lämpötilassa, syntyy kastepiste (kondenssia) höyrynsulun ulkopintaan, kun ulkoilma pääsee virtaamaan rakosista siihen.
Jos sisäilma pidetään 20-23 asteisena, Suomessa syntyy otollisia olosuhteita usein etenkin keski- ja loppukesällä. Tällöin siis kosteus tiivistyy rakojen kautta virtaavan ilman vuoksi höyrynsulun ulkopuolelle. Kun homekasvusto on päässyt alkuun, ei tarvita edes kastepisteen muodostumista, vaan homekasvusto jatkaa kasvuaan, kun sinne virtaavan ilman suhteellinen kosteus on yli 70%. Tämä toteutuu lähes koko ajan lämpimän kauden aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kyllä ollut pitkään jo tiedossa. Moni oireilee homeelle, vaikka ei tajuakaan sitä. Homeille työpaikoilla/kouluissa/muualla pahasti herkistyneet eivät ikinä uskaltaisi hankkia asuntoa, jossa pumppu on tai hankkia jo olemassa olevaan asuntoon pumppua.
Näitä laitteita on ollut laajalti saatavilla jo 20 vuotta, joten jos väittämässäsi oli hitunenkaan totuutta. Suomessa olisi satoja ellei tuhansia piloille homehtuneita asuntoja ilman, että kukaan huomaa mitään.
Näitä ulkoseiniä avataan harvoin, joten asiasta ei ole tietoa ja home seinärakenteessa laitetaan järjestään tutkimatta vuotojen ja maakosteuden piikkiin. Asiaa sietää tutkia, koska seiniä avatessa näitä tulee vastaan ilman, että mitään vuotokohteita löytyy ja kivijalan eristys on kunnossa. Monet salaojaremontitkin on tehty turhaan, koska kosteuden ja homeen muodostuminen johtuu ilp:stä. Kuten todettua, olosuhteita jolloin kastepiste/kondenssia muodostuu vuotokohdista höyrynsulun ulkopintaan, valuttaen veden alajuoksuun, on Suomessa aika paljon kesän mittaan. Ja kun homekasvusto on päässyt alkuun, riittää että ilmankosteus on yli 70%, niin kasvu jatkuu. Sellaiset olot vallitsevat jäähdytetyn talon höyrynsulun takana lähes koko ajan. Riittää, että ulkoilma pääsee rakosista virtaamaan sisäseinän ulkopinnan/höyrynsulun luo. 70% esiintyy jo lämpimässä ulkoilmassa itsessään usein ja kun se kohtaa viilennetyn höyrynsulun ulkopinnan, kosteus on lähes koko ajan 80-100% sillä alueella.
Jos käyttää ilmalämpöpumppua ohjeen mukaan, ei tule ongelmia. Ne käyttöohjeet kannattaa lukea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaako tuohon että asunto saa aina välillä olla muutaman viikon kuumalla ilmalla ilman pumppua kun olen lomalla. Kuivuu?
Vierailija kirjoitti:
Näitä laitteita on ollut laajalti saatavilla jo 20 vuotta, joten jos väittämässäsi oli hitunenkaan totuutta. Suomessa olisi satoja ellei tuhansia piloille homehtuneita asuntoja ilman, että kukaan huomaa mitään.
Suomessa on valtavasti homehtuneita taloja, joissa home on seinärakenteessa. Siitä ei ole usein haittaa asumiselle, jos ilmaa ei pääse paljon virtaamaan seinärakenteesta sisälle. Seinärakenteen home laitetaan automaattisesti oletuksena seinä- ja kattovuotojen sekä kivijalan kosteusnousun syyksi, tutkimatta. Näitä avatessa usein ei kuitenkaan mitään vuotokohtia löydy ja kivijalan kapillaarikatko on kunnossa. Nämä tulevat esiin mm. asuntokauppojen yhteydessä, jos jostain syystä ulkoseinärakennetta avataan, tai jos homeesta on haittaa sisäilmalle ja asiaa tutkitaan. Ilp jää syyllisenä toteamatta, koska asiaa ei ole tutkittu.
Tarvitaan perusteellinen tutkimus, jotta ilp:n osuus tulee esiin. Se on kuitenkin rakenteita purkaville varsin ilmeinen, koska vuotokohtia ei rakenteista löydy, mutta home voi kasvaa alajuoksusta sisäseinässä ylös asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaako tuohon että asunto saa aina välillä olla muutaman viikon kuumalla ilmalla ilman pumppua kun olen lomalla. Kuivuu?
Auttaa. Vähentää riskiä huomattavasti. Lisäksi ei kannata jäähdyttää liikaa. Mieluummin vain viisi astetta viileämmäksi kuin ulkoilma.
Vierailija kirjoitti:
Auttaako tuohon että asunto saa aina välillä olla muutaman viikon kuumalla ilmalla ilman pumppua kun olen lomalla. Kuivuu?
Ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä keskustelupalstalla lukee. Nimimerkillä ILPin asennusta tarkoin sivusta seurannut ja yönsä rauhallisesti nukkuva tyytyväinen asiakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helteiden aikana kastepiste oli korkeimmillaan 17 astetta, eli jos ei jäähdytä mihinkään 15 asteeseen, niin vaaraa ei ole. Tässä yksi syy miksi jäädytyksen kanssa pitää olla järkipäässä ja sopiva jäähdytyslöämpö on jotain 24 astetta.
Suomessa "toroopisen" säätilan jaksot ovat niin lyhitä, ettei siinä mitään ehdi tapahtua rakenteille, vaikka hetkellisesti vähän kondensoisivatkin.
Jos ulkona on 32 ja sisällä 24, niin lämpötila ero on vain kahdeksan astetta. Todellinen vaara on talvella kun sisällä on 24 ja ulkona -32, jolloin lämpötilaero on 56 astetta ja sisäilman kosteus kondensoi ihan varmasti rakenteisiin, jos talossa ei ole asianmukaista höyrysulkua ja sisäilman kosteus pääsee rakenteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaako tuohon että asunto saa aina välillä olla muutaman viikon kuumalla ilmalla ilman pumppua kun olen lomalla. Kuivuu?
Auttaa. Vähentää riskiä huomattavasti. Lisäksi ei kannata jäähdyttää liikaa. Mieluummin vain viisi astetta viileämmäksi kuin ulkoilma.
Ihan huoletta voi Suomen keleissä jäähdyttää sihen lämpöö mikä tuntuu mukavalta, eikä tarvi miettiä että monako astetta se on ulkoilmaa kylmempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihmetellyt miksi monet jäähdyttää tosi viileäksi. Täälläkin olen lukenut kuinka sisällä on 19 astetta ja pitää kohta villapaitaa laittaa päälle. Toiset taas ovat pitäneet 23-24 asteessa ohjeiden mukaan.
Ongelma on kun pumppu asennetaan taloon, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ilman muuta remonttia. Pumpun aiheuttama paineenmuutos johtaa ilman kulkemisen sellaisistakin paikoista, joista sen ei pitäisi kulkea. Sinne muodostuu kosteutta ja lopulta hometta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaako tuohon että asunto saa aina välillä olla muutaman viikon kuumalla ilmalla ilman pumppua kun olen lomalla. Kuivuu?
Auttaa. Vähentää riskiä huomattavasti. Lisäksi ei kannata jäähdyttää liikaa. Mieluummin vain viisi astetta viileämmäksi kuin ulkoilma. [
tottakai kiinni kun lähtee pidrmmäksi aikaa. 24 astetta.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kun pumppu asennetaan taloon, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ilman muuta remonttia. Pumpun aiheuttama paineenmuutos johtaa ilman kulkemisen sellaisistakin paikoista, joista sen ei pitäisi kulkea. Sinne muodostuu kosteutta ja lopulta hometta.
Mikään talo ei ole niin tiivis, etteikö ilma pääsisi pois eli ilmanpaineessa ei tapahdu oikeasti minkäänlaista muutosta. Sen vuoksi kuumenevat laitteetkin nykyisin jäähdytetään puhaltamalla viileää ilmaa sisään, eikä kuumaa ilmaa ulos, koska se ilma poistuu ilman apuakin.
Millään normaalilla ilmalämpöpumpun jäähdytyskäytöllä kastepistelämpötila ei alitu seinärakenteessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt miksi monet jäähdyttää tosi viileäksi. Täälläkin olen lukenut kuinka sisällä on 19 astetta ja pitää kohta villapaitaa laittaa päälle. Toiset taas ovat pitäneet 23-24 asteessa ohjeiden mukaan.
Alle 20 asteessa ei voi oikein enää tehdä töitä koneella, koska alkaa mennä sormet kohmeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kun pumppu asennetaan taloon, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ilman muuta remonttia. Pumpun aiheuttama paineenmuutos johtaa ilman kulkemisen sellaisistakin paikoista, joista sen ei pitäisi kulkea. Sinne muodostuu kosteutta ja lopulta hometta.
Ei ilmalämpöpumppu aiheuta paineenmuutosta.
Vierailija kirjoitti:
Näitä laitteita on ollut laajalti saatavilla jo 20 vuotta, joten jos väittämässäsi oli hitunenkaan totuutta. Suomessa olisi satoja ellei tuhansia piloille homehtuneita asuntoja ilman, että kukaan huomaa mitään.
Missä kellarissa olet asunut, jos et vielä(kään) hahmota tässä maassa olevan homekatastrofin laajuutta? Lähes jokainen julkinen rakennus on homeessa, samoin alkaa olla harvinaista herkkua homeettomat omakotitalot. Kaksi sanaa: Ilmastointi ja ilmalämpöpumppu.
Olisiko reilua kertoa myös, miten kylmää jäähdytetyn sisäilman pitää olla, jotta kastepiste rakenteeseen syntyy?