Kuinka nopeasti yksinäisyyteen kuolee?
Olen niin yksinäinen, että en tiedä miten kauan tätä elämää jaksaa. Nämä kesät on pahimpia, kun ei ole sosiaalista elämää ollenkaan. Lapsia minulla on, mutta ovat isoja eikä he mitenkään korvaa sitä toisen aikuisen seuraa mitä aina kaipaan.
Masentaa ja itkettää katsella toisten somepäivityksiä miten viettävät päiviä ja näitä hienoja kesäiltoja ystävien kesken tai kumppanin tai koko perheen kanssa. Minä vain yksin ja ei yksin tule lähdettyä enää mihinkään.
Eikö joku voisi tehdä ystävän haku -tinderin
Elämässä ei ole mitään iloa, kun ei ole ketään kenen kans jutella, vaihtaa ajatuksia, tehdä asioita, tulla ja mennä.
Jokin minussa täytyy olla vikana, kun ketään ei seurani kiinnosta eikä minkäänlaisia ystävyyssuhteita synny. Olen ollut nykyisessä työpaikassa 3v eikä koko aikana ole työkavereista sen kummempia kavereita tullut. Harva kahvitauoillakaan suoraan minulle mitään puhuu. Ja kyllä, olen yrittänyt kaikkeni. Olen yrittänyt tehdä tuttavuutta jne mutta yksin tässä silti on.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Sinun kanssa joku on sentään joskus halunnut perustaa perheen, joten mitä valitat?
Sama ajatus. Menee kaikki empatia ihmisiä kohtaan joilla on setään jotain ollut elämässä. Minulla ei ole ollut ikinä edes oikeaa parisuhdettakaan, eikä siten lapsiakaan. Perheellinen ihminen ei tiedä pätkääkään yksinäisyydestä, eikä siitä kun ei ole ketään koskaan ollutkaan.
Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää missä AP mahtaa asustella. Jos nyt jollain ihmeellä satutaan olemaan samassa kaupungissa niin ihan hyvin voisin omasta puolesta tavata.
Hei! Tämä ketju lievensi hiukan yksinäisyyden kuristavaa otetta! Meitä on paljon
Joku lahko voisi olla hyvä. Teeskennellä voi.
Ja ehkä äitini voisi oleskella luonani välillä ( on tosin tupatarkastus).