Kumpi on oikeassa: se, joka on aina myöhässä, vai se, joka pyytää täsmällisyyttä?
Toinen myöhästyy joka kerta tapaamisista, toinen sanoo joka kerta, että olit myöhässä. Kumpi on oikeassa?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exän kanssa tästä ikuisuusriita, mutta selvisi miksi hän on myöhässä. Jos vaikka jokin tapaaminen olisi klo 10. 00 niin hänelle on epäselvää koska se on. Hän ei kertakaikkiaan ymmärrä konseptia miten asiat toimii, joten hän voi vaikkapa lähteä kotoaan klo 10.00 tähän klo 10 tapaamiseen.
Add? Minulla on. Arvioin säännnönmukaisesti ajan väärin ja arvion aina väärin, paljon mulla menee aikaa asioiden tekemiseen.
Jos uppoudun johonkin tekemiseen, unohdan myös helposti ajankulun.
En myöhästy juuri, koska arvioin ajat yläkanttiin, koska tiedän itseni. Toisaalta tästä on mulle haittaa, koska tapaamiset vie tuon lisäajan takia paljon aikaa. Kiireisinä aikoina en tapaa kavereita juurikaan.
Sitä mahdollisuuta tutkitaan parhaillaan hänellä adhd:n lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä on oltava paikalla ajoissa, mutta vapaa-ajalla ystävien kesken olen huomannut, että vähemmällä pääsee, kun menee suosiolla niiden myöhästelijöiden ehdoilla.
Itse olen lähtökohtaisesti ajoissa ja täsmällinen. Mitä väliä sillä on, olenko oikeassa kun noudatan sovittuja aikatauluja, jos toinen osapuoli tulee kuitenkin aina myöhässä paikalle? Parempi yrittää itsekin alkaa myöhästellä, säästyy paljolta odottelulta ja turhautumiselta. Vielä kun joskus onnistuisin olemaan niin sikamaisen myöhässä(erittäin vaikeaa minulle), että kaveri kerrankin saisi kokea, miltä tuntuu odotella tyhmänä myöhästelevää kaveria.
Sit jos sitä ei yhtään haittaisi, olisi vaan lukenut tyytyväisenä lehteä kahvilassa, harmittaisiko sua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exän kanssa tästä ikuisuusriita, mutta selvisi miksi hän on myöhässä. Jos vaikka jokin tapaaminen olisi klo 10. 00 niin hänelle on epäselvää koska se on. Hän ei kertakaikkiaan ymmärrä konseptia miten asiat toimii, joten hän voi vaikkapa lähteä kotoaan klo 10.00 tähän klo 10 tapaamiseen.
Add? Minulla on. Arvioin säännnönmukaisesti ajan väärin ja arvion aina väärin, paljon mulla menee aikaa asioiden tekemiseen.
Jos uppoudun johonkin tekemiseen, unohdan myös helposti ajankulun.
En myöhästy juuri, koska arvioin ajat yläkanttiin, koska tiedän itseni. Toisaalta tästä on mulle haittaa, koska tapaamiset vie tuon lisäajan takia paljon aikaa. Kiireisinä aikoina en tapaa kavereita juurikaan.
Miksi et laita hälytystä puhelimeen tapaamisista? Kun hälytys tulee, tiedät kuinka paljon sulla on aikaa tapaamiseen.
Junaan ja bussiin kun menee ajoissa, niin muuten muutaman minuutin heitto sinne tänne ei asiaa pahenna. Voi laittaa viestiä missä on tulossa, niin toinen tietää muuttuneen ajankohdan.
Vierailija kirjoitti:
Mä sovin aina noin-aikoja. Täsmällisesti menen vain töihin. Koska liukumaa ei ole.
En suostu koskaan sopimaan täsmällistä aikaa kavereiden ja sukulaisten kanssa. Jos se ei heille sovi, ei tavata sitten.
Minulla on tuollainen kaveri. Me sovimme, että nähdään, jos ollaan molemmat samaan aikaan paikassa X ensi lauantaina. Yleensä ei olla siellä kumpikaan.
Onhan tuollainen myöhästely nyt ihan rehellistä vittuilua.
Jos tietää olevansa joka paikasta puoli tuntia myöhässä, miksi ei lähde aina puolta tuntia "liuan" aikaisessa?
Ei pitäisi olla aikuiselle ihmiselle ylivoimaista.
Itse odotan kaksi minuuttia yli sovitun ajan ja poistun paikalta. Jos se tapaamisen toinen osapuoli ei kunnioita minua sen vertaa, että tulisi ajoissa niin ei tarvi olla tekemisissä.
Jos kaveri on myöhästelijä, minusta tulee unohtelija. Sovitaan lauantaina klo 11 tietty kahvila ja minä lähden huolettomana mökille. Kun kaveri soittaa, missä olet, niin kauhistun, että sovittiinko me oikeasti jotain. Ja seuraavan tapaamisen sovin siten, että vaikka hän ei saavu paikalle, ei se ole minulle ongelma esim. lounas keskellä työpäivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exän kanssa tästä ikuisuusriita, mutta selvisi miksi hän on myöhässä. Jos vaikka jokin tapaaminen olisi klo 10. 00 niin hänelle on epäselvää koska se on. Hän ei kertakaikkiaan ymmärrä konseptia miten asiat toimii, joten hän voi vaikkapa lähteä kotoaan klo 10.00 tähän klo 10 tapaamiseen.
Add? Minulla on. Arvioin säännnönmukaisesti ajan väärin ja arvion aina väärin, paljon mulla menee aikaa asioiden tekemiseen.
Jos uppoudun johonkin tekemiseen, unohdan myös helposti ajankulun.
En myöhästy juuri, koska arvioin ajat yläkanttiin, koska tiedän itseni. Toisaalta tästä on mulle haittaa, koska tapaamiset vie tuon lisäajan takia paljon aikaa. Kiireisinä aikoina en tapaa kavereita juurikaan.
Miksi et laita hälytystä puhelimeen tapaamisista? Kun hälytys tulee, tiedät kuinka paljon sulla on aikaa tapaamiseen.
No voi hyvä yksinkertaisuus. Laitan. Mulla on hyvin monipuolinen keinovalikoima hallita tätä "ongelmaa". Hälytykset, tehtävälistat, asioiden tekemisjärjestys jne. Mutta jos mun pitää kastella kukat, unohdin herkästi myös nyppimään myös kuihtuneet kukat, googlaamaan tietoa kasvista, lukemaan kirjaa joka on jäänyt ikkunalaudalle... Ja kun häly soi, olen aamutakissa tukka takussa enkä ole syönyt aamupalaa. Siksi se häly soi hyvissä ajoin ja mietin myös ennakkoon kellonajan, milloin mun viimeistään on oltava ulos ovesta, että ehdin tapaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä on oltava paikalla ajoissa, mutta vapaa-ajalla ystävien kesken olen huomannut, että vähemmällä pääsee, kun menee suosiolla niiden myöhästelijöiden ehdoilla.
Itse olen lähtökohtaisesti ajoissa ja täsmällinen. Mitä väliä sillä on, olenko oikeassa kun noudatan sovittuja aikatauluja, jos toinen osapuoli tulee kuitenkin aina myöhässä paikalle? Parempi yrittää itsekin alkaa myöhästellä, säästyy paljolta odottelulta ja turhautumiselta. Vielä kun joskus onnistuisin olemaan niin sikamaisen myöhässä(erittäin vaikeaa minulle), että kaveri kerrankin saisi kokea, miltä tuntuu odotella tyhmänä myöhästelevää kaveria.
Sit jos sitä ei yhtään haittaisi, olisi vaan lukenut tyytyväisenä lehteä kahvilassa, harmittaisiko sua?
No mistäpä minä tiedän, onko siellä tosiaan luettu tyytyväisenä sitä lehteä vai teeskennelläänkö vaan. Itsehän teeskentelen, ettei minua harmita odotella, kun en jaksa aloittaa tapaamisia kiukuttelulla ja valittamisella.
Ärsyttävintähän tässä on se, että minä olen ainoa jonka täytyy muuttua ja tehdä töitä itsensä kanssa. Olisinpa luonnostani myöhästelijä, teillä on niin kivaa ja helppoa.
Olen tosi huono ymmärtämään ja odottelemaan myöhästelijöitä, ellei ilmoita olevansa myöhässä järkevän syyn vuoksi esim. asiakas olikin vielä 15 min. vastaanotolla ja pääsen vasta nyt lähtemään.
JOs mitään ei ilmoitella laitan 15 min, odottelun jälkeen viestiä, että käyn tässä odotellessani kävelemässä/shoppailemassa/ hoitamassa jonkun virallisemman asian ja nähdään tunnin päästä uudelleen. Jostakin syystä myöhästelijät eivät kuitenkaan ymmärrä minua, etten ole luonteeltani kärsivällinen ja jaksaisin nököttää yhdessä paikassa vain odottelemassa.
Minun kanssani onkin aina sovittava, että jos ei ole ajoissa lähden 15 min. kuluttua olipa kuinka tärkeää tahansa.
MInusta elämää pitää elää, eikä odotella jotakin tulevaksi
Vierailija kirjoitti:
Jos kaveri on myöhästelijä, minusta tulee unohtelija. Sovitaan lauantaina klo 11 tietty kahvila ja minä lähden huolettomana mökille. Kun kaveri soittaa, missä olet, niin kauhistun, että sovittiinko me oikeasti jotain. Ja seuraavan tapaamisen sovin siten, että vaikka hän ei saavu paikalle, ei se ole minulle ongelma esim. lounas keskellä työpäivää.
Minua aina naurattaa ihmiset, jotka alkaa "kostaa" asioita. Kerran peruin esim. leffaan menon kaverin kanssa ihan vain siksi, että väsytti. Sanoin syyn rehellisesti. Seuraavalla kerralla kaveri perui jonkin toisen menon viime hetkellä ja tuntui, että hän oikein odotti multa pettymystä tmv. Mua huvitti.
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi huono ymmärtämään ja odottelemaan myöhästelijöitä, ellei ilmoita olevansa myöhässä järkevän syyn vuoksi esim. asiakas olikin vielä 15 min. vastaanotolla ja pääsen vasta nyt lähtemään.
JOs mitään ei ilmoitella laitan 15 min, odottelun jälkeen viestiä, että käyn tässä odotellessani kävelemässä/shoppailemassa/ hoitamassa jonkun virallisemman asian ja nähdään tunnin päästä uudelleen. Jostakin syystä myöhästelijät eivät kuitenkaan ymmärrä minua, etten ole luonteeltani kärsivällinen ja jaksaisin nököttää yhdessä paikassa vain odottelemassa.
Minun kanssani onkin aina sovittava, että jos ei ole ajoissa lähden 15 min. kuluttua olipa kuinka tärkeää tahansa.
MInusta elämää pitää elää, eikä odotella jotakin tulevaksi
Eiköhän se ajallaan tuleminen ole se normi meidän yhteiskunnassa, johon me myöhästymiseen taipuvaiset sopeudutaan.
Se että saapuu paikalle sovitun rajoissa vaikuttaa ystävyyteen. Itselläni oli ystävä, joka saapui ihan miten huvitti. Oli varsinkin raivostuttavaa, kun kaveriporukalla meillä oli tapana syödä välillä yhdessä jonkun luona. Ensin odotetaan myöhästyjää, kun on kulunut jo melkein tunti aletaan soitella. Tämä myöhästyjä on yleensä ihan muualla, kuin matkalla. Lopulta istutaan pöytään ja myöhästyjä tulee sitten, kun lopetellaan syömistä. Ja yleensä hämmästyneenä, että ai te olette jo syöneet. Joskus mietin ku tarvitsi kyytiä kampaajalle, lääkäriin tai muuhun sovittuun, että jos vetäisi saman shown vuorostaan. Mitähän sanoisi. Tuohon törppöön käytökseen kyllästyminen vei aikansa. Ja yksien oharien jälkeen olen vastannut ympäripyöreitä vedoten kiireeseen, kun kysyy pitäisikö tavata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämässä on oltava paikalla ajoissa, mutta vapaa-ajalla ystävien kesken olen huomannut, että vähemmällä pääsee, kun menee suosiolla niiden myöhästelijöiden ehdoilla.
Itse olen lähtökohtaisesti ajoissa ja täsmällinen. Mitä väliä sillä on, olenko oikeassa kun noudatan sovittuja aikatauluja, jos toinen osapuoli tulee kuitenkin aina myöhässä paikalle? Parempi yrittää itsekin alkaa myöhästellä, säästyy paljolta odottelulta ja turhautumiselta. Vielä kun joskus onnistuisin olemaan niin sikamaisen myöhässä(erittäin vaikeaa minulle), että kaveri kerrankin saisi kokea, miltä tuntuu odotella tyhmänä myöhästelevää kaveria.
Sit jos sitä ei yhtään haittaisi, olisi vaan lukenut tyytyväisenä lehteä kahvilassa, harmittaisiko sua?
No mistäpä minä tiedän, onko siellä tosiaan luettu tyytyväisenä sitä lehteä vai teeskennelläänkö vaan. Itsehän teeskentelen, ettei minua harmita odotella, kun en jaksa aloittaa tapaamisia kiukuttelulla ja valittamisella.
Ärsyttävintähän tässä on se, että minä olen ainoa jonka täytyy muuttua ja tehdä töitä itsensä kanssa. Olisinpa luonnostani myöhästelijä, teillä on niin kivaa ja helppoa.
Ööö. Mitäs jos et teesekentelisi, että sinua ei harmita?
Vierailija kirjoitti:
Itse odotan kaksi minuuttia yli sovitun ajan ja poistun paikalta. Jos se tapaamisen toinen osapuoli ei kunnioita minua sen vertaa, että tulisi ajoissa niin ei tarvi olla tekemisissä.
Menetkö itse "hyvissä ajoin" paikalle? Eli tyyliin puoli tuntia etuajassa?
Vierailija kirjoitti:
Itselläni myös läheisiä, jotka AINA myöhässä. Kuitenkin nämä kaikki ovat hyvin tarkkoja siitä, että itse eivät odota ketään ja valittavat joka asiasta.
Jos he ovat myöhässä vartin, on se "muutama minuutti". Jos he odottavat vartin, on se "vähintään puolituntia".
Sattuneesta syystä en sovi enää muiden, kuin yhden kanssa mitään. Ja tämä yksi tasan siitä syystä, että on puolisoni... Eikä vain muutu tavoiltaan, siksi en enää tee mitään oikeastaan hänen kanssaan. Helpompi vain olla.
Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Munkin tutut myöhästelijät saa hepulin jos itse joutuvat odottamaan yhtään.
Tosin näin se menee. Ne rehelliset suoraan sanojat loukkaantuu myös siitä kun heille sanoo rehellisesti suoraan asiat
Näitä näkee avioliitossakin, jotka pitävät puolisoa jännityksessä käyttämällä myöhästelyä passiivisaggressiivisena keinona hallita toista.
"Ups, en kai ole myöhässä?" "Pitikö minun olla sinua vastassa, en ihan ehdi." "Mitä? Nytkö sinä jo siellä olet odottamassa? Leffan alussahan on mainokset, ehtii hyvin puoli tuntia myöhässä."
Ja sitten hykertelevät itsekseen.
Jatkuvasti myöhässä olevat ei kunnioita kuin itseään. Ja onhan se nyt rasittava ihminen jos yhtä ja samaa joutuu aina odottamaan kun ei viittsi sovittua aikataulua noudattamaan
Add? Minulla on. Arvioin säännnönmukaisesti ajan väärin ja arvion aina väärin, paljon mulla menee aikaa asioiden tekemiseen.
Jos uppoudun johonkin tekemiseen, unohdan myös helposti ajankulun.
En myöhästy juuri, koska arvioin ajat yläkanttiin, koska tiedän itseni. Toisaalta tästä on mulle haittaa, koska tapaamiset vie tuon lisäajan takia paljon aikaa. Kiireisinä aikoina en tapaa kavereita juurikaan.