Onko 30 vuotiaalla eronneella äidillä mitään mahdollisuutta saada enää miestä?
Mitä olette mieltä, onko mitään mahdollisuutta saada enää uutta (hyvää) suhdetta näillä spekseillä? 30v nätti, hoikka, eronnut nainen, ollut koko ikänsä vain yhden miehen kanssa eli mennyt naimisiin teini-iän ihastuksensa kanssa, kaksi lasta, jotka on saatu parikymppisenä ja lapset ovat siksi jo kouluiässä. On työpaikka, ok tulot, koulutus, harrastuksia ja ihan ns. normaali elämä. Onko toivoa? Miksi/miksi ei?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luettelit, että kulissit on kunnossa. Siitä saa aika pinnallisen kuvan.
No mitä olisit halunnut tietää lisää voidaksesi vastata kysymykseen?
Ap
Aika paljon vaikuttaa mitä naisella on korvien välissä, ei pelkästään jalkojen välissä.
Varakas kylmä pakastekalkkuna ei ole mikään unelma puoliso.
Onko lapset erityislapsia? Kuinka paljon ex mies on kuvioissa, kaikki vaikuttaa. Ainakin 10 vuoden päästä sinulla on hyvät mahdollisuudet hyvään mieheen jos lapset on silloin jo muuttaneet omilleen ja olet edelleen hoikka ja nätti. Kelpaako sinulle yh-isä? Oletko valmis vielä synnyttämään lapsettomalle miehelle lapsen?
Suurimmaksi osaksi muista jutuista kiinni, väitän. Tiedän 40-50 v monen lapsen yksinhuoltajia jotka on löytäneet uuden. Ja parikymppisenä eronneita yhden lapsen äitejä jotka ei ole.
kyllä maailmassa epätoivoisia miehiä riittää. itse en kyllä sekaantuisi mihinkään yh:seen, mutta varmasti joku sinuun tyytyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet oikeasti hyvää seuraa, niin kyllä, on toivoa. Äitini oli 36 kun vanhempani erosivat, minä olin silloin 17v ja minulla on 3 pikkusiskoa.
Tosi moni mies halusi lähteä treffeille, mutta äiti sitten aina perui, tai yhtäkkiä ei halunnut tavata, vaikka ne miehet vaikutti minusta tosi ystävällisiltä, ja rehdeiltä suomalaisilta miehiltä.
Kiitos tästä näkökulmasta :)
Ap
Sitten kun astut deittailun maailmaan, niin törmäät varmasti kyllä outoihin tyyppeihin, ja sellaisiin jotka haluaa vain seksiä. (Näin kävi juuri omalle äitille, mutta suurin osa tosiaan oli mukavia ihmisiä) Mutta ei kannata luovuttaa!
Muista kuitenkin antaa lapsillesi tilaa surra. Minun nuorin siskoni otti vanhempieni eron tosi rankasti, kun minuun se taas ei vaikuttanut, kun asuin jo omassa kodissa. Siskoni ei tykännyt isän uudesta vaimosta, vaikka hän oli ihastuttava ihminen.
Välillä kyllä olen harmissani, etten voi mennä kotiin "isin ja äidin luo."
Mutta ajan kanssa lapsetkin tottuvat, kunhan muistaa heidän olemassaolon, eikä ajattele vain itseään.
Ihanaa kun jaoit kokemuksiasi ja vinkkejä! Meillä mies vasta ilmoitti erohaluistaan jokin aika sitten (syy on sellainen, johon en millään pysty itse vaikuttamaan) ja aloin täällä yksin synkistelemään, löydänkö koskaan uutta suhdetta. Vaikka se ei vielä olekaan lainkaan ajankohtainen. Lämmittää kuitenkin tällaiset kommentit ja auttaa jaksamaan tämän pahimman vaiheen yli :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkös naiset täällä hoe jatkuvasti, että parisuhde miehen kanssa vähentää naisen onnellisuutta ja lyhentää naisen elinikää? Mikset siis olisi tyytyväinen tilanteeseesi...?
No minä kyllä haluaisin mieluummin parisuhteen.
Ap
Onnistuu kyllä jos elämässäsi on tilaa. Onko lapset joka toinen viikonloppu isällä?
Vierailija kirjoitti:
miksi joku haluaisi vakavasti seurustella naisen kanssa, joka ei kyennyt edes elämään sen miehen kanssa, jonka kanssa teki lapsia
No aika moni...
Olet vasta 30 v eli on mahikset saada mies.
On, jos kelpaa mies, jolla on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Jäin leskeksi ja yksinhuoltajaksi samassa iässä, eikä kyllä ollut mitään vaikeutta päätyä uuteen oo arisuhteeseen sitten myöhemmin. Jos mies on aviomiesainesta, hän hyväksyy koko paketin.
Tämä oli kyllä minusta kumma kommentti. Tai siis jos meinasit aviomiesainesta yksinhuoltajalle, niin siinä tapauksessa tietysti kyllä. Mutta jos vihjaat, ettei lapsetonta kumppania etsivä ihminen voi olla hyvä puoliso kenellekään, niin se on minusta vähän pöhkö ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vai että uusi laadukas elättäjä pitäisi saada. ei kai kukaan mies halua toisen miehen lapsien elättäjäksi. ap on lisäksi ex teiniäiti. ei ainakaan nosta pisteitä.
"parikymppinen" ei ole enää teini.
Ohis
Teini ollaan niin kauan, kuin on aivoistaan keskenkasvuinen, eli vähintään 25v asti.
Ota käytetty poika joka on jo liikakansoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkös naiset täällä hoe jatkuvasti, että parisuhde miehen kanssa vähentää naisen onnellisuutta ja lyhentää naisen elinikää? Mikset siis olisi tyytyväinen tilanteeseesi...?
No minä kyllä haluaisin mieluummin parisuhteen.
Ap
sinulla oli jo. kuka nyt enää käytettyä naista haluaisi
On sinun minun ja meidän lapset ts uusioperhe.
Ainahan sitä nyt rumempaakin ja enempi lapsia tehnyttä naistakin nussii, mutta en aio sitoutua yhteenkään naiseen, jolla on toisen miehen lapsia, mutta ei aio tehdä minun kanssani lapsia. Eli toisin sanoen en aio sitoutua 90 prosenttiin yh-naisista.
Naiset eivät ilmeisesti ymmärrä sitä, että tälleen päälle kolmekymppisenä, vielä enemmän päälle nelikymppisenä, deittailu on muuttunut. Jos pystyt lupaamaan miehelle avioliiton, lapsen sekä aidosti yhteisen elämän yhteisellä asuntolainalla ostetussa asunnossa/ talossa, niin kyllä, silloin mies tulee tekemään kaikkensa eteesi, aivan kuten miehet tekivät kaikkensa sinun eteesi kun olit 25v.
Mutta jos et lupaa miehelle noita. Jos mies ei tule saamaan - tai joutuu olettamaan ettei saa - sinulta noita listassa lueteltuja aidon parisuhteen asioita, niin juurikaan kukaan mies ei silloin sitoudu sinuun. Miehet mieluummin panevat sinua ja leikkivät sitoutuvansa, mutta ovat valmiita vaihtamaan sinut hetkessä. Jopa silloinkin, jos saavat tilalle vain toisen vastaavan naisen, joka ei tarjo muuta kuin "aikuista suhdetta". Koska ei ketään miestä kiinnosta vitttuakaan sitoutua aidosti naiseen, jos nainen ei tarjoa aitoa parisuhdetta aidon parisuhteen osasilla varustettuna.
Vierailija kirjoitti:
Onko lapset erityislapsia? Kuinka paljon ex mies on kuvioissa, kaikki vaikuttaa. Ainakin 10 vuoden päästä sinulla on hyvät mahdollisuudet hyvään mieheen jos lapset on silloin jo muuttaneet omilleen ja olet edelleen hoikka ja nätti. Kelpaako sinulle yh-isä? Oletko valmis vielä synnyttämään lapsettomalle miehelle lapsen?
Ei ole erityislapsia, ihan tavallisia tapauksia. Yhteishuoltajuus. Kelpaisi yh-isä, jopa paremmin kuin lapseton. En olisi valmis hankkimaan enää enempää lapsia, varsinkaan uuden miehen kanssa, joten lapsitoive olisi kynnyskysymys.
Ap
Aika vaikeaa on. Minulle et kelpaisi elämäntilanteesi takia, koska olet sidoksissa asuinpaikkaasi (työ, lapset, harrastukset, ystävät jne.). Olen itse samassa tilanteessa ja en olisi valmis sellaiseen muutokseen ja tuskin kovin moni muukaan. On vain tyydyttävä johonkin ihan kivaan tästä läheltä tai oltava yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet oikeasti hyvää seuraa, niin kyllä, on toivoa. Äitini oli 36 kun vanhempani erosivat, minä olin silloin 17v ja minulla on 3 pikkusiskoa.
Tosi moni mies halusi lähteä treffeille, mutta äiti sitten aina perui, tai yhtäkkiä ei halunnut tavata, vaikka ne miehet vaikutti minusta tosi ystävällisiltä, ja rehdeiltä suomalaisilta miehiltä.
Kiitos tästä näkökulmasta :)
Ap
Sitten kun astut deittailun maailmaan, niin törmäät varmasti kyllä outoihin tyyppeihin, ja sellaisiin jotka haluaa vain seksiä. (Näin kävi juuri omalle äitille, mutta suurin osa tosiaan oli mukavia ihmisiä) Mutta ei kannata luovuttaa!
Muista kuitenkin antaa lapsillesi tilaa surra. Minun nuorin siskoni otti vanhempieni eron tosi rankasti, kun minuun se taas ei vaikuttanut, kun asuin jo omassa kodissa. Siskoni ei tykännyt isän uudesta vaimosta, vaikka hän oli ihastuttava ihminen.
Välillä kyllä olen harmissani, etten voi mennä kotiin "isin ja äidin luo."
Mutta ajan kanssa lapsetkin tottuvat, kunhan muistaa heidän olemassaolon, eikä ajattele vain itseään.Ihanaa kun jaoit kokemuksiasi ja vinkkejä! Meillä mies vasta ilmoitti erohaluistaan jokin aika sitten (syy on sellainen, johon en millään pysty itse vaikuttamaan) ja aloin täällä yksin synkistelemään, löydänkö koskaan uutta suhdetta. Vaikka se ei vielä olekaan lainkaan ajankohtainen. Lämmittää kuitenkin tällaiset kommentit ja auttaa jaksamaan tämän pahimman vaiheen yli :)
Ap
Siis eroprosessi vielä menossa?
Vältä deittailua, se vie aikaa ja on äärimmäisen rasittavaa kenelle tahansa, etenkin jos sen joutuu opettelemaan.
Otat riittävän miellyttävän erillissuhteeseen laastariksi ensi hätää, ja annat ajan näyttää voiko se kehittyä vai haluatko jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
kyllä maailmassa epätoivoisia miehiä riittää. itse en kyllä sekaantuisi mihinkään yh:seen, mutta varmasti joku sinuun tyytyy
Miten niin "tyytyy"? Mahdotonta käsittää, että joku voi myös ihastua ja rakastua ihmiseen jolla on lapsia?
Itse löysin eron jälkeen, 35-vuotiaana, neljän lapsen äitinä vielä uuden, onnellisen parisuhteen, että eiköhän sulla toivoa ole. Mutta älä ota ketään täältä vauvapalstan roikkujista;)
Olen vielä kaikkea, mitä täällä vihataan, 168/68, rinnat roikkuu, 3 tatuointia, no shokkiväriä ei ole hiuksissa ja ne on pitkät, mutta feministikin olen ja käytän legginsejä! :D
Otat eronneen miehen jolla lapsia.