Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (13222)
Katohan, vakkarit ovat palanneet, ilman nimimerkkiä tosin. Niin suurieleisesti lähtivät omaan suljettuun sähköpostiryhmäänsä, etteivät ilkeä enää nimimerkillä tulla maitojunalla takaisin :D
"Nyt vasta ymmärrän tämän irti päästämisen niin, että yleensähän ongelma on niin, ettei narsisti päästä irti. Vaikka siis ottaisi eron, niin se n piinaa ja on kimpussa pahimmillaan vuosikaudet. Tässä aloituksessa taasen ap itse ei mitenkään halunnut päästää irti ja lopulta menetti kaiken.
Ei mulla muuta."
"En väitä, että olisi välttämättä (vain) trollaamistarkoituksessa heitetty kommentti, kyllähän tänne mahtuu kaikenlaisia ihmisiä erilaisine lähtökohtineen, motiiveineen, persoonineen, mielipiteineen ja ajatusmaailmoineen muutenkin, mutta tämänkaltaista se puhdas trollaaminenkin voi olla.
Itse näen tuossa viestissä tällaista sadististakin otetta kommentoida toisen elämän kipukohtia, mikä siis on tutkimusten mukaan trolleille tyypillistä. Toki miksei jollain muullakin keskustelijalla voi olla sadistisia mieltymyksiä, tai halua olla muusta syystä ilkeä."
Minä näin tämän aivan eri tavalla eli todellakin minävaurioinen voi piinata pitkään ihan itsetuhoon saakka. Ei haittaa vaikka menettäisi kaiken, kun on niin vimmainen kostossaan. Elikkäs tässähän voi olla kysymys rajusta riippuvuudesta, jossa on vaikea päästää irti. Samaa problematiikkaa siis eli voi tulkita noinkin. Kirjoittaja on voinut kokea juurikin aivan sadismiin saakka vietyä piinaamista/vainoamista, mutta piinaaja on lopulta menettänyt kaiken.
Varmistan nyt vielä:
Sinusta on siis ok kirjoittaa ilkeämielinen vääristelty anonyymi viesti, mutta jos minä sanon, että onpas ilkeä ja vääristely kirjoitus toisen kertomasta omasta elämästään, onkohan nyt ihan trolli asialla, niin se on sitten loukkaavaa ja väärin tätä ilkämielisen viestin kirjoittajaa kohtaan :D
Juu ei.