Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12665)
Ymmärrän tuon MaratonParkujan näkemyksen. Naisen suunnalta on kuitenkin tapahtunut melko hurjaa ulkopuolisen ihmisen harhaanjohtamista, jonka seurauksena on ollut jopa terveydellisiä vaikutuksia. Mutta toki mies tässä se pääpahis on seonneen tunne-elämänsä kanssa. Itse olen ollut omatoimisesti yhteydessä naiseen tässä syksyllä sen jälkeen, kun mies vihdoin oli pystynyt puhumaan hänelle erohakemuksesta. Kerroin oman näkemykseni hakemuksen jättämisestä. Nainen sanoi miehen kertoneen hänelle tahtovansa vielä pelastaa liittonsa ja nostaa meidän suhdettamme, mutta hän ei usko miehen onnistuvan suunnitelmassaan. (En tosin minäkään, enkä sen varaan mitään laske). Hän tahtoo jokatapauksessa pitää miehen elämässään, vaikka sitten vain ystävänä. Toisaalta mies sanoo, ettei naiselle ystävyys riitä, vaan suuttuu hänelle sellaisista puheista. Mutta eihän tässä sekopäisessä touhussa minkään pitäisi enää yllättää, joten olen varautunut aivan kaikkeen. En pitäisi mahdottomana edes vauvauutisia.
- Hukassa
Kertoiko siis nainen sinulle näistä hurjista ulkopuolisen vedätyksistä? Mitä mieltä hän itse niistä oli? Jos kertojana oli mies ja nainen ei ole tarinaa vahvistanut, en uskoisi. Sori.
Ystäväni on todellakin aika samassa tilanteessa. En saa mitään järkeä siihen, miksi hän vielä haluaa tulevaisuutta miehen kanssa. Hän on jotenkin ihan sekaisin ja todellakin tällä alkaa olla terveydellisiä vaikutuksia. Hän on mm. joutunut olemaan paniikkihäiriössä töistä pois. Leikki on vakavaa kaikin puolin.
Mutta jos nyt oletetaan, että kaikki miehen kertoma olisi totta, asiahan on selvä. Mies on niin hullaantunut naiseen, että mitkään pidäkkeet eivät estä häntä sinne menemästä. Eivät mitkään. Sehän voi sitkeällä odottelulla tietysti muuttua, kai.
Pakko kysyä, että tarkalleen ottaen mitä Hukassa odottelet? Onko olemassa jokin viimeinen pisara, jonka voit kuvitella saavan sinut toimimaan ja suojelemaan itseäsi? Olisiko vauvauutiset sellainen?
Lisäksi minua todella vaivaa tämä, että naisesta on nyt tehty pelailija ja pahis, kun alun perin hän oli vain yksinäinen ihminen, joka kaipaa ystävää. Mitä sinä oikeasti tiedät siitä, miten tilanne on johtanut ulkopuolisen kanssa ja minne? Mitä tiedät asiasta ulkopuolisen kantilta ja hänen motiiveistaan?
Tämä on niin pettäjän pelikirjasta, että hirvittää. Ja en usko, että pettäjät todellakaan pelkkää ihmispahuuttaan pelaavat kirjan läpi. Vaan enemmänkin lienee kyse siitä, että tilanteet näissä ovat aika samankaltaisia. Sekaisen menemiset noudattavat samaa ihmisille ominaista kaavaa kaikilla osapuolilla.
Olennaisinta on, että kaikki haluavat tarttua niihin sanoihin, jotka haluavat kuulla. Kun toinen nainen sanoo, että mies sanoo, että hän haluaa nostaa suhdettanne, sinä muistat keskustelusta tämän. Kun mies sanoo toiselle naiselle, että sinä sanot, että erohakemus on jätetty, hän muistaa tämän. Jokainen muokkaa kuulemaansa omaan tarinaansa sopivaksi.
Ystäväni on takertunut muutamaan lauseeseen, joita hokee kuin mantraa. Näen, miten uskon hiipuessa hän palaa niihin "mutta mies sanoi kyllä että". Mikään, mitä esim. minä vierestä sanon ei läpäise tätä panssaria.
Ja muuten, mitä olen saanut irti miehestä? En tietysti kovin paljon, koska välttelen olemasta tekemisissä, vaikka hän kyllä hakeutuisi sydäntä purkamaan. Mutta se vähä: fiilis tuntuu vaihtelevan reilusti. Myös tiettyä kyynisyyttä ilmenee.
T: MaratonParkuja
Not my circus. Not my monkeys.
Olen aiemmin ajatellut, että ajan kuluminen tarkoittaa sinulle Hukassa että tarvitset varmuuden siitä, että kaikki kortit on katsottu ja olet varma eropäätöksestäsi. Näiden käänteiden jälkeen mietin samaa kuin MaratonParkuja, minkälaista käännettä odotat, jotta voit tehdä päätöksen?
Minä näen kaksi epäkypsää ja epävarmaa ihmistä, jotka ovat hullaantuneita toisistaan (mies ja nuori nainen). He kipuilevat suhteestaan, koska se on luultavasti mahdoton toteuttaa, vaikka minusta näyttää että tahtoa olisi molemmilla (sanoi mies mitä tahansa, mutta teot puhuu puolestaan). Mutta toisaalta vaakakupissa miehellä painaa sinä ja perhe, jotka ilmeisesti ovat järki hänen elämässään.
Minä en missään nimessä haluaisi sekaantua kuvioon ja ihmettelenkin tällä hetkellä suuresti, mitkä ovat ne tekijät, jotka sinua siinä pitää. Rakkautta on myös osata päästää irti.
Tiedäthän, että olet vain ja ainoastaan vastuussa itsestäsi ja lapsistasi? Sinulla on oikeus ja lapsiesi näkökulmasta velvollisuus tehdä ratkaisuja, jotka ovat sinulle hyväksi! En tiedä mikä se ratkaisu on, mutta tuskin tilanteen ylläpitäminen ainakaan.
Kaikkein omituisin silti on tuo toisen naisen halu roikkua noissa tilanteissa. Kun mitään yhteistä ei ole ei lapsia ei omaisuutta eikä mitään. Ja vielä nuori ja kaunis joka saisi sata kertaa paremman kuin hukassa mies.
Tuo ei tule mahtumaan minun järkeen koskaan.
Kiitos Hukassa, että päivität tilannettasi. Kirjoituksiamme on varmasti raskas lukea. Olen 100% MaratonParkujan kirjoituksien kanssa samaa mieltä ja olen todella surullinen tilanteestasi. Huomaan, että elät keskellä painajaista, jossa hyvää loppua ei ole. Miehesi toiminta on niin hurjaa, että vaikka suhde päättyisi tähän nuoreen ja kauniiseen toiseen naiseen niin miten ihmeessä voisit jatkaa Teidän suhdetta? Miten voisit rakastaa ja luottaa, kunnioittaa? Miehesi tarvitsee elämäänsä "jännitystä/kiellettyä hedelmää", se ei muutu ikinä.
Olet niin moneen kertaan kirjoittanut, että nyt miehesi on sitoutunut "rehellisyyteen ja puhumiseen". Aina vaan tarina menee hullummaksi.
Ja Hukassa, olen pahoillani kun sanon, että en voi ymmärtää miksi annat kaiken tapahtua, miksi et ymmärrä että ansaitset parempaa. Voi kun rakastaisit itseäsi hieman enemmän.
Tiedän, että joskus jälkeenpäin ihmettelet, miksi jäit katsomaan, miksi kestit kaiken.
Hukassa halaus Sinulle,
28v yhdessä
Enpä oikein tiedä edes mitä tässä nyt lähtisin tilanteestani päivittämään. Mieheni on nyt vihdoin ja viimein tarttunut kunnolla vaatimukseeni ja todella ryhtynyt panostamaan rehellisyyteen ja avautunut tilanteesta todenteolla. Olimme viikonlopun kahdestaan ilman lapsia ja puhuimme tuntikausia. Soppa tuntuu aina vain sekavammalta. Olin ajatellut sen niin, että hän on rakastunut uuteen ihmiseen ja huuma on sekoittanut hänen päänsä, jonka vuoksi järki on sumentunut ja toiminta on ollut ala-arvoista. No näinkin varmasti, mutta heillähän on jo tämän naisystävänkin kanssa ollut valtaisia ongelmia.
Hukassa, kiitos että päivitit kuulumisiasi. Valitettavasti minusta tilanne kuulostaa edelleen siltä, että mies puhuu sinulle, mitä arvelee sinun haluavan kuulla, jotta et veisi eroa eteenpäin vaan pysyisit mukana triangelissa. Jos 28v:n mieheltä oli puhehousut hukassa, niin sinun miehelläsi kuulostaa olevan puhehousuja siitäkin edestä.
Minusta tärkeintä olisi, että Hukassa kysyisit itseltäsi, mitä sinä itse haluat, miltä sinusta itsestäsi tuntuu ja pitäisit itsestäsi huolta sekä lapsistasi. Mies on aikuinen ja keittänyt itse soppansa, jossa kiehuu.
Tähkäpää, jota ex-mies puhui ympäri kerta toisensa jälkeen kunnes lopulta mitta tuli täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein omituisin silti on tuo toisen naisen halu roikkua noissa tilanteissa. Kun mitään yhteistä ei ole ei lapsia ei omaisuutta eikä mitään. Ja vielä nuori ja kaunis joka saisi sata kertaa paremman kuin hukassa mies.
Tuo ei tule mahtumaan minun järkeen koskaan.
Noh, eihän se meinaa mahtua. Mutta vierestä sanoisin, että tuossa kohtaa ne tunteet saavat vakuuttamaan lähes mistä hyvänsä. Tietysti paljon muutakin on pielessä omassa elämässä.
Jos nyt ystävääni vertaan (sori jos tuon tätä liikaa esille), niin tuntuu, että mies vaan tuli niin helkkarin hyvään saumaan. Vaikka ero entisestä miehestä oli sovinnollinen ja "normaali", niin se oli ero kuitenkin. En tiedä, ei kai ystävä sitäkään oikeastaan sen kummemmin käsitellyt ja kai tuntui, että ei ole tarvettakaan. Mutta ehkä sitten kumminkin oli. Muuta normaalia tämän ikäisten elämään kuuluvaa oli myös, vanhempien sairastelua jne. Lisäksi hänellä oli töissä todella painostavat ja raskaat ajat, liikaa velvollisuutta, kenties tehtävät vähän yli sen hetkisten rahkeiden. Pitäisi opiskella vähän lisää ja muuta vastaavaa.
Mies oli aluksi päivien piriste ja lopulta päivien pelastus. Ja nyt ollaan niin syvällä tunteiden suossa, että sieltä ei oikein muuta näykään kuin mies majakkana. Hän on jotenkin ripustanut itsensä kokonaan tähän suhteeseen. Se on ainut merkityksellinen asia. Pakkomiellekin on käynyt itsellä joskus mielen vieressä.
Tätä kautta asiaa jotenkin ymmärrän, mutta kun se on niin tuhoisaa.
T: MaratonParkuja
Mies oli aluksi päivien piriste ja lopulta päivien pelastus. Ja nyt ollaan niin syvällä tunteiden suossa, että sieltä ei oikein muuta näykään kuin mies majakkana. Hän on jotenkin ripustanut itsensä kokonaan tähän suhteeseen. Se on ainut merkityksellinen asia. Pakkomiellekin on käynyt itsellä joskus mielen vieressä.
Tätä ihan samaa kyllä voi sanoa monesta vaimosta. Roikutaan siinä miehessä vaikka kaikki järki sanoo että anna paskan mennä. Että ei ole pelkkä toisen naisen tapa. Samalla lailla vaimot roikkuu ja sitten kun saa toisen naisen kuvioista pois ottavat eron. Sitä tämä hukassakin odottaa että saa miehen ensin itselleen ja sitten vasta eroaa. Nähty monta kertaa.
"Naisen suunnalta on kuitenkin tapahtunut melko hurjaa ulkopuolisen ihmisen harhaanjohtamista, jonka seurauksena on ollut jopa terveydellisiä vaikutuksia."
Kyllä se Hukassa tuo teidän avoin liitto, joka on sotkenut naisen tuohon kuvioon. Joo, tyhmää lähteä avoimeen, jos tiesi edes sen. Tyhmää sultakin, joka tiesit, etkä itse halunnut. Nyt rupeat mustamaalaamaan tätä naista. Oikeesti; törkeää. Hän on vapaa tekemään, mitä haluaa eikä ole tilivelvollinen sinulle eikä miehellesi. Suuntaat nyt vain huomion naisen "kelvottomuuteen", jonka eduksi esität vain nuoruuden ja kauneuden. Hän on ihminen!
Miten voi syyttää tätä Hukassa olevan kakkosnaista siitä, että yrittää deittailla muita? Hänhän on tässä se vapaa ihminen. Tuon aivan tyypillinen kuvio. Varattu mies itse kiikkuu kahden naisen välissä. Hänellä on molemmat edut. Yleensä kun kakkosnainen on sinkku, niin varattu mies on mustasukkainen jos kakkosnainen yrittää irrottautua tai tavata muita.
Eikö olekin nurinkurinen kuvio? Varattu kahden naisen mies on mustasukkainen ja syyttää kakkosnaista ja saa jopa oman vaimonsakin puolelleen ja säälimään miestä. Tämäkin on tyypillistä: vaimo näkee ainoastaan kakkosnaisen pahana ja kierona epärehellisenä tyyppinä. Kakkosnainen on ilkeä hänen miehelleen ja oikuttelee, jopa " pitää" muita miehiä. Ei ymmärrä edes olla uskollinen hänen miehelleen.
Uskon kyllä miehen tuoreimpiin juttuihin, sillä hän puhui myös paljon asioita, joiden tiesi satuttavan minua. Itki paljon. Näen asian juuri noin, kuten joku aiempi kirjoittaja tuossa sanoikin. Mies ja sivunainen ovat valtaisan rakkaushuuman vallassa ja tahtovat todella olla yhdessä. Nämä hullut käänteet kuitenkin tunkevat miehen vaaleanpunaisten linssien läpi ja saavat hälytyskellot soimaan ja hän järjellä ajateltuna ymmärtää, ettei suhde voisi toimia. Siksi hän siis toivoo, että huuma menisi ohi ja muuttuisi ystävyydeksi samalla kun meidän välinen kipinämme syttyisi uudelleen ja saisimme suhteemme ja perheemme jälleen toimimaan. Hänen mielestään meidän pitäisi taistella liittomme puolesta. Hän ei ymmärrä miksi kaikki ovat eron kannalla, eikä kukaan puolla perheen säilyttämistä. Hän pyytää, etten vielä luopuisi toivosta, vaan jaksaisin uskoa. Nämä ovat siis hänen ajatuksiaan, ei minun.
Olen sanonut hänelle, että valitettavasti tunteitaan ei voi määrätä ja huuma ei tule laantumaan heidän jatkaessa treffailua. Myös oma arvostukseni häntä kohtaan on kateissa ja suurin osa hänen puheistaan tuntuu sanahelinältä. Olen kertonut, että mielestäni erotyö on paljon pienempi kuin se, että suhdettamme saisi enää edes jotenkin toimimaan. Tällä hetkellä odotan postista sitä virallista eron ensimmäisen vaiheen voimaanastumista, jotta saan selkeitä aikaraameja. Koska mies ei suostunut täyttämään hakemusta yhdessä, harkinta-aika astuu voimaan vasta kun hän saa virallisen tiedoksiannon. Hakemuksen jättämisestä on nyt lähes kaksi kuukautta, joten melko pitkä on käsittelyaika. Ystäväni kuitenkin kertoi sen olevan normaalia.
Tiedostan järjellä, ettei tässä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin eron lippuunsaattaminen. Silti sisälläni varmasti kytee edelleen joku pienenpieni toivonkipinä perheen pelastumisesta ja se minua hidastaa. On myös todella vaikea olla olematta hänen tukenaan kun selkeästi näen miten huonosti hän voi. Ehkä minun on helpompi kohdistaa nyt vihaani tähän naisen häikäilemättömään toimintaan, koska häntä en rakasta. Hän saa nyt varmasti osakseen myös vihantunteita, jotka todellisuudessa kuuluisivat miehelleni. Tokikaan en hänelle näitä millään tavoin osoita.
- Hukassa
Kuten sanoin aiemmin, en näe kakkosnaisen toimintaa törkeänä miestäni kohtaan. Hän on itse soppansa keittänyt ja ansaitsee kaiken sen. Kuitenkin koen, että toiminta on törkeää näitä ulkopuolisia ihmisiä kohtaan, jotka hän vielä sotkee tähän kuvioon. Eräs herra on jo saanut särjetyn sydämen sekä terveyshuolia ja minua suututtaa hänen puolestaan. Kaikki valkeni hänelle täysin yllättäen ja hänelle oli kerrottu täysin muunneltu tarina. Se on ehkä jonkinlainen mielenhäiriö minulta. Huomaan, että häntä kohdellaan samalla tavalla kuin minua ja minun on helpompi olla vihainen hänen puolestaan kuin itseni. En hyväksy sellaista kohtelua muille, mutta kuitenkin hyväksyn sen tässä itselleni ja aina jotenkin taivun ymmärtämään miestäni ja olemaan hänen tukenaan. Hullua. Olen kyllä ennen ymmärtänyt myös naisen näkökulmaa ja ollut todella asiallisissa väleissä hänen kanssaan. Jopa puolustanut häntä muille, jotka ovat häntä haukkuneet. Nyt kuitenkaan en voi sille mitään, että minua suututtaa tuo toiminta aivan valtavasti. Itse olen tietoisesti mukana tässä hulluudessa enkä todellakaan soisi kenellekään sellaista kohtaloa, että hänet tietämättään sotketaan tähän sairaaseen kuvioon.
- Hukassa
Vierailija kirjoitti:
Mies oli aluksi päivien piriste ja lopulta päivien pelastus. Ja nyt ollaan niin syvällä tunteiden suossa, että sieltä ei oikein muuta näykään kuin mies majakkana. Hän on jotenkin ripustanut itsensä kokonaan tähän suhteeseen. Se on ainut merkityksellinen asia. Pakkomiellekin on käynyt itsellä joskus mielen vieressä.
Tätä ihan samaa kyllä voi sanoa monesta vaimosta. Roikutaan siinä miehessä vaikka kaikki järki sanoo että anna paskan mennä. Että ei ole pelkkä toisen naisen tapa. Samalla lailla vaimot roikkuu ja sitten kun saa toisen naisen kuvioista pois ottavat eron. Sitä tämä hukassakin odottaa että saa miehen ensin itselleen ja sitten vasta eroaa. Nähty monta kertaa.
Tämä on muuten totta. Tuttavani sai selville, että miehellään on jotain naisjuttua. Hän sanoi, ettei ota eroa nyt, koska se olisi miehelle liian helppoa. Hän antaa uskoa, että ei sivusuhde haittaa niin paljon. Hän ottaa eron vasta myöhemmin, kun juttu on ohi. Ainakin niin, että mies rauhoittuu luulemaan, että kotona asiat on hyvin. Silloin miestä satuttaa ero paljon enemmän. No, toisaalta aikaa on kulunut ja yhdessä ovat edelleen, että eipä noista tiedä.
Mutta ehkä naisella on tuo sama ajatusmaailma kuin MaratonParkujan ystävällä, että hän vain yrittää mennä eteenpäin. Hän sitten onkin niin rakastunut mieheeni, ettei pysyykään siihen, vaan jatkaa suhdetta salassa ja siinä sivussa vielä sitten tulee lisää petettyjä ja sydänsuruisia ihmisiä. Hänellä myös oli aikanaan erotilanne, joten mieheni varmasti saapui sopivasti elämään ja nyt on puhunut, ettei näe syytä elää ilman miestäni, joten kyllä he todella syvällä tässä sopassa ovat. Kuten myös minäkin. Toivon, että tämä neljäs henkilö sentään on päässyt jaloilleen.
- Hukassa
Ymmärräthän, että miehesi ei todellisuudessa tee mitään sen eteen, että perheenne säilyisi. Miehelläsi on kokoajan ollut mahdollisuus katkaista välit kokonaan tuohon toiseen naiseen. Ja minä en voi ymmärtää, miksi miehesi ei kunnioita Sinua sen vertaa, että "päästäisi irti". Miten mies voi olla niin julma, että haluaa että katsot vierestä miten Heidän rakkaushuuma etenee. Jos Heidän suhde päättyisi, Sinä pyyhkisit miehesi surun kyyneleet ja saisit miehesi takaisin tietäen, että mies on siinä vain siksi että suhde päättyi. Kuitenkin tiedetään, että seuraava toinen nainen tulee kuvioon jossakin vaiheessa, miehesi tarvitsee sen "adrenaliinin" elämäänsä.
Olen niin pahoillani kirjoituksestani / sanoistani.
Toivotan kaikkea hyvää Sinulle Hukassa.
28v yhdessä
"Kuten sanoin aiemmin, en näe kakkosnaisen toimintaa törkeänä miestäni kohtaan. Hän on itse soppansa keittänyt ja ansaitsee kaiken sen. Kuitenkin koen, että toiminta on törkeää näitä ulkopuolisia ihmisiä kohtaan, jotka hän vielä sotkee tähän kuvioon. Eräs herra on jo saanut särjetyn sydämen sekä terveyshuolia ja minua suututtaa hänen puolestaan."
Nyt on paksua, todella paksua juttua. Jos on totta, niin olet niiin rajaton, ettei mitään rotia. Te, sinä ja miehesi olette sotkeneet ulkopuolisen ihmisen teidän lapselliseen touhuunne ja nyt kehtaat lätistä tuommoista "empatiaa". Jos olisit ammattilaisen vo:lla, mitä luulet hänen sanovan sinulle?
Melkoista satuilua, en voi enää uskoa koko Hukassa -stooriin.
Varovasti vielä tähän kommentoisin, että terveyteen ja turvallisuuteen liittyen niin toivottavasti miehesi ja toinen nainen ovat varovaisia ja käyttävät kondomia. Kun nyt tietää, että tämä toinen nainen kierrättää muitakin miehiä. Huh.
Uskon kyllä miehen tuoreimpiin juttuihin, sillä hän puhui myös paljon asioita, joiden tiesi satuttavan minua. Itki paljon.
Tässähän se on. Koska asia 1 on uskottava, on sitä myös asia 2. Ja itkeekin paljon. Ja alkaa nähdä, että sinä olisit sittenkin parempi vaihtoehto.
Olen jyrkästi sitä mieltä (harvinaisen jyrkästi ollakseni moinen lässy kuin olen), että naisen motiiveista ja etenkään eräiden herrojen sydänsuruista ja terveyshuolista et voi tietää mitään sillä perusteella, että miehesi niistä sinulle kertoo.
Maalaat nyt erittäin stereotyyppistä kuvaa femme fatalesta, joka kiertää maailmaa ottamassa mitä tahtoo ja särkemässä julmasti miesten sydämiä sitä tehdessään. Olisiko se toinen nainen kuitenkaan näin voimaperäinen hahmo, vaiko ehkä kuitenkin ihan tavallinen nainen, joka sattui uskomaan, kun mies kertoi hänelle, että on avoin liitto, jonka vaimo täysin hyväksyy?
Ymmärrän, että toisen puolesta on helpompi suuttua kuin omasta, koska siihenhän riittää pelkkä suuttuminen. Itsensä puolesta jos suuttuu, siinä olisi jo jotain asialle tehtävissäkin. Lisäksi on tietysti sekin maailman vanhin stoori, että toisen naisen kataliin temppuihin on helpompi kohdistaa vihaa kuin omaan itkevään mieheen.
Pidän sinua Hukassa vahvempana kuin sortua tuohon. Tiedän, että sen vahvuuden kaiveleminen on vaikeaa ja toivon sydämestäni sinulle voimia siihen! Mutta uskon, että se löytyy, kun alat tarkastella ensisijaisesti itseäsi, sitä miltä haluat oman tulevaisuuteni näyttävän ja jätät kokonaan toisen naisen juonet ja eräät herrat pohdintasi ulkopuolelle.
Minun puolestani sinne saisi jo vihdoin jäädä itkevä mieskin.
T: MaratonParkuja
Hukassa, ymmärräthän, että naisen toimista ja motiiveista sinulla on vain miehesi sanat? Sanon nyt tämän, koska sanasi voisivat olla kuin ystäväni vaimon suusta. Hän syyttää myös ystävääni täysin moraalittomaksi pelailijaksi ja vampiksi, joka ei irrota otettaan miehestään.
Ystäväni on yrittänyt myös deittailla muita. Mutta ei pelaillakseen tai satuttaakseen välinpitämättömänä muita, vaan toiveessa, että pääsee eroon miehestä. Löytää jonkun toisen. Ja heillä on aivan sama kuvio: aina kun ystäväni tapaa jonkun muun, mies ryntää paikalle vakuuttamaan rakkauttaan ja yhtiestä tulevaisuutta, heti kun vaimon henkinen tila on parempi ja vaimo on valmis eroon. Vielä vaimo kuulemma ei ole. Vaimo on masentunut ja mies ei tiedä, miten hän tulee pärjäämään eron jälkeen. Vaimo on niin kiinni heidän yhteisessä elämässään, että romahtaa. Nyt jo on niin vaikeaa lastenkin kanssa, kun vaimo on niin sekaisin. Miestä tarvitaan vielä kotona, mutta ihan kohta.
Kuulostaako tutulta?
Ja niin ystäväni sitten lakkaa tapailemasta sitä uutta miestä. Mitenkään hän ei ole näitä miehiä satuttanut, elänyt vain nykyistä normaali deittikulttuuria. Ei siinä ollakaan heti mihinkään sitoutumassa ja tämän tietää - ja tätä haluaa! - kyllä ne miehetkin.
Tätä kahden naisen hyppyyttämistä on nyt jatkunut jo aika kauan. Ystäväni ja mies jäivät kiinni klassisesta mökkireissusta vaimolle. Mutta mitään muuta eroa oikeastaan Hukassa tarinaan ei sitten olekaan.
Tässä on nyt käynyt täsmälleen siten kuin koko ajan ollaan pelättykin. Mies onnistuu pääsemään pääsi sisälle aina uudella tarinalla, jossa hän on uhrin asemassa ja hän tekee kyllä parhaansa ja hänen henkinen taakkansa on niin niin raskas. Onneksi olet olemassa sinä, hänen kallionsa. Mihin hän tässä kamalassa tilanteessa joutuisikaan, jos hän joutuisi jäämään tämän kamalan pelailevan (mutta nuoren ja kauniin!) naisen vangiksi. Ajatelkaapas sitä. Kuka kunnon nainen nyt semmoisen tempun miehelle tekisi.
Jos minä kihisen näin, voin kuvitella Kuurankukan fiilikset.
Tässä kohtaa nyt puolustan sikäli niitä toisia naisia, että heillä yleensä kuitenkin olisi halu keskustella myös vaimon kanssa suoraan. Niin ystävällänikin. Mutta vaimo ei halua, koska ei ole toiselle naiselle mitään velkaa (totta) ja koska hänellä ei ole tälle mitään sanottavaa. Olen samaa mieltä, että velkaa ei olla, mutta vaikka sanottavaa ei olisikaan, niin kyllä suosittelisin kuuntelemaan. Ihan oikeasti miehet näissä tilanteissa kertovat niin vilkasta mielikuvitusta osoittavaa totuutta, että naisten kannattaisi oman mielenterveytensä vuoksi vertailla tarinoita.
Mutta Hukassa, et taida edes tahtoa tietää, mikä on totta. Jos olet päättänyt kaikesta huolimatta jatkaa liittoasi, tässä on nyt kätevä narratiivi, jonka pohjalle sen todella voi rakentaa. Yhteinen vihollistarina, josta voittajina selviätte.
Sori kovat sanat, mutta kun en olekaan sanaton, vaikka luulin ensin, että olen.
T: MaratonParkuja