Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siis jätetyn vastuulla paitsi tietysti hoitaa ero siististi myös pitää huolta, että jättäjä ei vahingossa harrasta seksiä hänen kanssaan.

Hitto että repesin maratonparkujalle taas.

Minusta se on vaan h*vetin surullista ja alentavaa maata sen kanssa joka kertoi ettei rakasta ja jonka kokee jäävän vierelle vain väliaikaisesti ja velvollisuudesta. Mutta korostan tässä kohtaa, etten itse ole harrastanut koskaan seksiä kuin tunteesta ja tiedän hyvin että isolla osalla ihmisistä on mahdollista myös vaan ns raapia kun kutittaa.

Näinhän se on. Minä ainakin näen asian tämän kautta surullisena ja ihmettelen miten jotkut eivät tätä näe näin. Naisena koen, että ap:n olisi pitänyt pistää poikki kun kerran mies ei rakasta. Höpötetään jostain vastuista, että kun se mies olisi pitänyt olla se joka lopetti ja ap sitten vain jäi siihen sänkyyn makaamaan kun kerran hänen ei silloin kuulu ottaa vastuuta omista teoistaan. Eli vastuu vieritetään yksin miehelle, nainen on siinä joku tahdoton seksinukke miehen halujen täyttäjänä. Aivan käsittämätön näkökulma ja täyttä potaskaa. Vai täydellinen sokeusko kun pitää puolustaa ap:tä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siis jätetyn vastuulla paitsi tietysti hoitaa ero siististi myös pitää huolta, että jättäjä ei vahingossa harrasta seksiä hänen kanssaan.

Hitto että repesin maratonparkujalle taas.

Minusta se on vaan h*vetin surullista ja alentavaa maata sen kanssa joka kertoi ettei rakasta ja jonka kokee jäävän vierelle vain väliaikaisesti ja velvollisuudesta. Mutta korostan tässä kohtaa, etten itse ole harrastanut koskaan seksiä kuin tunteesta ja tiedän hyvin että isolla osalla ihmisistä on mahdollista myös vaan ns raapia kun kutittaa.

Niinpä, jos kerrottaisiin, että ei enää ikinä tule rakastamaan ja ei aio olla enää vieressä kuin väliaikaisesti ja velvollisuudesta. Mutta kuinka usein nämä, jotka jätetyn kanssa vielä sänkyyn menevät, oikeasti kertovat näin? Ei, suurin osa antaa y

Nyt viedään juttua sivuraiteelle. Ap kyllä tiesi, että miehellä oli tunteet loppuneet. Mies ei ollut antanut mitään toivoa tai uskotellut. Mies oli suhteessa velvollisuudesta, kuten ap oli itsekin huomannut. Ehkä hän haki itse miehestä vielä läheisyyttä, edes seksin merkeissä. Mies myös saattoi, kuten joku kertoikin, yrittää pehmentää eroa pitämällä läheisyyttä yllä. Jos mies koki, että  muuttamalla toiseen huoneeseen, että oli vielä pahempaa ap:lle.  Mistä me tiedämme mitä tragediaa, itkua ja epätoivoa siellä oli menossa. 

Sehän oli väärä tapa pehmentää, mutta jos ajatteli ettei ap kestä oikopäätä kaiken läheisyyden ja yhteiselämän lopettamista. 

Voitaisko jo päästää irti Ap:n seksielämästä jauhamisesta?

En ehdi nyt ajatuksella aivan kaikkia viestejä lukea.

Sen haluan kuitenkin sanoa, että ex puolisollani on ollut vahvasti narsistisia piirteitä koko suhteemme ajan. Olen sulkenut näiltä silmäni. Ei ole kyse pelkästään eron esiin tuomissa asioissa. Olin häneen jonkunlaisessa traumasuhteessa, syytöksensä jne sai lopulta aikaan sen, että uskoin niihin jo itsekkin. Eron aikaan pelkäsin kaikkea tulevaa valtavasti. Ja osa näistä peloista on toteutunutkin. Saatuani asioihin etäisyyttä, on helpompi nähdä kaikki tapahtunut. Vuosia ennen eroa tapahtunut. 

Minun töihin lähtö, lasten kasvaminen pahensi käytöstään.

Lastenkaan kohdalla ei ole kyse siitä että perus vanhemmista olisivat valinneet toisen ja minä sitten vetänyt asiasta herneen nenään. Peli, minkä ex aloitti aikoja sitten kanssaan on raaka. Hänen motiivi on perustaa uusi perhe ja saada minut ulos lasten elämästä. Jotta hän voi toimia juuri kuten haluaa. Ihan on itse näin sanonut.

Se, miten rikki olin erosta on monenasian summa. Suurimpana se, miten minua oli vuosia alennettu ja syyllistetty.

Ex haluaa edelleen kotrolloda minua. 

Toivon, että kukaan ei nyt vedä hernettä nenää, mulla on kiire enkä ehdi miettiä joka sananmuotoa tarkasti. Mutta ymmärrän täysin perusasiat teineistä jeidän vähäsaisista vastauksista, heidän normaalista kasvusta erilleen vanhemmistaan. Ymmärrän perus eron tuoman kivun. 

Minä olin itse monesti sitä mieltä, että ero on kaikille parasta. Suhde oli monin tavoin sairas, aina. En uskaltanut itse eroa koskaan tehdä. Ex todella jätti minut. Uusi hänellä oli jo valmiiksi katsottuna ja testattuna. Jopa täällä alkuun puolustelin exää, en halunnut kertoa totuutta, edes täällä. Olin salannut totuuden kaikilta vuosia. Sen minkälaista meillä kotona oli.

Olen tehnyt pitkän tien ja silmäni on matkalla auenneet, sekä ymmärrys siihen minkälaisen ihmisen kanssa elämääni elin.

Ymmärrän siis täysin, että jotkut kokevat viestini ristiriitaisiksi. 

Olen todella käyttänyt tätä ketjua pahanolon ulos oksennukseen. En todellakaan käyttäydy lapsiani kohtaan siten kun täällä pahimpana hetkenä tuskaani puran. Välillä tekisi mieli heittää hanskat naulaan oman kivun vuoksi. Koskaan, ikinä, milloinkaan en sitä oikeasti voi lapsilleni tehdä.

Epäröin paljon mennä narsistin uhrien vertaisryhmään, mietin vielä ovella, että menen aivan väärään paikkaan. Mutta, kuunneltuani siellä muita, olin aivan oikeassa paikassa. 

Edelleen, kun menee muutama viikko että exältä ei tule mitään kakkaa, alan epäilemään itseäni ja omia kokemuksiani. Edelleen kun te täällä kirjoitatte jotain syyllistävää, mietin todella onko asia niin. Olen miettinyt paljon sitä, olenko minä kuitenkin se narsisti, hankala? 

Jatkuu...

Ap

Jatkuu..

Ketjua alusta lukeneet tietävät sen valtavan itsesyytöksen missä rieduin eron jälkeen. Olen päässyt siitä pitkälle, vaikka edelleen tähän ajoittain törmään. Tämä ero on ollut, ja on edelleen todella raadollinen matka minuun itseen. 

Kuten joku sanoi, kaikissa meissä joitain narsistisia piirteitä on. Hankala minä olen ollut puolisona aivan varmasti, ihan jo siksikin, että lopulta kuitenkin pidin aina lasten puolia, nousin exää vastaan. Ja sitä hän ei sietänyt. Ja siksi hän nyt savustaa minut lasten elämästä ulos. Hän kostaa. Kaiken. Aina. Ihan kaiken! Tästä olisi montakin esimerkkiä vuosien varrelta.

Mikään, ei mikään, normaali päde tässä erossa. Tämän ihmisen ajatusmaailma on jotain aivan omanlaista. Monet monet kerrat suhteemme aikana hämmästelin sitä, miten ihmeessä ihminen pystyy asian kääntämään päälaelleen, jopa toisten ihmisten todistaessa vastaista. Miten asioista voi ajatella noin?! Ja empatia on täysin vieras käsite. Hänellä on oma totuus, ja se totuus on se ainoa ja oikea.

Mikään siinä ihmisessä ei ole aitoa. 

Hänen lähisukulainen sanoi minulle asiasta vuosia sitten. En halunnut sitä silloin uskoa. Eron jälkeen monikin on kertonut rehellisen mielipiteensä exästäni, mitä minulta piilottelivat suhteemme aikana.

Vieraannuttamisen vertaisryhmässä olen kuullut hyvin vastaavia asioita, mitä meillä tapahtuu. Mikään tässä hommassa ei mene minkään normaalin mukaan. Ja sen ymmärtäminen auttaa jo paljon. Ja ymmärrän, että muiden ihmisten on erittäin vaikea uskoa kaikkea tätä todeksi. Koska on jotain niin käsittämätöntä. On helpompi lyödä minuun leima katkerana ja vihaisena exänä. Se on normaalimpaa.

Nyt en ehdi enempää.

Ja pahoittelut jos tuli epäselvää tekstiä. En ehdi oikolukea.

Ap

Sen vielä sanon. Minä sanoin seksiin ei. Minut painostettiin, jopa fyysisesti seksiin exän kanssa. Toki, olisin voinut tapella vastaan, purra ja potkia. Mutta, en sitä tehnyt.  Hän runttasi kuiviltaan sisään just sillon kun halusi. Aika kaukana oli useinmiten nautinnosta se homma. Oli helpompi luovuttaa ja vaan antaa kaiken tapahtua. Yksi lapsistamme sai alkunsa kun laski sisään, vaikka pyysin käyttämään ehkäisyä. Tämä muuten on asia mitä en ole ikinä kenellekkään kertonut. 

Onnetonta, tajuan sen nyt. Mutta, olkaapa itse siinä myllyssä vuosia. Koskaan enää ei kukaan tule kohtelemaan minua niin. Kaikki itseeni kohdistunut vääryys on jäänyt tämän kaiken muun alle mitä nyt tapahtuu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Seksiä on edelleen.

Mies ei halua että asiaa kerrotaan vielä kenellekkään. Kaikista vähiten lapsille.

On omilla reissuillaan, ja työreissuilla. Lomaa ei pidä meidän muiden kanssa. Kuulema siinäkin syy minussa, että vuosi vuodelta siirtänyt enemmän lomiaan syksyyn (metsästys...)

Minä toivon niin kovin asioiden korjaantuvan, etten pysty siirtymään toiseen huoneeseen. Heikko mikä heikko.

Minkä ihmeen takia ja miten jos seksikin oli runttaamista toivoit edelleen asioiden korjaantuvan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N:lle ei todellakaan ole sama, kuka jättää. Kun hänet jättää se, josta hän ei halua erota, se iskee suoraan sinne kehityksen alkulähteelle niihin traumaattisiin hylkäämisen kokemuksiin.

Sulle nyt tiedoksi, että juuri tästä oli kyse ja APn exän narsistiset piirteet (kukaan ei ole häntä diagnosoinut) tuli juuri tässä esille. Hänelle ei sopinut aikataulu, jossa AP hänet jätti. Ex siis halusi tarkoin määritellä ajan, paikan ja tavat, jolla ero tulee. Ensimmäinen asia, jolla hän uhkasi oli lasten vieminen APlta ja sen toimen toteuttamista hän on jatkanut. Onnistuneesti.

Minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta erittäin läheisellä ihmisellä on. Hänen ex-puolisonsa kyllä sittemmin sai ihan diagnoosin, kun hommat menivät siihen malliin. Hänen kohdallaan en nyt mene tässä mihinkään yksityiskohtiin tai kehityksen alkul

Teoria ja käytäntö. 

 

Olen todella pahoillani puolestasi Ap. Kirjoitit kyllä nyt niin "sydänverellä", että hirvittää jo valmiiksi millaisen vastaanoton tekstillesi saat. Täällä on ihmisiä joukossa, jotka eivät edes halua ymmärtää, että jonkun elämä on voinut olla hyvin traumatisoivaa. Sitä alkaa kuvittelemaan, että se kaikki koettu on "normaalia" ja lisäksi tiedän, että olet kokoajan tiennyt, että hankaluuksia tulee. Usein ihminen myös pitää kiinni siitä "tutusta ja turvallisesta" vaikka se ei olisi turvallista nähnytkään.

Onneksi olet hakenut apua + erilaista vertaistukea, siellä Sinun tilanne ymmärretään oikeasti.

Olen tänään ollut kovin hämmästynyt kuinka kirjoittelu on kääntynyt siihen alkuun ja Sinun menneeseen seksielämään (n. 1,5 vuotta sitten tapahtuneeseen). 

28 v yhdessä 

Narsistin kanssa suhteessa olleet ymmärtävät tämän mitä ap tuossa yllä kirjoitti. Tunnistan valtavasti samoja juttuja ja en voi muuta kuin kiittää onneani että lopulta päästin ja pääsin  irti. Se itsensä uudelleen rakentaminen kesti kohdallani n 2 vuotta ja koska erosta on jo yli 10 v, pitkäaikaiset ystäväni ovat usein sanoneet että Luojan kiitos , entinen sinä olet  palannut omaksi itseksesi. Olin ennen tuota kokemusta ollut ihan hyvin toimeentuleva ja laajan ystäväpiirin omaava aikuinen ihminen, mutta muutama vuosi tuota hullunmyllyä romutti itsetuntoni hyvin pitkäksi aikaa. Toki se oli melkoinen oppikoulukin, ja toista kertaa en ikimaailmassa enää lähtisi vastaavaan. Ystävät ja läheiset, ja jokunen ammattiauttajakin auttoivat minut lopulta ylös tuolta kuopasta, kiitos heille siitä. Siksi haluan ap:llekin antaa kaiken myötätuntoni, ja mielestäni on todella  ikävää että täälläkin halutaan lyödä ns. lyötyä. Mutta ns. normaalin ihmisen voi olla todella vaikea tajuta tuollaista epänormaalia elämää, mitä narskun kanssa eläminen on. Mutta kun sen on kokenut, sen taatusti tietää.

Vierailija kirjoitti:

"Valitettavasti logiikka ei petä, vaan sinä et vain tiedä, mistä puhut. Narsistille on aivan sama, kuka jättää, hän vain haluaa kontrolloida kaikkia ihmisiä, myös niitä entisiä ystäviä ja puolisoa. Nimenomaan on ollut kyse siitä, että APn exän logiikka ei ole mikään normaalin jättäjän logiikka."

"Vielä yksi kysymys: oletko sinä tavannut koskaan narsistia? Jos, niin tiedät, että heitä muuten ei jätetä, oli kuviossa sitten uusia, vanhoja tai useita."



Ihan mielenkiinnosta kysyn, että millä kompetenssilla esität em? Kuvitteletko oikeasti, että pystymme tapaamalla narsistin, päättelemään juuri hänestä jotain? Mistä tietää tapaavansa narsistin; meedioko?



N:lle ei todellakaan ole sama, kuka jättää. Kun hänet jättää se, josta hän ei halua erota, se iskee suoraan sinne kehityksen alkulähteelle niihin traumaattisiin hylkäämisen kokemuksiin.



Ps. Mitä ne muut kysymykset olivat, kun kirjo

Mun perheenjäsen oli naimisissa narsistin kanssa. Tämä narsku halusi eroon puolisostaan, mutta hän halusi sen tapahtuvan omilla ehdoillaan. Se, mitä hän siis käytännössä halusi, oli että perheenjäseneni vie hengen itseltään. Kun perheenjäseneni sai itsensä (muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen) sen verran kasaan, että otti avioeron, niin narsku raivostui. Narsku sai kyllä mitä halusi, eli pääsi eroon puolisostaan, mutta koska se ei tapahtunut narskun haluamalla tavalla, niin vielä hullummaksi meni tilanne.

Ei narsistille riitä se, että oman toiveensa mukaisesti pääsee eroon ihmisestä jota ei (enää) rakasta. (Enää on suluissa koska täytyy muistaa, että narsisti ei rakasta ketään. Kaikki muut ovat vain välineitä hänelle.) Narsistin täytyy saada se eroon pääsy toteutettua juuri siten kuin hän sen haluaa. Jos se toinen ei marionetiksi suostu, se on hylkäämistä. Ja tosiaan hylkääminen on se, mitä narsisti ei kestä. Keneltäkään, missään muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Kysehän on, että kukaan ei ole diagnosoinut ap:n exän narsismia. Kuin tämä raati täällä. Joaisessa erossa, miltei jokaisessa, tulee henkilöissä esiin narsistisia piirteitä. Tai sanotaanko kusipäisyyttä, mustasukkaisuutta, omistushalua, katkeruutta, on hankala ihminen ylipäätään jne. Ihan molemminn puolin useinkin. Mutta se ei tarkoita välttämättä, että ihminen on silti narsisti. Se on ikäänkuin eroon kuuluva ikävä seuraamus. Mutta yleensä tunteet pikkuhiljaa tasoittuvat ja ihminen ei jää pysyvästi ikäväksi ihmiseksi. 

Niin, ihan kyökkidiagnoosihan tuo narsismi täällä on. Mutta tosiaan kun on elämässään yllättävän montaa narsistista persoonaa sekä narsistia kuunnellut (työn puolesta), niin kyllä ne alkaa tunnistaa. Täällä joku jo sanoi, että voisi kirjoittaa kirjan mihin voi dialoginkin sanasta sanaan kirjoittaa. Niin samanlaisia, ja kaavamaisesti käyttäytyviä sekä puhuvia nuo tuppaavat olemaan.

Sillä perusteella minä arvion ap:n exän narsistiksi, mitä ap on täällä kertonut, ja kuinka yksi yhteen hänen käytöksensä on niiden muiden narsistien kanssa, mitä olen sivusta seurannut. Ainakin ap:n ex käyttäytyy erinomaisen narsistisesti näissä eron mainingeissa, oli hän persoonallisuushäiriöinen tai ei.

Ei voi kieltää, etteikö ap:n kertomassa ole ristiriitaisuuksia. Alussa hän kertoo nauttivansa miehen läheisyydestä ja harrastavan seksiä hänen kanssaan varastoon. 



"Ja sinä kohtalotoveri jonka liitto kariutumassa 28v jälkeen, olen ajatellut seksistä juuri noin. Kerään varastoon, ja eron jälkeen harrastan korkeintaan itsekseni. Ap 30.06.2022"



Eikä mies myöskään ole kontrolloinut ja ollut mustasukkainen vaan on itse kulkenut omia polkujaan. Ei ole ilmeisesti viihtynyt ap:n seurassa. Voimakastahtoiselta mies vaikuttaa ja puolisonsa puolestaan uhriutuvalta. Lienee joskus vakka kantensa löytänyt. 



Suosittelen ap:lle, kuten suosittelin jo kesällä -22 yksilöterapiaa. Sitä saa kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta maksutta. Ryhmien lisäksi on hyvä olla myös oma terapia, jossa voi kehittää ajatteluaan ja tunteiden hallintaa ja saada voimansa takaisin. Ettei ole pelkän vertaistuen varassa. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Narsistin kanssa suhteessa olleet ymmärtävät tämän mitä ap tuossa yllä kirjoitti. Tunnistan valtavasti samoja juttuja ja en voi muuta kuin kiittää onneani että lopulta päästin ja pääsin  irti. Se itsensä uudelleen rakentaminen kesti kohdallani n 2 vuotta ja koska erosta on jo yli 10 v, pitkäaikaiset ystäväni ovat usein sanoneet että Luojan kiitos , entinen sinä olet  palannut omaksi itseksesi. Olin ennen tuota kokemusta ollut ihan hyvin toimeentuleva ja laajan ystäväpiirin omaava aikuinen ihminen, mutta muutama vuosi tuota hullunmyllyä romutti itsetuntoni hyvin pitkäksi aikaa. Toki se oli melkoinen oppikoulukin, ja toista kertaa en ikimaailmassa enää lähtisi vastaavaan. Ystävät ja läheiset, ja jokunen ammattiauttajakin auttoivat minut lopulta ylös tuolta kuopasta, kiitos heille siitä. Siksi haluan ap:llekin antaa kaiken myötätuntoni, ja mielestäni on todella  ikävää että täälläkin halutaan lyödä ns. lyötyä. Mutta ns. norma

Täällä myös yksi saman kokenut.

Jospa ne, jotka haluavat keskustella syvällisemmin narsismista perustatte oman ketjun. Helposti myös se menee edestakaisin vatvomiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ei voi kieltää, etteikö ap:n kertomassa ole ristiriitaisuuksia. Alussa hän kertoo nauttivansa miehen läheisyydestä ja harrastavan seksiä hänen kanssaan varastoon. 



"Ja sinä kohtalotoveri jonka liitto kariutumassa 28v jälkeen, olen ajatellut seksistä juuri noin. Kerään varastoon, ja eron jälkeen harrastan korkeintaan itsekseni. Ap 30.06.2022"



Eikä mies myöskään ole kontrolloinut ja ollut mustasukkainen vaan on itse kulkenut omia polkujaan. Ei ole ilmeisesti viihtynyt ap:n seurassa. Voimakastahtoiselta mies vaikuttaa ja puolisonsa puolestaan uhriutuvalta. Lienee joskus vakka kantensa löytänyt. 



Suosittelen ap:lle, kuten suosittelin jo kesällä -22 yksilöterapiaa. Sitä saa kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta maksutta. Ryhmien lisäksi on hyvä olla myös oma terapia, jossa voi kehittää ajatteluaan ja tunteiden hallintaa ja saada voimansa takaisin. Ettei ole pelkän vertaistuen varassa.

Itse sain myös alun kommenteistä sellaisen käsityksen, että juuri mieluinen seksi oli se koukuttava asia miksi ei pystynyt siitä miehen kanssa luopumaan. En saanut mitenkään kuvaa, että se olisi ollut epämieluista tai mies olisi siihen pakottanut. Ap jossain viestissä kertoi, että mies osasi keinot, millä sai hänet syttymään. 

"Narsistin täytyy saada se eroon pääsy toteutettua juuri siten kuin hän sen haluaa. Jos se toinen ei marionetiksi suostu, se on hylkäämistä."



Eivät kaikki n:n kumppanit ole olleet marionetteja. Usein puolisoksi halutaan se, jota hän arvostaa, mutta kun n toimii niin, ettei se arvostettu enää haluakaan jatkaa liittoa, niin silloin n romahtaa. Hän jopa kertoo suoraan, että tiedän, etten toista kertaa tule saamaan yhtä fiksua puolisoa kuin sinä. Sitten n jatkaa, että tulee tekemään kaikkensa, jotta eroa haluava ei selviä. Päin naamaa.



Tietysti jokuhan voikin olla peräti psykopaatti ja aivan taparikollinen.

Ap:n tilanteeseen saa ehkä ymmärrystä alla olevasta kirjoituksesta, avasi paljon näkökulmia:

https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/narsistin-uhri/

Viestit 4884-4886 piti sisällään nyt sitä itsereflektiota mitä olen kaivannut ja sen noteeraamisen ääneen, että on harmaan sävyjä. Niitä on mysö muiden elämäntarinoissa. Tällä palstalla ja tässä keskustelussakin mielellään tuomitaan sekä ne jotka haluavat erota pitkästä liitosta, että etenkin ne jotka pettävät puolisojaan ja kenties lähtevät petoskumppaninsa matkaan. Kertaakaan ei tässäkään langassa ole haluttu antaa yhtään tilaa sellaiselle väitteelle, että pettäjä tai jättäjä saattaisi myös elää tällaisessa traumasidoksessa mistä puhuit, tai elää kontrollin alla, syytösten kohteena, itsekään tunnistamatta omia oikeuksiaan.

Narsistien uhrien tukiryhmässä olet varmasti törmännyt, tai tulet törmäämään, tällaisiin pelastautumistarinoihin. Kuulet siellä myös varmasti, että narsistisesti käyttäytyvät ihmiset saattavat itse tekeytyä uhriksi ja kääntää kaiken nurinpäin. Mistäpä meidän tällaisella palstalla pitäisi tunnistaa tällainen manipulointi ja kaasuvalotus? No, ehkä sellaisissa viesteissä kuin nuo kolme edellä.

No, tässä on kaksi vaihtoehtoa. Joko ap on kokenut todella kovia taikka hän on perehtynyt narsismiin, minkä jälkeen on alkanut nähdä ne piirteet exsässään siitä riippumatta, onko näitä piirteitä todellisuudessa.