Laihdutus, outo suhtautuminen?

Vähän samoja kokemuksia mullakin. Varsinkin toi "yhtään et saa enää laihtua" on joku suomalaisten vakiohokema. Luulisi että se olisi ennemminkin "yhtään et saa enää lihoa". Enpä ole koskaan kuullut kenenkään niin sanovan vaikka aihetta olisi paljon enemmän.

Miten sen nyt sanoisi. En pidä minään sankaritekona, jos korjaa ne virheelliset elintavat, jotka on johtaneet siihen ylipainoon.

Heh, ihminen päästää itsensä ensin lihomaan ja sitten pitäisi kehuskella kun tämä onnistui laihtumaan(hetkellisesti)?

Eipä tulisi mieleenkään kehua (eikä kyllä muutenkaan kommentoida) kenenkään laihtumista. Taustalla voi kuitenkin olla vaikka mitä. Eri asia sitten jos itse ottaa puheeksi. Mutta tuskin silloinkaan alkaisin kamalasti analysoimaan.

Outoja kavereita sinulla. En yleistäisi ihmisiin yleensä. Kyllä suurin osa varmasti ymmärtää, että on terveellistä pysytellä suunnilleen normaalipainossa, ja eiköhän useimpien kauneusihanteetkin ole sen suuntaisia.

Vierailija kirjoitti:

Heh, ihminen päästää itsensä ensin lihomaan ja sitten pitäisi kehuskella kun tämä onnistui laihtumaan(hetkellisesti)?

Yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia. Mä ainakin ihailen jokaista, joka onnistuu palaamaan normaalipainoon. Tai ei edes se paino ole välttämättä ydin asia. Vaan ne terveelliset elintavat. Suurin osa ihmisistä ei syö terveellistä ruokaa. Mä ainakin sanon elämäntaparemontissa onnistuneille jotain positiivista sen sijaan että varoittelisin liiasta laihtumisesta tai muuta p *askaa. Ainakin jos prosessissa onnistuu niin että se EI ole vain hetkellista, kuten minun kohdalla näyttäisi onnistuneen.

AP

Vierailija kirjoitti:

Miten sen nyt sanoisi. En pidä minään sankaritekona, jos korjaa ne virheelliset elintavat, jotka on johtaneet siihen ylipainoon.

Ei kai se sankariteko olekaan, mutta kommentoisitko sinä jotain negatiivista laihduttaneelle ihmiselle?

Ne kaverit ja sukulaiset on tottunut näkemään sut tietyn kokoisena ja tuntuu kummalliselta kun siihen tulee muutos, ei sen kummempaa.

Kaveri voi kysyä "miksi laihdutit" ihan vaan kun miettii miksi laihdutit, ehkä hän tykkäsi susta sellaisenaan.

Itsellä on syömishäiriötaustaa ja tuloaan edelleen yli kolmekymppisenä reagoimaan suruun ja stressiin syömättömyydellä. En haluaisi kuulla kommentointia laihtumisestani enkä lihomisestani.

Ylipainoinen kaverini on vähän väliä dieetillä ja jojoilee ja varon kommentoimasta millään tavalla, ellei hän itse halua kertoa. Mä tykkään hänestä sellaisena, ei hänen mun mielestä tarvitse laihtua edes. Toivon että hyväksyisi itsensä oli sit minkä kokoinen tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tulisi mieleenkään kehua (eikä kyllä muutenkaan kommentoida) kenenkään laihtumista. Taustalla voi kuitenkin olla vaikka mitä. Eri asia sitten jos itse ottaa puheeksi. Mutta tuskin silloinkaan alkaisin kamalasti analysoimaan.

Kyllä sitä yleensä tietää että on elämäntaparemontista kyse mikäli joku lähipiirin ihminen on laihtunut. En ymmärrä miksei siitä voisi jotain positiivista kommentoidakin. Mä olen aina onnellinen jos joku onnistuu tavoitteessaan. Nuo elämäntaparemontit ovat kuitenkin monesti todella vaikeita ja pitkällisiä juttuja.

AP

Minä en halua kuulla mitään painostani olinpa laihtunut tai lihonut. Pahimmillaan laihtumista on kommentoitu isoon ääneen, kaikki muut kääntyvät katsomaan ja minun paino on sitten yleinen puheenaihe. Nuo on ihan hirveitä tilanteita eikä niistä ole seurannut minulle mitään hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Ne kaverit ja sukulaiset on tottunut näkemään sut tietyn kokoisena ja tuntuu kummalliselta kun siihen tulee muutos, ei sen kummempaa.

Kaveri voi kysyä "miksi laihdutit" ihan vaan kun miettii miksi laihdutit, ehkä hän tykkäsi susta sellaisenaan.

Itsellä on syömishäiriötaustaa ja tuloaan edelleen yli kolmekymppisenä reagoimaan suruun ja stressiin syömättömyydellä. En haluaisi kuulla kommentointia laihtumisestani enkä lihomisestani.

Ylipainoinen kaverini on vähän väliä dieetillä ja jojoilee ja varon kommentoimasta millään tavalla, ellei hän itse halua kertoa. Mä tykkään hänestä sellaisena, ei hänen mun mielestä tarvitse laihtua edes. Toivon että hyväksyisi itsensä oli sit minkä kokoinen tahansa.

On vaarallista hyväksyä itsensä lihavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kaverit ja sukulaiset on tottunut näkemään sut tietyn kokoisena ja tuntuu kummalliselta kun siihen tulee muutos, ei sen kummempaa.

Kaveri voi kysyä "miksi laihdutit" ihan vaan kun miettii miksi laihdutit, ehkä hän tykkäsi susta sellaisenaan.

Itsellä on syömishäiriötaustaa ja tuloaan edelleen yli kolmekymppisenä reagoimaan suruun ja stressiin syömättömyydellä. En haluaisi kuulla kommentointia laihtumisestani enkä lihomisestani.

Ylipainoinen kaverini on vähän väliä dieetillä ja jojoilee ja varon kommentoimasta millään tavalla, ellei hän itse halua kertoa. Mä tykkään hänestä sellaisena, ei hänen mun mielestä tarvitse laihtua edes. Toivon että hyväksyisi itsensä oli sit minkä kokoinen tahansa.

On vaarallista hyväksyä itsensä lihavana.

Itsensä hyväksyminen on hyvä juttu, oli sitten laiha tai lihava. Itseinholla ei rakenneta tervettä elämää vaan lempeällä suhtautumisella. Jojoilu se vasta pahasta onkin. Soisin tervettä rakkautta itseensä kaikille, oli paino mitä tahansa.

Se indeksi on pelkkä vitsi,etenkin jojolaihduttajilla.Ei kerro rasvaprosentista mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ne kaverit ja sukulaiset on tottunut näkemään sut tietyn kokoisena ja tuntuu kummalliselta kun siihen tulee muutos, ei sen kummempaa. Kaveri voi kysyä "miksi laihdutit" ihan vaan kun miettii miksi laihdutit

Mutta miten se kommentointi laihtumisesta on jotenkin niin tökeröä?

Ja miksi kaveri miettii miksi laihdutin? Vastasin siihen että laihdutin koska haluan elää terveellisemmin ja näyttää paremmalta. Tulee tyhmä olo alleviivata itsestään selvää. Pitäähän se kaveri itsekin painonsa kurissa. Onko joku muka lihava siksi että haluaa olla lihava?

Vierailija kirjoitti:

Se indeksi on pelkkä vitsi,etenkin jojolaihduttajilla.Ei kerro rasvaprosentista mitään.

Kuka on puhunut jojoiluista? Vedän punttitreeniä ja syön treeniin optimoitua safkaa, joten rasvaprosentissani ei oo mitään vikaa. Sekin tavallaan lisää lähipiirini kommenttien tökeryyttä, koska musta näkee päältäpäin että kroppa on treenin ja ruokavalion tulosta. Jos jokin sairaus tms. olisi pudonneen painon takana, niin muodot olis vähän erilaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kaverit ja sukulaiset on tottunut näkemään sut tietyn kokoisena ja tuntuu kummalliselta kun siihen tulee muutos, ei sen kummempaa.

Kaveri voi kysyä "miksi laihdutit" ihan vaan kun miettii miksi laihdutit, ehkä hän tykkäsi susta sellaisenaan.

Itsellä on syömishäiriötaustaa ja tuloaan edelleen yli kolmekymppisenä reagoimaan suruun ja stressiin syömättömyydellä. En haluaisi kuulla kommentointia laihtumisestani enkä lihomisestani.

Ylipainoinen kaverini on vähän väliä dieetillä ja jojoilee ja varon kommentoimasta millään tavalla, ellei hän itse halua kertoa. Mä tykkään hänestä sellaisena, ei hänen mun mielestä tarvitse laihtua edes. Toivon että hyväksyisi itsensä oli sit minkä kokoinen tahansa.

On vaarallista hyväksyä itsensä lihavana.

Itsensä hyväksyminen on hyvä juttu, oli sitten laiha tai lihava. Itseinholla ei rakenneta tervettä elämää vaan lempeällä suhtautumisella. Jojoilu se vasta pahasta onkin. Soisin tervettä rakkautta itseensä kaikille, oli paino mitä tahansa.

Itseinhosta se Schwarzeneggerin treenikin 80-luvulla lähti liikkeelle. Sama se mikä sen elämänmuutoksen polttoaine on jos tulosta syntyy ja itsetunto paranee.

Tuo " Et saa laihtua enempää" "Sustahan on tullu liian laiha" jne kommentit on niin tyypillisiä suomalaisille. mulle on sanottu joka kerta ja joka kerta se syö sitä iloa kun on saavuttanut tavoitteensa. Varsinkin kun en ole koskaan oikeasti laihtunut liian laihaksi vaan just täysin normaaliin painoon.

Minua ei ainakaan kiinnosta kuulla mitään asiasta, on minulle sitten tullut +15kg tai lähtenyt -15kg. Aivan kuin ihmisen kehumisarvon määrittäisi kilot mitä kantaa. Jos minua kehutaan että näytän hyvältä, niin sen voi ymmärtää myös, että toisessa skenaariossa näytän kuvottavalta.

Joo mulla ihan sama että alipainon rajaa kolkutteleva kauneusihanteisin täysin mätsäävä kaveri on sitä mieltä että laihduttaminen on tyhmää (riippumatta siitä onko kyse daijusta kaalikeittodieetistä vai siitä että vähentää karkkia ja lisää kasviksia) ja paheksuu sitä. Minä siis olen ylipainoinen ja haluaisin vain olla terve ja normaalipainoinen, ei mitään ekstremeä. Ottaa hitosti päähän. Kaveri itse ei edes tykkää herkuista eli ei kyse siitä että pelottaa ryyppy- tai mässäilyseuran menetys. On sitä paitsi reippaasti paremmannäköinen vaikka olisinkin hoikka eli voi olla siitäkään kyse? En tajua?

Vierailija kirjoitti:

Heh, ihminen päästää itsensä ensin lihomaan ja sitten pitäisi kehuskella kun tämä onnistui laihtumaan(hetkellisesti)?

Tämä! Itse painon kanssa taistelevana allekirjoitan täysin. Paino jojoilee ja on jojoillut koko ikäni lapsesta saakka, ja ei todellakaan kiinnosta kuulla siitä kommennteja, on sitten mikä tahansa "jojonvaihe" menossa.