Mitä ihmettä ostaisin miehelleni 50v lahjaksi?
Synttärit lähestyy uhkaavasti, mutta minun lahjaideani ovat ihan typeriä. Haluaisin ostaa jotain pysyvämpää, koska lapsiltaan saa kuulemma kuumailmapallolennon.
Kelloa ei tarvitse ja koruja ei käytä muutoinkuin tietenkin vihkisormusta. Kirjoja ostan joululahjaksi, ne eivät ole mitenkään erityisiä.
Rahaa olisi käytettävissä 200€. Tarvittaessa enemmänkin.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy suoraan mitä spesiaalimpaa toivoisi. Jos ei esitä mitään erityisiä toiveita, hankit vaikka kirjakaupan lahjakortin, vaikka se tylsältä kuulostaisikin. Tai kysy haluaako ravintolaan tai pienelle matkalle sinun kustantamanasi
Ymmärrän täysin, että lahjan hankinta voi olla vaikeaa. Omalla puolisolla on käytännössä yksi harrastus, johon on jo olemassa kaikki tarvittavat välineet, ja jos hankkii on jotain uutta, haluaa hankkia itse. Kaikki miehet eivät välitä autoista tai viinasta.
Sepä. Mun mies ei tykkää viinasta ja harrastukseen en osaisi hankkia mitään, kun on aika erityislaji. Lahjakortti on aika persoonaton ja kirjat menee vielä joululahjana, mutta 50v on minusta isomman lahjan arvoinen.
AP
Perinteinen kupukello
En valitettavasti osaa auttaa mutta ongelma on varmasti yleinen. Siinä vaiheessa jos/kun pariskunnalla on varaa ostaa tarvitsemansa ja haluamansa asiat ihan arkena ja käydä konserteissa, matkoilla ym. mielensä mukaan, on vaikeaa enää ideoida lahjoja toiselle. Varsinkaan mitään erityisempää ja mieleenpainuvampaa jos sekin on jo osa tavallista elämää ilman syntymäpäivääkin.
Vierailija kirjoitti:
BJ ja pihvi!
BJ ja käsinhierontaa loppuun asti ja siitä pihville sekä olusille.
Hhj kirjoitti:
Anna pesää.
sekä BJ
Mene sänkyyn pylly pystyssä ja pursota ruusunnupun ymärille kermavaahtorengas. Kirsikka keskelle kruunaamaan komeuden, sitten huudat miestäsi ja sanot hyvää syntymäpäivää rakas.
Ei ne naiset tätä maailmaa käsissään pidä. Ne pitää sitä siellä.
Ite tykkäsin kun vaimo oli hoitanut 2x25 makkariin illaksi. Itse yöpyi hotellissa.
200€ ???
No sillä saa tunnin jollain maksullisella.
Tarjoa sille mökkiviikonloppu kavereidensa kanssa.
Ei ole pysyvä muisto tod.näk, jos alkoholi (kuten pitääkin) on kuvioissa.
Noin muuten meille 50v täyttäneille äijille on vähän vaikea ostaa mitään, kun ostamme itse mitä tarvitsemmakaan ja vaatehuone/talli ja ulkovarasto on ennestään täynnä rojua, jota ei koskaan tarvitse.
Minä ostin miehelleni kauniin taulun.
Siitä alkoikin innostus taiteen hankkimiselle ja nyt seinät on täynnä tauluja- grafiikkaa, öljyväritöitä ym aitoa taidetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kirjoitat sinne taulun taakse ihanan omistuskirjoituksen
Tavaran tai esineen omistuskirjoitus voi joissain tapauksissa vaikuttaa negatiivisesti jälleenmyyntiarvoon, jos vaikka joskus meneekin lusikat jakoon ja taulu myyntiin.
Tän takia mun exä kaiverrutti meidän etukirjaimet kalliiseen kelloon kun antoi sen mulle että en voisi myydä sitä enään jos tulee ero :D
Vierailija kirjoitti:
Moottoripyörä
Ostin miehelleni, ei tosin viiskymppisille, lahjaksi moottoripyörän. En tosin oikeaa, kun ei ollut rahoja siihen, vaan sellaisen lelun ja lisäksi sellaisen minipullon viskiä. Korttiin kirjoitin, että kun ei ollut rahoja ostaa oikeaa, niin sai nyt vain lelun. Se minipullo oli sitten lohdukkeeksi. Mies tykkäsi kovasti. Se pyörä oli aina kirjahyllyssä sen jälkeen.
Miehen viiskymppisiä vietettiin siten, että oleilimme sängyssä ja joimme viiniä, kuuntelimme musaa ja rennosti hengailimme vaan. Tämä sen vuoksi, ettei rahaa vaan ollut.
Mies tykkäsi molemmista paljon ja kertoili myös kavereilleen kuinka hyviä juttuja nämä olivat.
Aina sen lahjan ei tarvitse olla jotain ihmeellistä jotta on tykätty lahja.
Vierailija kirjoitti:
Minä ostin miehelleni kauniin taulun.
Siitä alkoikin innostus taiteen hankkimiselle ja nyt seinät on täynnä tauluja- grafiikkaa, öljyväritöitä ym aitoa taidetta.
Ihana. Muistoja. Ja arvo säilyy. Joka päivä saa katsella kauneutta, kesät talvet.
Osta sille venäläinen huor, huo, huu,,huor, huo,uo huopatossut.
Vierailija kirjoitti:
Mua aina jaksaa ihmetyttää miten ihmiset tuntevat kumppaninsa niin huonosti, etteivät yhtään tiedä mikä ilahduttaisi.
Tosiasiassa nämä ihmiset eivät aidosti välitä kumppanistaan sen vertaa, että viitsisivät vuosien aikana seurata mistä kumppani pitää ja mistä ei, mitä tämä harrastaa, mikä ilahduttaa. Silkkaa välinpitämättömyyttä.
Havaitsin tämän oman avioeroni jälkeen kun ajattelin, että vuosien varrella minä kyllä olin löytänyt joka synttäriksi ja jouluksi mieluisia lahjoja joita olin ajatuksella miettinyt ja nähnyt vaivaa. Minulle taas ei muka "löytynyt mitään sopivaa" tai "oli vaikea ostaa, kun on jo kaikkea". Lopputuloksena minä sain sitten jotkut ostetut sukat tai suklaarasian, kumppani sai ihan muuta.
Ilmankos tuli ero kun hän lähti. No, enää ei tarvitse hänen teeskennellä, että olisi edes yrittänyt mitään miettiä.
Sinisillä tai valkoisilla pillereillä lähtee alapäästä 30 vuotta pois, mutta kuminukkea ei silloin kaipaa.