Lue keskustelun säännöt.
Naapurin lapsi on alkanut muodostua ongelmaksi
25.06.2022 |
Naapurissa asuu alakouluikäinen lapsi, jonka käytös on alkanut muodostua tänä kesänä ongelmaksi. Alkukesästä omat lapsemme leikkivät tämän lapsen kanssa, mutta melko pian tuli ilmi, ettei kemiat oikeasti kohtaa. Lisäksi omat lapsemme raportoivat tämän naapurin "oudosta" käytöksestä. On liian tunkeileva ja takertuva eikä usko jos sanotaan ettei jakseta olla jne. Saman olemme huomanneet me aikuiset. Nyt kesällä kun olemme paljon ulkona ja terassin ovi on auki, olisi tunkemassa meille joka päivä ja viettäisi meillä aikaa aamusta iltaan (välillä vain käy nopeasti kotona syömässä). Mitkään normaalit sanomiset "hei nyt voisit mennä kotiin" tms. eivät auta. Esim. eilen meille tuli juhannusvieraita ja oli työn ja tuskan takana saada lähtemään. Kun lähtee, tulee vartin päästä takaisin. Jos tiukkasävyisestikin ajaa kotiinsa, jää tontin rajalle pyörimään ja kyttäilemään. Ja mainittakoon, että tunkee meille, vaikka lapsetkaan eivät olisi kotona! Tuolloin seurailee meitä aikuisia ja kommentoi koko ajan jotakin.
Vanhempansa vaikuttavat ihan ns.normaaleilta. Mutta liekö ovat kuitenkaan, kun eivät ymmärrä yhtään rajata lastaan? Naapureihin haluaisi säilyttää myös asialliset välit, joten miten saada tämä lapsen käytös loppumaan ilman riitaa? Oikeasti emme haluaisi tuota lasta meille ollenkaan. Nätisti olemme vanhemmillekin jo yrittäneet sanoa "ei taida leikit mennä meidän lapsilla ihan yksiin", "viikonloppuna meillä onkin vieraita, joita ei olla nähty pitkään aikaan" jne. Ei mitään vaikutusta.
Kommentit (578)
Meillä vanhin poika oli ihan mahdoton syömään. Söi kotona, söi mummolassa, santsas koulussa, söi kyläpaikoissa, söi kavereilla... Aina jos ruokaa tarjolla, niin söi. Ei kuitenkaan lihava poika. Alkoi tulla kyselyjä onko meillä ruokaa kotona tarjolla. Kyllä oli ja jääkaapillakin sai käydä aina vapaasti. Kas, kun kukaan ei tehnyt huoli ilmoitusta. On nykyään jo 31 v ja saa syödä omilla rahoillaan, niin paljon kuin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen se lapsi on?
Aloittajan mukaan alakouluikäinen, pieni poika vielä. Toki nykyään jo 5-vuoitaat saavat olla jo oman onnensa nojassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä saattaa olla tarve jotain tekemistä tai sosiaalista tekemistä kohtaan. Tosi ikäviä kommentteja ollut täällä pojan suhteen.
No ei ole ollut. Sehän vasta lapsi. Ongelma on aikuiset, jotka eivät muka osaa hoitaa tällaista asiaa.
Tämä minuakin ihmetyttää. Miten ihmeessä lapsi olisi mitenkään syypää tai vastuussa tästä tilanteesta?
Jos nyt jaksatte sietää sitä lasta, niin voitte saada iloa siitä että olette tehneet hyvän työn. Omille lapsillennekin annatte kauniin käytöksen mallin. Se ei varmaan helppoa ole. Mutta itse olen joutunut
katumaan tylyä käytöstäni monta vuosikymmentä.
Lapsen perheessä on pakko olla jotain tekeillä.
Pihallamme oli kaksi pientä tyttöä isänsä kanssa, äiti hylkäsi tytöt.
Pienempi haki turvaa minusta.
Kun pojalleni tuli yövieras, vieraan tehtävä oli sitten kotona raportoida mitä minä olin tehnyt. Kun olin tietokoneella tekemässä töitä, yövieraan äiti laittoi viestin että dataa vaan siellä.
Noh meidän välit tulehtui ja kävi yksipuoliseks, vain minä muistin perheen lapsia saamatta edes kiitosta. Aina menin hoitamaan lapsia kun tarve oli, saamatta kiitostakaan.
Meille sai aina tulla lapsille ystäviä kylään, jos sattui ruoka niin sai tulla syömään. Leivon myös paljon ja taidan olla se pullantuoksuinen äiti.
Toinen lapseni tuli aina koulusta kaverinsa kanssa meille, hyvinhä hän viihtyikin.
Olen lapsirakas ja teen töitä lasten hyvinvoinnin kanssa, surettaahan nämä lapset jotka kärsivät, voihan olla ap että lapsi vain hakee turvaa luotanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen se lapsi on?
Aloittajan mukaan alakouluikäinen, pieni poika vielä. Toki nykyään jo 5-vuoitaat saavat olla jo oman onnensa nojassa.
Missä tällaista nykyaikana tapahtuu? Olen 70-luvun kasvatti ja siskoni jätettiin 5-vuotiaana toistuvasti huolehtimaan minusta, alle vuoden ikäisestä pienokaisesta.
Lapset olivat tuolloin vailla huolenpitoa muutenkin. Boomerit veti vinaa, ostivat tavaraa ja lapset oli jossain siellä sivussa.
Hyvässä lykyssä edes se avain kaulassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen se lapsi on?
Aloittajan mukaan alakouluikäinen, pieni poika vielä. Toki nykyään jo 5-vuoitaat saavat olla jo oman onnensa nojassa.
Missä tällaista nykyaikana tapahtuu? Olen 70-luvun kasvatti ja siskoni jätettiin 5-vuotiaana toistuvasti huolehtimaan minusta, alle vuoden ikäisestä pienokaisesta.
Lapset olivat tuolloin vailla huolenpitoa muutenkin. Boomerit veti vinaa, ostivat tavaraa ja lapset oli jossain siellä sivussa.
Hyvässä lykyssä edes se avain kaulassa.
Samaa mietin. Onpa siinä jollakin otsaa väittää, että nykyään 5-vuotiaat ovat "oman onnensa nojassa".
Nykyajan vanhemmat pitävät lapsistaan kaikin tavoin parempaa huolta kuin aiemmat sukupolvet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt jaksatte sietää sitä lasta, niin voitte saada iloa siitä että olette tehneet hyvän työn. Omille lapsillennekin annatte kauniin käytöksen mallin. Se ei varmaan helppoa ole. Mutta itse olen joutunut
katumaan tylyä käytöstäni monta vuosikymmentä.
Täällä on ihan sekopäisiä lässyttäjiä.
Ap:n ei tarvitse sietää ei-toivottua ihmistä kotonaan, ap:n ei tarvitse kasvattaa vierasta lasta, ap saa laittaa naapureille rajat. Miten nämä asiat voivat olla joillekin epäselviä?
Joissain tiheästi asuttujen maiden suurkaupungeissa ei tulisi kuuloonkaan, että lapsi harhailee naapurustossa päivät pitkät. Miksi suomalaiset vanhemmat ovat niin hyväuskoisia ja naiiveja, että antavat lastensa liehuta ties missä?
Pidän outoina myös näitä kommentoijia, joiden mielestä ap:n kuvailema lapsi ja tämän perhe ovat "täysin normaaleja". Ei, tuossa perheessä on jotain vialla. Emotionaalista laiminlyöntiä ja rajattomuutta ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole todellista, meillä hiukan samanlainen ongelma... Naapurin lapset menivät omin luvin meille sisään kun asennettiin omia lapsia ajatellen kahvasta avattava ovi.. Tyttö vain tokaisi että meni hakemaan meiltä karkkia ja mehua... Äiti kotona tai tupakalla istumassa omassa pihassa, ei kiinnitä mitään huomioo mitä 2 v ja 3v tekee pihassa
Tokaisi vain kerran kun juttelin lasten asioita 'meidän lapsille saa huutaa kun omilleen' tähän tokaisin ettei kuulu tavoille alkaa huutamaan pienille lapsille jotka ovat vanhempien vastuulla
Johon äiti vain katsoi minua.
Itse olen lujasti sitä mieltä kun lapseni tekevät jotain josta jollekki tulee paha mieli / sanottavaa ni mulle saa tulla asiasta sanomaan ja keskustelemaan (otan itse asian puheeksi parhaalla mahdollisella tavalla oman lapseni kanssa) lapselle ei tarvitse mennä huutamaan jne.. Minä olen vastuussa mitä lapseni tekee koska kyse on kumminkin alle 7vuotiasta. Samoin kun kyseisen naapurin lapset alkoivat kaveruuden jälkeen haukkumaan lastani, kiusaamaan ja otin asian puheeksi ni hänen mielestään hänen lapset ei ole kiusaajia eikä kaikkeen tarvitse puuttua.
Ihmettelin vain kyseistä käytöstä ku lapset muuttui parhaista kavereita vihollisiksi. (Ehkä olin itse se ongelma kun puhutuin naapurin lasten meiltä herkkujen ja ruokien varastamiseen ja kyllä kyseisen rouvan lapset kävi omin lupien ottaa meidän pöydältä herkkuja, samoin meidän vetolaatikosta ja toinen 6v söi 4vuotiaan poikani pääsiäispupun) en ole kyseiselle naapurille kertonut edes kaikkea kuten tätä ruuan 'varastamista' koska ketään ei ole loukattu, ketään ei ole sattunut kuten tässä haukkumis hommassa ja että jätetään leikistä ulkopuoliseksi.
Ei siellä perheessä välttämättä mitään vialla ole. Jotkut lapset vaan on tuollaisia. Mutta minusta pitää kunnioittaa omia lapsiaan sen verran, että katkaisee tuon kierteen. Eli kieltää systemaattisesti tuota poikaa tulemasta pihalle ja teille. Älä missään nimessä pakota lapsiasi olemaan pojan kanssa jos eivät halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäkää ovi lukossa ja kun tulee soittamaan kelloa sanotte ystävällisesti, että nyt ei voi tulla ja ovi kiinni. Kyllästyy jossain vaiheessa yrittämään, kun ei pääse sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittelin tuolla ykkössivulla jo vastaavasta ongelmasta naapurin 3 ja 5 vuotiaiden kanssa, jotka kertoivat vanhempien pukevan lapset aamuvarhaisella ja menevän itse vielä takaisin nukkumaan, kun lapset on saatu pihalle.
Tässäkin tapauksessa sitten jälkikäteen selvisi, että kaikki muut naapurit olivat antaneet jo sisaruksille kiellon, että viikonloppuna ei saa enne kymmentä tulla soittamaan ovikelloa. Me uusina asukkaina emme tienneet tästä.
Kyseiset lapset tunsivat varmasti olonsa turvattomiksi, kun tulivat meille (kun olimme ainoa paikka mihin voi mennä). Omat lapsemme olivat tuolloin vajaa kaksi vuotta ja ihan vauva, joten heistä ei edes ollut vielä miksikään leikkikavereiksi, vaan ihan selvästi hakivat vain paikkaa missä voisi olla.
Jos lapsesi ei halua ollenkaan kaveerata tuon naapurin lapsen kanssa, en näe syytä väkisin yrittää heitä yhdessä pitää. Lapselle voi joka kerta sanoa että ikävä kyllä et voi tulla meille nyt, ole hyvä ja mene kotiin. Ja sitten napakasti todella lähettää kotiin. Vanhemmille puhuminen vaikuttaa olevan ajan haaskausta joten parasta on vain kontrolloida lapsen tunkemista kutsumatta luoksenne. Jossain vaiheessa kiinnostus loppuu jos ei koskaan pääse teille ja lapsi löytää muuta tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittelin tuolla ykkössivulla jo vastaavasta ongelmasta naapurin 3 ja 5 vuotiaiden kanssa, jotka kertoivat vanhempien pukevan lapset aamuvarhaisella ja menevän itse vielä takaisin nukkumaan, kun lapset on saatu pihalle.
Tässäkin tapauksessa sitten jälkikäteen selvisi, että kaikki muut naapurit olivat antaneet jo sisaruksille kiellon, että viikonloppuna ei saa enne kymmentä tulla soittamaan ovikelloa. Me uusina asukkaina emme tienneet tästä.
Kyseiset lapset tunsivat varmasti olonsa turvattomiksi, kun tulivat meille (kun olimme ainoa paikka mihin voi mennä). Omat lapsemme olivat tuolloin vajaa kaksi vuotta ja ihan vauva, joten heistä ei edes ollut vielä miksikään leikkikavereiksi, vaan ihan selvästi hakivat vain paikkaa missä voisi olla.
Ja kukaan ei tehnyt lasua koska??
Vierailija kirjoitti:
Naapurin lapsi jätetään porukasta, joka kertoo siitä, että sinun pentusi ovat koulukiusaaja.
Mikään ei pakota olemaan porukassa sellaisen kanssa jonka kanssa ei halua olla. Se ei ole kiusaamista. Naapuruus ei velvoita kaveeraamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurin lapsi jätetään porukasta, joka kertoo siitä, että sinun pentusi ovat koulukiusaaja.
Mikään ei pakota olemaan porukassa sellaisen kanssa jonka kanssa ei halua olla. Se ei ole kiusaamista. Naapuruus ei velvoita kaveeraamaan.
Ei tietenkään velvoita, mutta hänen kanssaan on oltu ja yhtäkkiä ei ollakaan, se on nimenomaan kiusantekoa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen perheessä on pakko olla jotain tekeillä.
Pihallamme oli kaksi pientä tyttöä isänsä kanssa, äiti hylkäsi tytöt.
Pienempi haki turvaa minusta.Kun pojalleni tuli yövieras, vieraan tehtävä oli sitten kotona raportoida mitä minä olin tehnyt. Kun olin tietokoneella tekemässä töitä, yövieraan äiti laittoi viestin että dataa vaan siellä.
Noh meidän välit tulehtui ja kävi yksipuoliseks, vain minä muistin perheen lapsia saamatta edes kiitosta. Aina menin hoitamaan lapsia kun tarve oli, saamatta kiitostakaan.
Meille sai aina tulla lapsille ystäviä kylään, jos sattui ruoka niin sai tulla syömään. Leivon myös paljon ja taidan olla se pullantuoksuinen äiti.
Toinen lapseni tuli aina koulusta kaverinsa kanssa meille, hyvinhä hän viihtyikin.Olen lapsirakas ja teen töitä lasten hyvinvoinnin kanssa, surettaahan nämä lapset jotka kärsivät, voihan olla ap että lapsi vain hakee turvaa luotanne.
Minkä ihmeen takia vieraita kakaroita pitäisi hyysätä. Kyllä ihmisillä on omaakin tekemistä ja elämää. Meillä aina kun la.psilla on harrastuksia ja aikuisilla töitä ja harrastuksia niin ettei ennätetä muiden muksuja päivystää. Jos ei jossain perheessä huolehdita lapsista niin lasua perään vaan.
Minkä ikäinen se lapsi on?