Täällä sitä taas ollaan...

Täsmälleen kuin omasta elämästäni! Niin tutulta kuulostaa. Minullakin kolme vuotta kokonaisuudessaan yritystä takana ja nykyisen mieheni kanssa vuoden verran. Minulla myöskin clomifen kuuri aluillaan, kunhan vain kuukautiset alkaisivat niin pääsisi aloittamaan. Nyt kiertopäivä 30/28-29, eikä näy eikä kuulu. Turhauttavaa! Toista kertaa jo clomeilla, edellisellä kerralla raskauduin mutta meni kesken. Toinen raskaus oli tuulimunaraskaus, joka kaavittiin kesäkuussa. Kesäkuun jälkeen emme ole päässeet edes yrittämään, koska jälkikomplikaatiot kestivät niin kauan. Huomenna vielä tulee 29 mittariin ja fiilikset eivät todellakaan ole korkealla :(

...Älä nyt ihan hirveästi masennu iästäsi ainakaan, mä olen 36... :D

...Mutta tuntuu hyvältä tietää että joku muukin kokee samoja tuskia. Sitten voidaan myös iloitakin yhdessä... :) Mä yritän ainakin pitää positiivisen mielen...

Kp 22 vasta menossa, yritän tässä kestää... :)

Itselläni ei ole noin pitkiä/ vaikeita kokemuksia yrittämisestä, vuosi esikoista yritettiin ja lääkärissä ehditiin käydä ( perustutkimukset). Clomiresepti kädessä, mutta sitten tulin onnellisesti (onnekkaasti) raskaaksi. Nyt tämä ihanuus on 2v 8kk. Se vuosikin oli pitkä ja piiiiinaava.

Voin vain kuvitella miltä teistä tuntuu. Joten siksi halusin sanoa voimia, voimia yritykseen!! Ja toivotaan , että se palkitaan PIAN!!!

Plussa puhalluksia molemmille teille!!!!!!!!!!!

Kiva kun otitte osaa murheisiini yallabunny ja MinttuRouva :) Onhan se niin mukavaa tietää että joku ajattelee samalla tavalla ja kokee samoja asioita kuin itse. Vaikka eihän tätä kenellekään missään nimessä toivo tai halua. Sen verran rankkaa tämä on. Ja onhan niitä ilojakin välillä, se on totta! Ja niitä on mukava myös jakaa :)



Toivotaan että MinttuRouvalle käynyt iloinen asia on meilläkin edessä, clomien kera tai ilman. Plussatuulia ja h-hetkeä clomien kanssa odotellessa! :) Ja koitan kestää tämän vanhenemisen, blääh. Muut toivottelee onnea syntymäpäivänä huomenissa, tässä tapauksessa minä vaan tuskailen että ei enää yhtään lisävuotta minulle kiitos ennenkuin nyytti on kainalossa! ;)

Eikös sinulla ollut tänään se syntymäpäivä!! Onnea!!! PS. Älä nyt ikää mieti, olet oikeasti vielä nuori ja ehdit saada ikäsipuolesta vielä monta lasta!!!! Onnittelus vielä ja paljon tärppi Onnea myös!!



MR

Kiitos kovasti onnitteluista MinttuRouva! Ja kannustavista sanoista, ne ihan oikeasti lämmittää mieltä :) Itse asiassa, maailman paras syntymäpäivälahja tähän tilanteeseen oli viime yönä alkaneet kuukautiset. Jippii! Kohta pääsen clomeille ja mieliala kohosi hetkessä kattoon!



Olen nyt alkanut kiinnittää enemmän huomiota tähän ikäkysymykseen ja tarkkaillut esim. lehdissä äitien ikiä. Hyvinkin normaalia näyttäisi olevan, että ollaan lähemmäs nelikymppisiä ja lapset ovat vielä tosi pieniä. Eli ehkä tämä hätä ei olekaan vielä niin suuri. Voi olla että tähän liittyy myös jotain kolmenkympin kriisiä omalla kohdallani, eikä vain tätä vauvankaipuuta ;)