Mitä mieltä tästä? Onko mielestäsi oikeus olla loukkaantunut
Liittyy hyvää ystävääni joka siis ihan itse usein mainitsee tästä hyvästä ystävyydestämme.. Hänelle on sattunut yhtä ja toista ja olen yrittänyt tukea häntä vaikeuksissa parhaani mukaan. Olen vähän kokenut osittain velvollisuudeksenikin auttaa häntä kun hänellä ei ole paljon ystäviä jne.
Nyt selvisi sattumalta että hänellä on joku uusi mies jonka kanssa on pitänyt yhteyttä jo lähes vuoden. Eivät asu yhdessä jne enkä tarkasti suhteen laadusta tiedä.
Puhumme toisillemme paljon ja hän on sanonut että minulle voi kertoa kaiken. Onko ihan ok olla loukkaantunut jos ei ole kertonut tästä uudesta suhteesta ja saan tiedon vähänkuin vahingossa? Vai onko mielestäsi nämä niin henk koht asioita että niistä ei tarvi edes puhua?
Olisin ollut iloinen jos olisin tiennyt ja nämä asiat ei sillä tavalla minulle kuulu. Mutta vähän outoa jos hyvä ystävä ei kerro. Ottaen huomioon senkin että kun hän on aiemmin ollut yksinäinen jne, olen yrittänyt ottaa näitä asioita huomioon ja esim auttaa monin tavoin.
Pikku juttu, eikä ystävyyttämme kaada. Mutta olisi mukava lukea mielipiteitänne asiasta!
Kommentit (14)
Nykyisin on muodikasta loukkaantua kaikesta. Jos koet ahdistusta, kannattaa löytää syyllinen ja ilmoittaa asiasta medialle. Kiitos, että jaoit kokemuksesi kanssamme, nyt meillä on taas omassakin elämässä yksi syy lisää loukkaantua.
Kamalaa ja ahdistavaa jos ystävät olettavat, että kerron heille kaiken mitä elämässäni on meneillään!
No kyllä muakin ärsytti kun työkaveri, jonka kanssa puhuttiin kaikesta, ei kertonut että vaimonsa saa lapsen. Jäi vaan isyyslomalle tyyliin viikon varoitusajalla. Saman tyypin näin vuosien jälkeen, eikä kertonut että hänellä on uusi nainen (jonka tunsin) ja että asuvat yhdessä.
Ymmärrän hyvin että loukkaannuit.
Mun ystävästä ei ole kuulunut vuoteten. Tänään aamulla laittoi viestin.
Pitäisikö olla loukkaantunut? Kyseessä kuitenkin hyvä ystävä.
Musta ainakin tuntuu että joitain asioita on hyvä miettiä vain itsekseen ja kertoa sitten muille, kun aika on kypsä. Juurikin erilaiset parisuhdeasiat ovat tällaisia (suhteen luominen, riidat, eroaminen).
Olet kasvattanut omaa egoasi kohtelemalla kaveriasi jonain autettavana reppanana, ja nyt loukkaannut, kun käy ilmi, ettei hän eläkään ainoastaan sinun heittämilläsi armopaloilla, vaan hänellä on muutakin elämää.
Vierailija kirjoitti:
Musta ainakin tuntuu että joitain asioita on hyvä miettiä vain itsekseen ja kertoa sitten muille, kun aika on kypsä. Juurikin erilaiset parisuhdeasiat ovat tällaisia (suhteen luominen, riidat, eroaminen).
Tässä varmasti se syy onkin. Olemme sivunneet tällaisiakin aiheita ja puhuneet muutenkin paljon. Siksi olin vähän yllättynyt. Mutta ymmärrän kyllä silti kun asiaa ajattelen.
Välillä olen kokenut jopa vähän rasitteena tämän ystävän ongelmineen, olisi helpottanut omaakin oloani jos olisin tiennyt. Mutta joka tapuksessa on hyvä asia tämä uusi suhde. Ja jatkossa voimme varman keskittyä enemmän iloisiin asioihin hänen kanssa.
Ei ole niin iso asia tämä.
AP
En itsekään kerro treffeistäni tai edes tapailuista muille. Sitten vasta kerron jos suhteesta tulee jotain vakavampaa eli sovitaan seurustelusta. Siinä kohtaa vasta ylipäänsä esittelisin miehen ystäville ja perheelle/sukulaisille. Haluan ensin rauhassa itse tutustua ja katsoa tuleeko suhteesta mitään. Ainakin omat ystäväni ja perheeni ovat hyvinkin suoria ja kertovat mielellään mielipiteensä asiaan kuin asiaan välillä jopa turhan tungettelevasti ja minusta kuitenkin on tärkeintä saan tutustua mieheen ilman, että muut ovat tavallaa "häiritsemässä" sitä alun tutustumista.
Vähän ihmettelisin, jos on tapana kertoa ystävälle "kaikki" ja jos kerran hän on kertonut olevansa yksinäinen. Varattu mies tuli minullekin mieleen. Mies on ehkä kieltänyt kertomasta tapailusta kenellekään. Itse puhun hyvin avoimesti omista asioistani, mutta ystäväni on juuri tuollainen, joka puhuu harkiten ja vielä miettii miten muotoilee sanottavansa. Meitä on vaan erilaisia ihmisiä.
Jos on vähän taikauskoinen eikä halua puhua asiasta ennen kuin on vähän varmemmalla pohjalla? En loukkaantuisi.