Missä voisi tavata 30-40v sinkkunaisia, jotka eivät tinderöi?
Eikä mielellään myöskään kreizibailaa jatkuvasti, eli baaritkaan ei se paras vastaus tähän.
En itse käytä Tinderiä enkä muita vastaavia äppiksiä, enkä etsi baareista satunnaisseuraa. Siksi olisi kiva löytää samantyyppisesti ajattelevia naisia jostain, jotta voisi sitten tutustua paremmin.
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Mene giganttiin esinny tai työskentele myyjänä ja kuuntele tosissasi ja kunnolla mitä nainen haluaa ostaa ja myy sille se nimenomainen tuote mitä se on tullut ostamaan. Jos nainen on sinkku niin se kyllä pistää merkille että oli se yksi myyjä joka ei manspleinannut ja pakko myynyt jotain väärää tuotetta.
Ei normaalista osto- ja myyntitapahtumasta seuraa mitään muuta. Sujumattomasta asiointipuljun vaihto.
Marttojen pitsinnäpläyskerho. Hopi hopi.
Euroescort. Bongaa Albaniasta olevia. Käy läpi eri EU-maat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Tinderöin löytääkseni sitoutuneen kumppanin. Löysin. En tinderöi enää.
N40
Tää on vähän sellainen periaatteellinen juttu, että en halua käyttää Tinderiä, koska se on suunniteltu johonkin ihan muuhun kuin tuomaan toisilleen sopivia ihmisiä yhteen pitkäaikaisiin parisuhteisiin.
Olen vielä IT-alalla töissä, ja ymmärränkin jotain tällaisten äppiksien toiminnasta. Ymmärrykseni ei tee Tinderin käytöstä yhtään mukavampaa, päinvastoin.
t. AP
Mulla on ihan samanlaiset ajatukset, mutta oon ottanut sen niin että mun pitää vaan käyttää sitä työkaluna ja kun se omanhenkinen kumppani sieltä löytyy, niin ihan samoin ajatuksin on hänkin ollut liikkeellä. Että niellään nyt tämä terva ja katsotaan löytyykö se järkevä tyyppi sieltä, ei sekään sen sovelluksen käyttämisestä tykkää mutta joskus se voi olla ainoa väylä löytää se yhteys.
Vierailija kirjoitti:
Mene giganttiin esinny tai työskentele myyjänä ja kuuntele tosissasi ja kunnolla mitä nainen haluaa ostaa ja myy sille se nimenomainen tuote mitä se on tullut ostamaan. Jos nainen on sinkku niin se kyllä pistää merkille että oli se yksi myyjä joka ei manspleinannut ja pakko myynyt jotain väärää tuotetta.
Tuosta tulisi kieltämättä plussaa sille myyjäoletetule, koska nimenomaan Gigantissa on usein aika rasittavia ja ärsyttäviä myyjiä. Mutta ei kukaan ihastu mieheen vain siksi, että tämä oli hyvä Gigantin myyjä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle kerrottiin eilen yhdestä paikasta jonka lähistöllä sattumoisin asun, mutta en kerro sitä tietenkään koska mitä vähemmän kilpailua, sitä parempi tarjonta minulle. :)
Kilpailun kokonainen puuttuminenkaan ei kuitenkaan takaa sinullekaan flaksia.
Ap takertuu jälleen kerran vain yhteen epäolennaiseen lillukanvarteen. Paikka/sijainti on toissijainen "tekijä".
Minut voi löytää esim. joltain kansalaisopiston taide- tai käsityökurssilta, kahvilasta, kirjastosta tai lenkkipolulta.
Museopariskunta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttäkää mulle yksikin pari joka on löytänyt toisensa museosta. Ihan oikeasti nyt.
Me! Bongasin mieheni (tai mies bongasi minut) Ateneumista. Kierrettiin suht samaan tahtiin ja ohimennen tuli juttua siitä, mitä katseltiin. Vähitellen juttelu syveni ja huomasin, että tää mies on ihana! Kun kierros oli tehty, niin näin hänet vielä aulassa. (Joo, myöhemmin mies kertoi, että oli viivytellyt tahallaan...) Takkia pukiessa hän kyseli, kinnostaisiko minua lähteä vielä kahville. No lähdin ja siitä tämä juttu sitten lähti :D
Nyt ollaan oltu yhdessä jo 7 vuotta.
Kerroin joskus täällä, miten tosi kiva mies lähestyi minua taidenäyttelyn avajaisissa, ja että olisin lähtenyt jos olisin ollut sinkku.
Sain haukkuryöpyn yksinäisiltä miehiltä, he eivät kuulemma minkään paskan akan takia lähde älyttömiin höpötilaisuuksiin.
Taidenäyttelyiden avajaiset ovat ilmaisia ja niissä on usein tarjoilua. Kutsua ei tarvitse olla kuin isompiin museoihin. Gallerioiden kutsulistalle pääsee jättämällä yhteystiedot galleriaan.
Tyypillisesti avajaisissa tuntemattomat keskustelevat keskenään. Ei ole tavatonta lähestyä minkään sukupuolen edustajaa :)
Kuvataiteilija
Vierailija kirjoitti:
Museopariskunta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttäkää mulle yksikin pari joka on löytänyt toisensa museosta. Ihan oikeasti nyt.
Me! Bongasin mieheni (tai mies bongasi minut) Ateneumista. Kierrettiin suht samaan tahtiin ja ohimennen tuli juttua siitä, mitä katseltiin. Vähitellen juttelu syveni ja huomasin, että tää mies on ihana! Kun kierros oli tehty, niin näin hänet vielä aulassa. (Joo, myöhemmin mies kertoi, että oli viivytellyt tahallaan...) Takkia pukiessa hän kyseli, kinnostaisiko minua lähteä vielä kahville. No lähdin ja siitä tämä juttu sitten lähti :D
Nyt ollaan oltu yhdessä jo 7 vuotta.Kerroin joskus täällä, miten tosi kiva mies lähestyi minua taidenäyttelyn avajaisissa, ja että olisin lähtenyt jos olisin ollut sinkku.
Sain haukkuryöpyn yksinäisiltä miehiltä, he eivät kuulemma minkään paskan akan takia lähde älyttömiin höpötilaisuuksiin.
Taidenäyttelyiden avajaiset ovat ilmaisia ja niissä on usein tarjoilua. Kutsua ei tarvitse olla kuin isompiin museoihin. Gallerioiden kutsulistalle pääsee jättämällä yhteystiedot galleriaan.
Tyypillisesti avajaisissa tuntemattomat keskustelevat keskenään. Ei ole tavatonta lähestyä minkään sukupuolen edustajaa :)
Kuvataiteilija
Tämä toiminee, ellei sitten pidä taidetta ja taiteesta kiinnostuneisuutta aivan sietämättömänä.
Onkohan muilla aloilla vastaavanlaisia tilaisuuksia? Gallerianäyttelythän vaihtuvat noin kuukauden välein, eli avajaisia on tasaiseen tahtiin.
Mietin aivan samoja juttuja keski-ikäisenä, töissä ja kotona viihtyvänä eronneena naisena. Asun maalla pikkukylällä. Minun on kyllä käytännössä ihan mahdotonta löytää ketään.
En käy baareissa tms kun en käytä alkoholia. Netistä kokemukseni ovat huonot. Tinderiä en edes ole kokeillut. Seksiseuraa sieltä netistä anonyyminä haetaan, monet vieläpä varattuja.
Kyllä tähän yksinelämiseen olen tottunutkin jo niin, että ajatuskin jonkin miehen kanssa koko oman elämän uudelleenjärjestelystä uuvuttaa ja epäilyttää.
Uskon silti vielä rakkauteen ja tiedän, että olisin todellinen löytö. Mutta en halua rakkaiden löytääkseni esittää sellaista, jota en ole.
Ja missään raittiissa tapahtumissa suomalainen keski-ikäinen mies ei tule tuntemattomalle naiselle juttelemaan :)
Olen ihan nätti ja naisellinen, kyllä minä välillä pitkiä katseita saan mutta olen liian ujo etenemään itsekin. Varsinkin kun se katseleva mies tai itse emme ole välttämättä yksin vaikkapa lounasta syömässä.
Mikä olisi samanhenkisten ikäisteni miesten vinkki minulle? En voi lähteä hifimessuille enkä moottoripyöriä katsomaan, koska se olisi täysin epäaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan harrastekerho on yleensä ainut mahdollisuus.
Esimerkiksi työpaikallani on vain miehiä ja ei olla kuultukaan tuollaisesta työpaikan harrastekerhosta. Tosin tämä onkin duunarihommaa.
Vierailija kirjoitti:
Mietin aivan samoja juttuja keski-ikäisenä, töissä ja kotona viihtyvänä eronneena naisena. Asun maalla pikkukylällä. Minun on kyllä käytännössä ihan mahdotonta löytää ketään.
En käy baareissa tms kun en käytä alkoholia. Netistä kokemukseni ovat huonot. Tinderiä en edes ole kokeillut. Seksiseuraa sieltä netistä anonyyminä haetaan, monet vieläpä varattuja.
Kyllä tähän yksinelämiseen olen tottunutkin jo niin, että ajatuskin jonkin miehen kanssa koko oman elämän uudelleenjärjestelystä uuvuttaa ja epäilyttää.
Uskon silti vielä rakkauteen ja tiedän, että olisin todellinen löytö. Mutta en halua rakkaiden löytääkseni esittää sellaista, jota en ole.
Ja missään raittiissa tapahtumissa suomalainen keski-ikäinen mies ei tule tuntemattomalle naiselle juttelemaan :)
Olen ihan nätti ja naisellinen, kyllä minä välillä pitkiä katseita saan mutta olen liian ujo etenemään itsekin. Varsinkin kun se katseleva mies tai itse emme ole välttämättä yksin vaikkapa lounasta syömässä.
Mikä olisi samanhenkisten ikäisteni miesten vinkki minulle? En voi lähteä hifimessuille enkä moottoripyöriä katsomaan, koska se olisi täysin epäaitoa.
Omien kiinnostusten kohteidesi mukaiset tapahtumat?
On mentävä itse juttelemaan, ihan vain juttelemaan, jos haluaa tutustua.
Tuttujen kautta sokkotreffit?
Ja se Tinder? Oma kokemukseni oli positiivinen. Tiedän toki monia, jotka ovat myös pettyneet.
N44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnosta, kahviloista, konserteista...
Olen käsittänyt, että naiset kokevat erittäin ahdistavaksi sen mikäli joku tuntematon mies lähestyy heitä arkisessa ympäristössä. He ovat viettämässä aikaa luonnossa, kahviloissa ja konserteissa - eivät todellakaan tapaamassa miehiä.
Olenko kuitenkin nyt käsittänyt väärin?
Et ole käsittänyt väärin! Tai ehkä kahvilassa voi lähestyä, mutta ei ainakaan luonnossa...
No siis Tinderiin ja Baariinhan ihmiset menee nimenomaan parinhakumielessä. Miksi pitäisi mennä stalkkaamaan paikkoihin, joihin ihmiset menee yleensä ei parinhakumielessä...
Vierailija kirjoitti:
Elokapinasta
40 vuotiaita lessuherännäisiä...heh, heh....
Vaasankadun pienturkisvuokraamoista löytyy.
Toisaalta, kun itse löysin yhden tekstiteeveestä niin museohan kuulostaa ihan normaalilta paikalta. 😁