Miksi muut naiset on huoliteltuja ja itse olen nukkavieru

Vierailija kirjoitti:

Käyttävät kaiken aikansa itteensä ja ulkonäköönsä. Siinä ei muita ajatella ja aikaa riitä paitsi jos ne siitä hyötyvät. Kyllä itsekkäitä ovat.

Joku katkera setämieskin löytänyt paikalle purkamaan kiukkuaan, kun nätit ja laitetut nuoret naiset eivät vilkaisekaan päin ;D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista yleistystä väittää että "kaikki muut naiset" ovat huoliteltuja. Ehkä suurimmissa kaupungeissa tämä saattaa pitää paikkaansa, mutta ei ainakaan pikkukylissä ja pikkukaupungeissa. Emännät kulkevat maripaita-caprihousut-crocsit univormuissaan ilman meikinhitustakaan hiukset haalistuneina ja lyhyiksi nyherrettyinä.  

Kyllä aika iso osa kaupunkilaisistakin kulkee varsin huolittelemattomina ja mukavuudenhalu edellä.

Ja minusta on hienoa, että ihmiset uskaltaa lähteä kotipihaltaan ilman meikkiä ja vaatteissa, mitkä nyt sillä hetkellä sattuu tuntumaan oklta, esteettisyyttä pohtimatta.

Riippuu toki kaupunginosastakin tämä onko liikenteessä enemmän mukavuus edellä -tyyppejä vai vähän enemmän itseensä panostaneita. Karvalakkilähiöissä ei juurikaan näe puunattuja leidejä ja herroja. 

Pystyn samaistumaan ap:n ongelmaan, mulla on aina tunne, että muut ovat huolitellumpia ja etten ansaitse käyttää hienoja vaatteita. En ole kovin kiinnostunut laittautumaan, joten on pakko toteuttaa rentoa casual-tyyliä. Senkin voi kyllä tehdä tyylikkäästi ja tyylittömästi, mutta hienojen vaatteiden laittamisesta tulee tunne, ettei mulla olisi ikäänkuin oikeutta käyttää niitä.

Minulle tärkeintä on hyvät alusvaatteet. Jos rintaliivit on huonot, tuntuu ettei mikään muukaan vaate istu. Istuin autossa kaupan edessä ja huomasin, että moni iäkkäämpi oli jättänyt liivit kokonaan pois. Muutoksia saa aikaan hyvin pienin sijoituksin. Ihailin tuttavan t-paitoja. Salaisuus oli silittäminen. Minä inhoan roikkuvia langanpätkiä ja käyn vaatteet aina läpi saksien kanssa ja tarkistan saumat. 

Aloita muutos kerrallaan.  

En minäkään ramppaa hoidoissa, kampaajalla edellisen kerran marraskuussa mutta pidän huolta muuten itsestäni. Liikun paljon, kivoja vaatelöytöjä tekee kirppiksiltökin, olen opetellut meikkaamaan, laitan hiukset kivasti jne. Lyhyet kynnet, joissa väritön lakkaus, magneettiripset juhlaan (tulee halvemmaksi kuin volyymien ylläpito) jne

Vierailija kirjoitti:

Koska ne käyttää aikaa ja rahaa ollakseen huoliteltuja

Ei välttämättä. Osa vaan näyttää aina huolitellulta.

Siskoni on sellainen. Sillä voi olla päällään joku rantakaftaani ja tukka messy bunilla. Näyttääkö se rantautuneelta valaalta tai siltä, että on käyttänyt kaikkia tunnettuja psykedeelejä? Ei. Se ei näytä edes "hot messiltä". Se näyttää siltä, että on syntynyt ruustinnaksi.

On ihan samantekevää, mitä se laittaa päälleen, aina, aina se näyttää siltä että on puts ja plank ja hillitty ja huoliteltu. Miehensä on samanlainen, vaikutelma on särmätty vaikka olisi villakerrastossa ja playoff-parrassa mökillä.

Ja noista kahdesta satun tietämään varmaksi, että eivät todellakaan käytä rahaa ja aikaa ulkonäköönsä. Siskoni vessan kaapissa ei ole kuin hampaidenpesuvehkeet, sensitive deodorantti ja perusvoide, siis oikeasti ei ole, eikä kylppärin hyllyillä liioin. Se ei meikkaa koskaan, ei ole tehnyt tukalleen mitään sitten 90-luvun (tasoittaa itse latvat keittiösaksilla) eikä ole käynyt kosmetologilla koskaan.

Luulen että tuohon vaikuttaa se, että tukka, iho ja hampaat ovat luonnostaan hyvät ja luontainen väritys hyvä, eli paljon kontrastia. Näyttää laitetulta silloinkin kun ei ole sitä. Sitten kun niiden kaikki vaatteet ovat vielä hillityn yksinkertaisia ja yksivärisiä, ei siis mitään kuvioita, printtejä, mitään, kaikki vaan jotenkin toimii.

Siihen vielä päälle suorastaan ylimielisen hyvä ryhti niin eipä muuta tarvita.

Tämä on muuten tosi ärsyttävää. Kun olimme nuoria, minä olin meistä se kaunis sisko ja siskoni se omituinen älykkö. Ja sisko on nyt jotenkin onnistunut menemään minusta ohi tekemättä yhtään mitään. Olen edelleen objektiivisesti ajatellen kauniimpi ja jos juhliin mennään, jätän tietysti siskon varjooni, koska minä laittaudun, mutta hän ei. Mutta tosiasiaksi jää, että sisko näyttää 24/7 huolitellulta ja särmältä ja minä vain silloin kun olen nähnyt vaivaa.

Sinänsä hauska että ap teki tämän aloituksen, olin itse aikonut aloittaa aiheesta miten jotkut voi näyttää aina huolitellulta vaikka kiskoisit ne takaperin pensasaidan läpi. Orapihlaja-aidan.

Mulle on monesti joku kaveri sanonut esim jollain mökkireissulla aamulla, että sinä se oot ehtiny jo laittautua vaikka en ole kuin hampaat pessyt. Kuulemma näytän aina freesiltä vaikka itse huomaan vain kaikki huonot kohtani

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista yleistystä väittää että "kaikki muut naiset" ovat huoliteltuja. Ehkä suurimmissa kaupungeissa tämä saattaa pitää paikkaansa, mutta ei ainakaan pikkukylissä ja pikkukaupungeissa. Emännät kulkevat maripaita-caprihousut-crocsit univormuissaan ilman meikinhitustakaan hiukset haalistuneina ja lyhyiksi nyherrettyinä.  

Totta. Ap on todennäköisesti isohkosta kaupungista kotoisin. Kaiken huippu on ehkä Tukholma, jossa vallitsee tietty ääneensanomaton ryhnäpainostus pukeutumisessa ja siellä suurin osa näyttää ihan kohtalaisilta.

Muissa isoissa ulkomaisissa kaupungeissa on enemmän variaatiota ja niitä nuhjaisiakin, Tukholmassa ovat harvinaisia ne nuhjaiset naiset ja miehet, elleivät ole kodittomia tai kerjäläisiä.

Satsaa kunnolliseen kosmetiikkaa, laadukkaisiin rasvoihin yms. niin ihon saa kyllä kuntoon. Valkaise hampaat. Meikkaat nätisti aina, ei ainoastaan silloin kun on jotain erityistä. Kiinnitä huomiota asusteisiin, erilaiset korut ja kellot voi olla mukana arjessakin. Vaatteisiin ja tilanteeseen sopiva laukku aina mukana ja aina laadukkaat kengät. Vedä ryhti hyväksi, kävele selkä suorana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ne käyttää aikaa ja rahaa ollakseen huoliteltuja

Ei välttämättä. Osa vaan näyttää aina huolitellulta.

Siskoni on sellainen. Sillä voi olla päällään joku rantakaftaani ja tukka messy bunilla. Näyttääkö se rantautuneelta valaalta tai siltä, että on käyttänyt kaikkia tunnettuja psykedeelejä? Ei. Se ei näytä edes "hot messiltä". Se näyttää siltä, että on syntynyt ruustinnaksi.

On ihan samantekevää, mitä se laittaa päälleen, aina, aina se näyttää siltä että on puts ja plank ja hillitty ja huoliteltu. Miehensä on samanlainen, vaikutelma on särmätty vaikka olisi villakerrastossa ja playoff-parrassa mökillä.

Ja noista kahdesta satun tietämään varmaksi, että eivät todellakaan käytä rahaa ja aikaa ulkonäköönsä. Siskoni vessan kaapissa ei ole kuin hampaidenpesuvehkeet, sensitive deodorantti ja perusvoide, siis oikeasti ei ole, eikä kylppärin hyllyillä liioin. Se ei meikkaa koskaan, ei ole tehnyt tukalleen mitään sitten 90-luvun (tasoittaa itse latvat keittiösaksilla) eikä ole käynyt kosmetologilla koskaan.

Luulen että tuohon vaikuttaa se, että tukka, iho ja hampaat ovat luonnostaan hyvät ja luontainen väritys hyvä, eli paljon kontrastia. Näyttää laitetulta silloinkin kun ei ole sitä. Sitten kun niiden kaikki vaatteet ovat vielä hillityn yksinkertaisia ja yksivärisiä, ei siis mitään kuvioita, printtejä, mitään, kaikki vaan jotenkin toimii.

Siihen vielä päälle suorastaan ylimielisen hyvä ryhti niin eipä muuta tarvita.

Tämä on muuten tosi ärsyttävää. Kun olimme nuoria, minä olin meistä se kaunis sisko ja siskoni se omituinen älykkö. Ja sisko on nyt jotenkin onnistunut menemään minusta ohi tekemättä yhtään mitään. Olen edelleen objektiivisesti ajatellen kauniimpi ja jos juhliin mennään, jätän tietysti siskon varjooni, koska minä laittaudun, mutta hän ei. Mutta tosiasiaksi jää, että sisko näyttää 24/7 huolitellulta ja särmältä ja minä vain silloin kun olen nähnyt vaivaa.

Sinänsä hauska että ap teki tämän aloituksen, olin itse aikonut aloittaa aiheesta miten jotkut voi näyttää aina huolitellulta vaikka kiskoisit ne takaperin pensasaidan läpi. Orapihlaja-aidan.

Taidan tuntea siskosi. Hoitaako se jalkojaan kävelemällä paljain jaloin suossa?

Luulen että tuollaisten tyyppien salaisuuksia ovat tosiaan luonnostaan hyvä väritys, ehkä terveelliset elämäntavat että iho ja hampaat pysyy hyvinä ja tosiaan se hyvä ryhti ja kävelytyyli. Ainakin minun tuntemani nainen ja sen mies kävelevät molemmat jotenkin tosi notkeasti ja joustavasti ja se jotenkin lisää sitä homma hallussa -vaikutelmaa.

Ja pariskunta on oikeasti sellaisia eräjormia eivätkä tosiaankaan näe vaivaa ulkonäkönsä eteen. Ja silti niillä on jopa kädet ja kynnet tyylikkäät. Kynnet tietty tosi lyhyet.

Eiköhän tuo huono itsetunto ole suurin ongelma. Kun itsetunto on huono, ryhti on huono. Kun ryhti on huono, hengitys on huonoa. Kun hengitys on huonoa, aineenvaihdunta heikkenee, mikä näkyy ihossa.

Ennen ihmiset opetettiin pitämään ryhtinsä hyvänä ja kävelemään ja istumaan kauniisti. Luulen että iso osa huolitellusta vaikutelmasta tulee siitä, että "kantaa itsensä kauniisti". Mutta se ei onnistu, jos itsetunto on retuperällä, tai jos on kovin huonokuntoinen.

Mikään määrä kalliita naamarasvoja ja pakkeleita ei auta, jos kulkee hartiat köyryssä ja maha pömpöllään. Ryhdikäs ihminen on muuten myös aina nuorekkaampi kuin sellainen, joka on sallinut niskansa muuttua emännän kyttyräksi.

Kannattaa muuten vaihtaa tyynyliinat silkkisiksi. Vaikuttaa ihon ja hiusten kuntoon melko nopeasti ja tulee pitkän päälle halvemmaksi kuin kaikenlaiset voiteet. Lisäksi se tuntuu ylelliseltä. Huonoitsetuntoisen ihmisen on tärkeää opetella hemmottelemaan itseään, että kyllä, sinä todellakin olet sen arvoinen että saat nukkua silkkisellä tyynynpäällisellä! (Ja jos teillä on yöhikoilua, silkkinen tyynyliina esim. villatäytteisen tyynyn päällä on aikamoinen pelinmuuttaja. Lisäksi silkkinen yöpaita on viileämpi kuin alasti nukkuminen, kannattaa kokeilla. Silkki on tosi kestävää, joten nämä pikku ylellisyydet eivät tule pitkän päälle kovin kalliiksi, mutta vaikutus yöuneen ja ihoon ja hiuksiin on suuri.)

Minulla ei ole huono itsetunto, mutta koska olen tottunut olemaan homssuinen, on meikattuna ja laitettuna huijariolo. Johonkin juhliin kun olen laittautunut, niin saan kommentteja kun minua ei edes tunnistanut kun olen niin kaunis. Normaalisti kun en siis ole kaunis, niin arkena huijaaminen keräisi kiusallista huomiota, että mikä tuohon nyt on mennyt. :D

Etätyöaikana on ollut mukava vaihtaa kampausta kun siitä ei ole tullut niin paljon sanomista, vaikka joku sen kamerankin kautta on huomannut ja kehunut. Kiitän kyllä kohteliaisuuksista, vaikka en haluaisi että tehdään numeroa ulkonäköasioista.

Ap:n kuvauksesta itsestään tulee mieleeni yksi tuntemani nainen. Jolla olisi kaikki edellytykset oli todella viehättävä, mutta koska elämäntavat ovat retuperällä (sekakäyttäjä) ja hampaat tupakan kellastamat, tottakai hän näyttää homssulta. Kruunaa kaiken värjäilemällä jatkuvasti hiuksiaan, sitten taas värinpoisto, sitten taas uusi oranssi väri, ja taas värinpoisto... Seurauksena hamppua.

Kuulostaa siltä, että ap ei pidä itsestään huolta edes minimiä, jos hampaat ovat reikäiset ja keltaiset. Osalla tietysti on hammasluu kellahtavaa, minullakin on, mutta puhtaat hoidetut hampaat eivät näytä silti niin keltaisilta, että kiinnittäisi huomiota -minä itse asiassa saan usein kehuja hienoista hampaistani mitä pidän kyllä vähän outona, joo, ne ovat suorat mutta niinhän kaikilla on nykyään.

Eli perusasiat kuntoon ensin, ap. Ne muut elämäntavat. Säännölliset hammashoidot sekä itse että ammattilaisella. Annat tukkasi olla rauhassa ja hoidat sitä hoitavilla asioilla, et missään tapauksessa häärää itse mitään. Kuten lapsista näemme, hyvinkin ohut ja untuvainen ja lentäväinen maantienvärinen tukka voi silti olla kiiltävä ja terve, jos sitä ei pilata liian rajuilla aineilla ja käsittelyillä. Vai oletteko muka joskus nähneet lapsen, jonka tukka olisi hamppua?

Ihoonkin vaikuttaa geenien jälkeen eniten ruokavalio, voiteet ja pakkelit tulevat vasta neljännellä sijalla unen jälkeen. Tai pitäisi ehkä sanoa elämäntavat, ruokavalio, juominen, liikunta, lepo. Puhtaat tyynyliinat ja pyyhkeet. Sauna. On turha ostella mitään rasvoja ja lätkiä niitä naamaansa, jos ei muuten pidä huolta itsestään.

Ja jos ap ei ole tyytyväinen hoikkaan kroppaansa, hän on epäilemättä liikuttanut sitä liian vähän. Tyytyväisyys omaa kehoa kohtaan tulee siitä, että tietää mihin sen pystyy. Ja kun liikkuu, ryhti kaunistuu ja vyötärökin alkaa hahmottua jos siihen on mitään luontaisia edellytyksiä -aika harvalla ihmisellä ei ole hoikkana minkäänlaista vyötäröä, jos lihaksisto on kunnossa.

Ja kun liikkuu, mieliala parane. Ja kun huomaa, mihin kaikkeen pystyy, itsetunto kohenee.

Mua on myös alkanut häiritsemään kun en näytä miltään. Lähtökohdat ovat ihan ok, oon pitkä ja hoikka ja urheilullinen, luonnostaan keskiruskeat hiukset ja tummat ripset ja kulmat.

Pitkään on vaan tuntunut siltä että kauniit vaatteet ovat liian huomiota herättäviä tms joten olen sitten vuosikaudet kulkenut risoissa verkkareissa ja paidoissa, joissa kainalot ovat hiestä pinttyneet. Hiuksetkin pesin joka kerran viikossa vaikka olivat epämieluisan likaiset.

Kotona ei koskaan välitetty ulkonäöstä, ei ollut rahaa oikein mihinkään ja teininä muistan kun oli kamalaa kun ei ollut kivoja vaatteita, en osannut meikata tai laittaa hiuksia enkä oikeastaan osannut edes hoitaa kasvojen ihoa. Suihkussa käymisestä valitettiin kun se kuluttaa vettä. Varmaan sieltä olen oppinut tämän tavan olla, äitini on myös samanlainen ulkoiselta habitukseltaan.

No nyt kun olen asiaan herännyt niin olen heittänyt kamalimmat vaatteet pois ja käyttänyt niitä "fantasia"vaatteita joita olen ostanut mutta en raaskinut käyttää. Välillä lakkaan kynnet tai laitan ripsaria ja hiukset ovat puhtaat. Jotenkin vaan tosi vaikeaa tehdä näistä rutiineja eli jos en joka päivä kiinnitä asiaan huomiota niin olen taas jämähtänyt verkkareihin ja varisseisiin kynsilakkoihin.

Itse olen niitä, jotka meikkaa vaikka olis vain etäpäivä, eli joka päivä :D Voin toki lähteä kauppaan tai lenkille ilman meikkiä mutta jotenkin meikattuna on ryhdikkäämpi ja virkeämpi olo. Hiukset laitan aina kun lähden jonnekin, liikkuessa kiva lippis päässä. Olen vuosien mittaan oppinut huomaamaan mikä vaate toimii mulla ja mikä ei. Esim kukkamekoissa olen kuin yli-ikäinen pikkutyttö, musta kotelomekko parempi jne. Mikään ylipuunaaja en silti ole, juhliin toki satsaan. Hymyä huuleen ja sellainen yleisesti iloinen ilme naamalle, silläkin jo pääsee pitkälle. Vanhat ryysyt roskiin!

Koska sinä et vaan osaa. Siinä kaikki.

Aloita niistä hampaista, se tekee jo paljon ja vaikuttaa kokonaisterveyteen. Juo reilusti vettä ja nuku tarpeeksi. Sitten ala hoitamaan jalkojasi: jalkakylpyjä ja rasvaa. Puhu itsellesi nätisti, jos vihaat itseäsi hae apua. Kunnon hoitotuotteet hiuksiin, ei mitään värjäyksiä vaan hyvä leikkaus. Kosmetologille jos rahaa riittää vielä. Kävele luonnossa joka päivä.

Aloita ihan pienistä asioista. Ensin perushygienia kuntoon, jos se ei sitä jo ole. Suosittelen käymään hammaslääkärissä/suuhygienistilla. Ihonhoitoon ei välttämättä tarvitse käyttää älyttömiä summia rahaa, jos tiedät oman ihotyyppisi ja millaiset aineet itsellesi sopivat. Pitkälle pärjää pelkällä puhdistusaineella, päivä- ja kosteusvoiteella.

Jos ei halua käyttää rahaa uusiin vaatteisiin, kirppareilta löytyy siistejä vaatteita parilla eurolla. Minäkin olen löytänyt kirppareilta useita tyylikkäitä hameita ja farkkuja, jotka ovat täysin uudenveroisia. Ja voit mennä vaatekauppaan ihan vaan sovittamaan ja kokeilemaan millainen tyyli ja millaiset vaatteet sopisi sinulle.

Hiuksiin voit kokeilla itse erilaisia kampauksia. Netistä löytyy paljon helppoja ohjeita ja kasvojen ilme muuttuu heti toisenlaisen kampauksen myötä.

Usko omaan viehätysvoimaasi ja itsetunto kohdilleen. Pienin askelin varmasti onnistut.

Vierailija kirjoitti:

Aloita niistä hampaista, se tekee jo paljon ja vaikuttaa kokonaisterveyteen. Juo reilusti vettä ja nuku tarpeeksi. Sitten ala hoitamaan jalkojasi: jalkakylpyjä ja rasvaa. Puhu itsellesi nätisti, jos vihaat itseäsi hae apua. Kunnon hoitotuotteet hiuksiin, ei mitään värjäyksiä vaan hyvä leikkaus. Kosmetologille jos rahaa riittää vielä. Kävele luonnossa joka päivä.

Tästä unohtui: lopeta lisätyn sokerin ja einesten syönti selä tietysti tupakanpoltto, jos se on ongelmasi. Sinkin syöminen auttaa ihoon, osta purkki sinkkitabletteja.

Vierailija kirjoitti:

Mua on myös alkanut häiritsemään kun en näytä miltään. Lähtökohdat ovat ihan ok, oon pitkä ja hoikka ja urheilullinen, luonnostaan keskiruskeat hiukset ja tummat ripset ja kulmat.

Pitkään on vaan tuntunut siltä että kauniit vaatteet ovat liian huomiota herättäviä tms joten olen sitten vuosikaudet kulkenut risoissa verkkareissa ja paidoissa, joissa kainalot ovat hiestä pinttyneet. Hiuksetkin pesin joka kerran viikossa vaikka olivat epämieluisan likaiset.

Kotona ei koskaan välitetty ulkonäöstä, ei ollut rahaa oikein mihinkään ja teininä muistan kun oli kamalaa kun ei ollut kivoja vaatteita, en osannut meikata tai laittaa hiuksia enkä oikeastaan osannut edes hoitaa kasvojen ihoa. Suihkussa käymisestä valitettiin kun se kuluttaa vettä. Varmaan sieltä olen oppinut tämän tavan olla, äitini on myös samanlainen ulkoiselta habitukseltaan.

No nyt kun olen asiaan herännyt niin olen heittänyt kamalimmat vaatteet pois ja käyttänyt niitä "fantasia"vaatteita joita olen ostanut mutta en raaskinut käyttää. Välillä lakkaan kynnet tai laitan ripsaria ja hiukset ovat puhtaat. Jotenkin vaan tosi vaikeaa tehdä näistä rutiineja eli jos en joka päivä kiinnitä asiaan huomiota niin olen taas jämähtänyt verkkareihin ja varisseisiin kynsilakkoihin.

Eihän tuo ole ihmisarvoista elämää kulkea kuin roskalaatikosta reväistynä. Eikö sinulle ole koskaan tullut palautetta töissä hygienian laiminlyömisestä?