Lue keskustelun säännöt.
Entä kun puoliso ei pidä sinun lähisukulaisista?
20.06.2022 |
Eipä sitä puolison lähisukulaisia todellakaan rakastaa tarvi, mutta olisihan se hyvä jos toimeen tulisi. Minun lähisukulaisista kukaan ei ole tehnyt mitään pahaa miehelleni, mutta mieheni ei enää pidä heistä ja osoittaa sen. Ei halua lähisukulaisiani meille käymään, ei halua heille kylään jne. Ja jos kutsun kuitenkin on tyly, saattaa häipyä paikalta jne. Mitään syytä ei osaa sanoa käytökselleen, tai suostu sanomaan kuin että ei pidä heistä. Meillä on kaksi pientä lastakin niin onhan tämä aina rasittavaa. Miehelle on kyllä ok että itse tapaan heitä ja lapset mutta vain niin että menen kylään. Enkä siis tapaa usein, en ole koskaan tavannut vaan ehkä kerran kuussa.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aika erilaiset perhetaustat, siis minulla ja miehellä. Mietin voisiko tämä selittyä sillä. Ja että kuopuksen syntymään saakka mies vain esitti, että häntä ei haittaa erilainen perhetaustani?
ApTai sitten ne sun lähisukulaisesi vain teeskentelivät sietävänsä miestäsi vaikka oikeasti ylenkatsoivat tätä.
Minua on aina karsastettu vain koska olen helsinkiläinen.
Me ollaan kaikki helsinkiläisiä, syntyperäisiä
Mutta siis, minun lähisukulaiset ihan pitää miehestäni ja ihmettelevät kovin miksi tätä ei ikinä näy eikä ikinä osallistu. ApMiksi sen pitäisi osallistua johonkin jos ei se pidä sun sukulaisistasi?
No onhan se nyt aika outoa, että vaikkapa meidän lasten synttärikahveilla mieheni ei koskaan ole paikalla. Ja sen sellaista. Ap
Miksi teillä ei ole normaaleja lastenkutsuja?
?
Mitä lastenkutsut tähän liittyy? Ei niillä ole sukulaisiani. Olen laittanut lähisukulaisiani varten erikseen kakkukahvit. Ei mitään suurellista, vain kakku ja kahvia ja pari tuntia yhdessä oloa.
Ap
Miksi? Miksette vietä lastenne synttäreitä kuten normaalit lapsiperheet? Miksi olet noin kiinni noissa sukulaisissasi? Miksi sinä katsot oikeudelsi päättää tuollaisesta yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aika erilaiset perhetaustat, siis minulla ja miehellä. Mietin voisiko tämä selittyä sillä. Ja että kuopuksen syntymään saakka mies vain esitti, että häntä ei haittaa erilainen perhetaustani?
ApTai sitten ne sun lähisukulaisesi vain teeskentelivät sietävänsä miestäsi vaikka oikeasti ylenkatsoivat tätä.
Minua on aina karsastettu vain koska olen helsinkiläinen.
Me ollaan kaikki helsinkiläisiä, syntyperäisiä
Mutta siis, minun lähisukulaiset ihan pitää miehestäni ja ihmettelevät kovin miksi tätä ei ikinä näy eikä ikinä osallistu. ApMiksi sen pitäisi osallistua johonkin jos ei se pidä sun sukulaisistasi?
No onhan se nyt aika outoa, että vaikkapa meidän lasten synttärikahveilla mieheni ei koskaan ole paikalla. Ja sen sellaista. Ap
Miksi teillä ei ole normaaleja lastenkutsuja?
?
Mitä lastenkutsut tähän liittyy? Ei niillä ole sukulaisiani. Olen laittanut lähisukulaisiani varten erikseen kakkukahvit. Ei mitään suurellista, vain kakku ja kahvia ja pari tuntia yhdessä oloa.
ApMiksi? Miksette vietä lastenne synttäreitä kuten normaalit lapsiperheet? Miksi olet noin kiinni noissa sukulaisissasi? Miksi sinä katsot oikeudelsi päättää tuollaisesta yksin?
Miten sinusta normaalit perheet oikein viettää? Minun tuttavapiirissä on ihan normaalia erikseen pitää ne kaverisynttärit ja erikseen kahvittaa lähisuku. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aika erilaiset perhetaustat, siis minulla ja miehellä. Mietin voisiko tämä selittyä sillä. Ja että kuopuksen syntymään saakka mies vain esitti, että häntä ei haittaa erilainen perhetaustani?
ApTai sitten ne sun lähisukulaisesi vain teeskentelivät sietävänsä miestäsi vaikka oikeasti ylenkatsoivat tätä.
Minua on aina karsastettu vain koska olen helsinkiläinen.
Me ollaan kaikki helsinkiläisiä, syntyperäisiä
Mutta siis, minun lähisukulaiset ihan pitää miehestäni ja ihmettelevät kovin miksi tätä ei ikinä näy eikä ikinä osallistu. ApMiksi sen pitäisi osallistua johonkin jos ei se pidä sun sukulaisistasi?
No onhan se nyt aika outoa, että vaikkapa meidän lasten synttärikahveilla mieheni ei koskaan ole paikalla. Ja sen sellaista. Ap
Miksi teillä ei ole normaaleja lastenkutsuja?
?
Mitä lastenkutsut tähän liittyy? Ei niillä ole sukulaisiani. Olen laittanut lähisukulaisiani varten erikseen kakkukahvit. Ei mitään suurellista, vain kakku ja kahvia ja pari tuntia yhdessä oloa.
ApMiksi? Miksette vietä lastenne synttäreitä kuten normaalit lapsiperheet? Miksi olet noin kiinni noissa sukulaisissasi? Miksi sinä katsot oikeudelsi päättää tuollaisesta yksin?
Miten sinusta normaalit perheet oikein viettää? Minun tuttavapiirissä on ihan normaalia erikseen pitää ne kaverisynttärit ja erikseen kahvittaa lähisuku. Ap
Miksi sinä et sovi teidän perheen tavoista miehesi kanssa sen sijaan että sovit perheesi asiat sukulaistesi kanssa?
Minä en tunne ketään joka kahvittaisi sukulaisia lasten synttärien takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aika erilaiset perhetaustat, siis minulla ja miehellä. Mietin voisiko tämä selittyä sillä. Ja että kuopuksen syntymään saakka mies vain esitti, että häntä ei haittaa erilainen perhetaustani?
ApTai sitten ne sun lähisukulaisesi vain teeskentelivät sietävänsä miestäsi vaikka oikeasti ylenkatsoivat tätä.
Minua on aina karsastettu vain koska olen helsinkiläinen.
Me ollaan kaikki helsinkiläisiä, syntyperäisiä
Mutta siis, minun lähisukulaiset ihan pitää miehestäni ja ihmettelevät kovin miksi tätä ei ikinä näy eikä ikinä osallistu. ApMiksi sen pitäisi osallistua johonkin jos ei se pidä sun sukulaisistasi?
No onhan se nyt aika outoa, että vaikkapa meidän lasten synttärikahveilla mieheni ei koskaan ole paikalla. Ja sen sellaista. Ap
Miksi teillä ei ole normaaleja lastenkutsuja?
?
Mitä lastenkutsut tähän liittyy? Ei niillä ole sukulaisiani. Olen laittanut lähisukulaisiani varten erikseen kakkukahvit. Ei mitään suurellista, vain kakku ja kahvia ja pari tuntia yhdessä oloa.
ApMiksi? Miksette vietä lastenne synttäreitä kuten normaalit lapsiperheet? Miksi olet noin kiinni noissa sukulaisissasi? Miksi sinä katsot oikeudelsi päättää tuollaisesta yksin?
Miten sinusta normaalit perheet oikein viettää? Minun tuttavapiirissä on ihan normaalia erikseen pitää ne kaverisynttärit ja erikseen kahvittaa lähisuku. Ap
Miksi sinä et sovi teidän perheen tavoista miehesi kanssa sen sijaan että sovit perheesi asiat sukulaistesi kanssa?
Minä en tunne ketään joka kahvittaisi sukulaisia lasten synttärien takia.
Kyllä meillä ainakin isovanhemmat käy kakkukahveilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aika erilaiset perhetaustat, siis minulla ja miehellä. Mietin voisiko tämä selittyä sillä. Ja että kuopuksen syntymään saakka mies vain esitti, että häntä ei haittaa erilainen perhetaustani?
ApTai sitten ne sun lähisukulaisesi vain teeskentelivät sietävänsä miestäsi vaikka oikeasti ylenkatsoivat tätä.
Minua on aina karsastettu vain koska olen helsinkiläinen.
Me ollaan kaikki helsinkiläisiä, syntyperäisiä
Mutta siis, minun lähisukulaiset ihan pitää miehestäni ja ihmettelevät kovin miksi tätä ei ikinä näy eikä ikinä osallistu. ApMiksi sen pitäisi osallistua johonkin jos ei se pidä sun sukulaisistasi?
No onhan se nyt aika outoa, että vaikkapa meidän lasten synttärikahveilla mieheni ei koskaan ole paikalla. Ja sen sellaista. Ap
Miksi teillä ei ole normaaleja lastenkutsuja?
?
Mitä lastenkutsut tähän liittyy? Ei niillä ole sukulaisiani. Olen laittanut lähisukulaisiani varten erikseen kakkukahvit. Ei mitään suurellista, vain kakku ja kahvia ja pari tuntia yhdessä oloa.
ApMiksi? Miksette vietä lastenne synttäreitä kuten normaalit lapsiperheet? Miksi olet noin kiinni noissa sukulaisissasi? Miksi sinä katsot oikeudelsi päättää tuollaisesta yksin?
Miten sinusta normaalit perheet oikein viettää? Minun tuttavapiirissä on ihan normaalia erikseen pitää ne kaverisynttärit ja erikseen kahvittaa lähisuku. Ap
Miksi sinä et sovi teidän perheen tavoista miehesi kanssa sen sijaan että sovit perheesi asiat sukulaistesi kanssa?
Minä en tunne ketään joka kahvittaisi sukulaisia lasten synttärien takia.
Tietenkin kahvitetaan mummot ja vaarit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla vain vähän yrmeä tyyppi.
Muut vastaajat - miksi aina täytyy olettaa pahinta?
Minun veikkaus on, että lapsiperhe-elämä on vain kuormittanut hänet siihen pisteeseen, ettei jaksa joka asiassa enää niin tsempata. Hän voi siitä huolimatta olla ihan onnellinen sinusta ja lapsista, mutta vaan väsynyt. Välttämättä hänellä ei ole edes sinun sukua vastaan, mutta koska eivät ole osa välittömintä piiriä hänelle, niin heidän seuransa nyt vaan on kuormittavaa.
Ehkä minä semi-introverttina jotenkin ymmärrän - kun olen tavallista kuormittuneempi, ihan mistä vaan asiasta, niin se väkisinkin heijastuu siihen, miten "vastaanottavainen" olen muita ihmisiä kohtaan. Yritän kaikkeni olla asiallinen ja ystävällinen, mutta joskus se raja vaan tulee vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muut vastaajat - miksi aina täytyy olettaa pahinta?
Minun veikkaus on, että lapsiperhe-elämä on vain kuormittanut hänet siihen pisteeseen, ettei jaksa joka asiassa enää niin tsempata. Hän voi siitä huolimatta olla ihan onnellinen sinusta ja lapsista, mutta vaan väsynyt. Välttämättä hänellä ei ole edes sinun sukua vastaan, mutta koska eivät ole osa välittömintä piiriä hänelle, niin heidän seuransa nyt vaan on kuormittavaa.
Ehkä minä semi-introverttina jotenkin ymmärrän - kun olen tavallista kuormittuneempi, ihan mistä vaan asiasta, niin se väkisinkin heijastuu siihen, miten "vastaanottavainen" olen muita ihmisiä kohtaan. Yritän kaikkeni olla asiallinen ja ystävällinen, mutta joskus se raja vaan tulee vastaan.
Mutta on kyllä kummallista, jos oma pitkäaikainen kumppani ei saa suutaan auki ja kertoa mistä kaikki johtuu?? Hän ei taida ainakaan luottaa ap:hen?
Minäkään en pidä puolisoni lähisuvusta. Yritin muutaman vuoden kohteliaasti ja huomaavaisesti käyttäytyä heidän kanssaan, mutta sitten vain oli pakko antaa periksi miten erilaisia ihmisiä olemme. Eivät he pahoja ole saati tietoisesti möläyttelisivät sammakoitaan, mutta en vaan jaksa hillitä itseäni joka kerta jotakin jutellessamme viattomistakin asioista.
Puolisoni on kyllä selvillä syistä ja tiukoista ehdoistani, että hän voi tavata lähisukunsa kanssa niin paljon kuin huvittaa ja juosta äitinsä luona aidan toiselle puolelle kahville vaikka joka päivä, mutta minä en tee muuta kuin tervehdi.
Parempi viileät välit kuin lihava riita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normi käytöstä naisilta anoppiaan ja miehen sukulaisia kohtaan
Ap:n pitää päättää perheensä asiat miehensä kanssa eikä sukulaistensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on nyt myös miehesi yksityinen koti, et saisi kutsua kylään ketä tahansa ilman lupaa. Se voi todella häiritä ja loukata yksityisyyttä. Vaikka pidät joistakin ihmisistä, se ei tarkoita että kumppani pitää, voi olla joku pätevä peruste tai muuten häiritsee käynnit. -Jos haluat elää vieraita kutsuen koko ajan, asukaa erillään lähekkäin tms. Tai käyt sukulaisilla erikseen. Ehkä kaverisi jo käy siellä ja sekin on miehelle tarpeeksi. Naisissakin ON yksityisyyttä haluavia tai tarkkoja asiasta, tuo ei ole vain miehesi ominaisuus ja naisetkaan eivät halua miehen sukulaisia automaattisesti kotiinsa tahmaamaan ja räkimään paikkoja.
Kysyisin, millaiset suhteet sinulla on miehesi sukulaisiin? Näettekö usein? Millaiset välit teillä on? Tämä nimittäin saattaa heijastua miehesi ja sinun sukulaistesi väleihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on vain muitta mutkitta päättänyt että näin heillä toimitaan eikä selkeästikään edes tajua, että ne toimintatavat olisi pitänyt sopia miehen kanssa. Sen sijaan että sopii ne omien sukulaistensa kanssa.
En minäkään tykkää tuollaisesta. Miehelläni on täysin rajattomat sukulaiset ja mies on opetettu, että on epäkohteliasta laittaa niitä rajoja. Eli hän sitten mieluummin rikkoi minun rajani ollakseen kohtelias.
Ap, puhu miehesi kanssa sillä lähtökohdalla, että te yhdessä päätätte! Ja kuuntele sitä miestäsi myös. Ja kunnioita kuulemaasi.
Meillä ei ole sukulaisia kummaltakaan puolelta kutsuttu kenenkään lapsen syntymäpäiville. Kahvit tarjotaan kun kyläilevät. Kutsutusti.
Kaverisynttärit pidettiin kun olivat pieniä ja 12 vuodesta ylöspäin ovat juhlineet itsenäisesti kaverien kanssa. Jos haluavat kestitä kotona, ollaan autettu tarjoiluissa.
Ap, sun ydinihmiset on nyt se sun perheesi, ei sinun sukulaisesi.
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin, millaiset suhteet sinulla on miehesi sukulaisiin? Näettekö usein? Millaiset välit teillä on? Tämä nimittäin saattaa heijastua miehesi ja sinun sukulaistesi väleihin.
Ei ap:n lapset tai perhe ole mikäön jätskirasia josta jaetaan tasan. Mitään velvollisuutta ei ole tasata jonkun kanssa vietettyä aikaa vain koska jonkun muun kanssa on.
Tarvitseeko tapaamisissa olla aina molempien mukana jaarittelemassa kaikille sopiviksi katsottuja kahvkeskusteluja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän jos ei pidä jostain tietystä ihmisestä, mutta on outoa jos vihaa kaikkia toisen sukulaisia. Itse en olisi jatkanut parisuhdetta enkä varsinkaan tehnyt lapsia sellaisen ihmisen kanssa joka ei voi sietää lähimpiä sukulaisiani.
Niinpä. Mieheni oli ihan ok minun ihmisten kanssa kunnes toisen lapsen syntymän jälkeen enää ei ole ollut. Vaikea lastentekoa on enää peruuttaakaan. Ap
Jos ei kuormittavammaksi muuttuneessa arjessa jaksa? Myönnän, että kun mieheni sukulaiset tulee kylään, mun tekisi mieli vain poistua paikalta. En inhoa heitä, en vain saa heidän seurastaan mitään ja kun aika on kortilla, tuntuu että haaskaam elämäni arvokkaita hetkiä olemalla siinä. Perherauhan vuoksi kuitenkin teen vielä niin.
Olen sitä mieltä että
- olisi hyvä keskustella, miksi tilanne on nyt sellainen kuin se on, ja voiko sille tehdä jotain
- ei pitäisi olla mikään pakko, että miehesi on mukana näissä sukulaistapaamisissa. Kyseessä ovat sinun sukulaisesi. Voit ihan hyvin viettää aikaa heidän kanssaan ilmankin miestäsi
- olisi hyvä myös suhtautua asiaan rennosti sukulaistesi kanssa ja kertoa rehellisesti, missä miehesi on, jos he kyselevät ja ihmettelevät asiaa. Jos asiasta ei tee numeroa, siitä ei myöskään tule numeroa
Terv. nainen, joka on missannut monta miehen sukulaistapaamista siksi, kun on sairastellut. Kaikki tietävät nykyään, etten välttämättä aina pääse paikalle, ja asia on ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän jos ei pidä jostain tietystä ihmisestä, mutta on outoa jos vihaa kaikkia toisen sukulaisia. Itse en olisi jatkanut parisuhdetta enkä varsinkaan tehnyt lapsia sellaisen ihmisen kanssa joka ei voi sietää lähimpiä sukulaisiani.
Niinpä. Mieheni oli ihan ok minun ihmisten kanssa kunnes toisen lapsen syntymän jälkeen enää ei ole ollut. Vaikea lastentekoa on enää peruuttaakaan. Ap
Jos ei kuormittavammaksi muuttuneessa arjessa jaksa? Myönnän, että kun mieheni sukulaiset tulee kylään, mun tekisi mieli vain poistua paikalta. En inhoa heitä, en vain saa heidän seurastaan mitään ja kun aika on kortilla, tuntuu että haaskaam elämäni arvokkaita hetkiä olemalla siinä. Perherauhan vuoksi kuitenkin teen vielä niin.
Mulla on samantyyppistä oman mieheni tiettyjen sukulaisten kanssa. He ovat usein jouluna appivanhempieni luona, jolloin olemme tavanneet. He ovat vaativia ihmisiä, haluavat aina keskustella aiheista, joihin minulla ei ole mitään sanottavaa. Istun siis siellä tunteja peläten pahoja kysymyksiä ja yritän näyttää kiinnostuneelta. Jouluni menee oikeasti pilalle tämän takia. Nykyään olemme tehneet niin, että emme jouluna tapaa heitä. Menemme appivanhemmilleni siten, että he eivät ole siellä. Tapaamme heidät sitten joskus myöhemmin.
Minusta se oli ihan hyvä pohdiskeleva otsikko. Ja varmaan kaikki jopa ymmärsi sen. Ap