Tammikuiset 2023

Kiitos Itkupilli :)

Mä kans luulen et tää loppuaika kyllä sujahtaa nopeasti ohi. Ja varmasti sitten neuvolan kautta saa lääkäriaikoja jos tarvitsee ja tarvittaessa ultraa. Mulla myös tuossa ekassa lääkärin tarkastuksessa ultrattiin sillain "pikaisesti" :) 

Mua pelottaa aika paljon synnytys, mulla on vähän sellainen toimenpidekammo, neulakammo jne. Nyt ehkä on vähän vähentynyt, mutta silti jännittää. Lisäksi mulla on tosi korkea kipukynnys ja korkea toleranssi lääkkeisiin, pelkään etten saa tarpeeksi lääkkeitä eikä mun kipuja oteta tosissaan. Lisäksi mulla on aina sellainen "kyllä mä pärjään" -moodi, jolla ehkä rauhoittelen myös itseäni, joten pelkään että en "heittäydy" tarpeeksi reppanaksi. Kaverit on kyllä sanoneet, että todellakin kaikkeen pitää pyytää apua ja palvelua siellä sekä mieheltä että hoitajilta, ei siitä mitalia saa vaikka kuinka hammasta puree ja koittaa kestää. Lisäksi jännittää miehen puolesta ja tuntuu pahalta että hän joutuu melko avuttomana seuraamaan vieressä. 

Mullei synnytys jotenkin tunnu vieläkään todelliselta, että se oikeasti tapahtuisi. Mutta kaikki mahdollinen kivunlievitys on tervetullutta. Ei oikeastaan muita ajatuksia tässä kohtaa. Lokakuun lopussa ja marraskuun alussa oli jotkut perhevalmennukset. Kai siellä synnytystäkin sivutaan.

Mä kans luulen, että pitää siinä synnytyksen yhteydessä vaan osata ottaa kaikki apu vastaan mitä saa, ja niin myös kipulääkkeet. :D On ihan totta että siitä hommasta ei mitään mitaleja jaeta vaikka kestäisi kuinka hienosti omillaan.. Toki tapoja ja näkemyksiä on monia.

Synnytys tuntuu kyllä tosi kaukaiselta vielä minullekin. Ja muutenkin koko perhe-elämä. Oon niin tottunut seuraamaan sivusta sisarusten perheitä ja puuhailemaan niiden lasten kanssa, että on vaikea ajatella sen olevan mun elämää 24/7 jo kohta.

Niin ja Pirtelölle: kiva että liikkeet tuntuu sielläkin nyt. :) Se rauhoittaa kummasti mieltä.

Oho, nopeaa on kela käsitellyt äitiysavustus hakemuksen. Silloin torstaina hain, niin nyt pompsahti Matkahuollon sovellukseen viesti, että lähetystä odotetaan kuljetettavaksi.

Muihinkin hakemuksiin on nyt tarvittavat tiedot, vielä kun jaksais ne tehdä...

Mulla on koko viikonlopun ollut maha kipeä ja viiltäviä liitoskipuja. Harjoitussupistuksia alkanut taas olemaan, johan oli kolmisen viikkoa ilman. La-su yönä heräsin myös, kun supisti. Ahdistaa vaan se, kun ei tiedä mikä on normaalia ja mikä ei...

Oiii, jännää! Enpäs hoksannutkaan, että ne tulee noin nopeasti. Mulle ei vielä ole tullut ilmoitusta, mutta ensi viikolla tulee se 2 viikkoa täyteen hakemuksesta, niin varmaan menee ensi viikkoon se paketin saaminen. Voi juku kyllä, sitten pääsee hypistelemään ja ihmettelemään pieniä vaatteita.

Tosi harmi kuulla noista liitoskivuista ja supistuksista.. Toivottavasti ne vielä hellittäisi.

Itsellä alkaa selkäkipuja olemaan vähän ja sen huomaa aina sohvalta tai sängystä noustessa. Painoa on tullut ihan lyhyessä ajassa jo 5kg, oho. Kauhistuttaa, paljonko paino tässä raskauden aikana nousee, kun olen jonkin verran ylipainoinen jo valmiiksikin. Pyrin kyllä liikkumaan ja syömään perusterveellisesti, ei ole nyt toisen kolmanneksen aikana ollut mitään suuria mielitekojakaan tai muuta mässäilyä edes. Neuvolassa sanottiin, että tämä on vielä ihan normaalin raskaudenaikaisen painonnousun rajoissa onneksi.

Huomenna sokerirasitus, jännää kokea sekin vaikkei siinä mitään sokerilitkun juomista ja odottelua ihmeempää pitäisi ollakaan.

 

Täällä kanssa synnytys tuntuu vielä niin kaukaiselta ja vieraalta ettei osaa jännittää. Minä pelkään ehkä enemmänkin sitä jos joutuu käynnistykseen tai sektioon... Haluaisin selvitä ilman suuria kipulääkityksiä, mutta kun ei ole kokemusta millainen se kipu on ja miten sitä kestää, niin ei voi tietää. Otan kyllä kaikki kivunlievitykset vastaan jos koen tarvitsevani.

Hassua miten noi kivut ja oireet vaihtelee, itsellä menossa varsin seesteinen vaihe. Pienestäkin rasituksesta tosin tulee tosi kipeäksi, ja sitten ei tarvi nukkua sitäkään vähää, melko turhauttavaa.

Mulla paino heittelee monta kiloa viikon ja ihan päivänkin aikana, niin hankala sanoa onko vielä noussut, ehkä kilon-pari. Nyt tosin ollut niin kauhea ummetus että jouduin jo apteekista hakemaan apua... Toivoisin ettei paino kauheasti nousisi, on niin paljon painoa jo ennestään... Loppuukohan tää makeanhimo synnytykseen? Tää on ihan kamalaa, en ole koskaan ennen juurikaan välittänyt makeasta, ja nyt voisin mättää pullaa ja kakkua ja muuta herkkua naamaan koko ajan...

Mulla on paino noussut sellaisen n. 5 kg, olin alipainoinen ennen raskautta. Ja täytyy sanoa että ahdistaa jonkin verrankin, ei se mahan kasvu mutta se, että leveyttä kertyy muuallekin :( 

Mulla on myös toistaiseksi ihan ok olo, iltaisin tosin närästää tosi paljon ja välillä tuntuu että maha on tosi kireä/pinkeä, luulen että se kasvaa aina silloin. 

Raskasta fyysistä työtä pystyn vielä tekemään ja aikomus olisi tehdä lokakuun loppuun, katsotaan. Kumartuminen on välillä vähän epämiellyttävää ja toki tahti on hidastunut. 

Mun pitäisi vielä mennä viikoilla 24-26 toiseen sokerirasitukseen, se mua kyllä kauhistuttaa jo. Viimeksi tuli niin huono olo, että jos joku hoitaja ei olisi mua sieltä käytävältä bongannut niin olisin varmaan pyörtynyt sinne. 

Tasan viikko hakemuksesta ja äitiyspakkaus perillä. Kivasti tänään vapaapäivä, niin hurautin heti hakemaan ärrältä.

Mulla on paino noussut 3-4kg, heittelee vähän paino punnitusajan mukaan. Toivon mukaan tulis kokonaisuudessaan joku max 10kg ettei ylimääräistä kertys ja jäisi..

Kivut ja kolotukset on hellittäneet huomattavasti, mutta väsymys painaa. Pitäs varmaan rautaakin alkaa kohta syömään, kun hb oli laskenut jo 120, toki vielä yli suositusten. Mutta eiköhän sillä oo suunta yhä alaspäin. Ekas neuvolas oli kuitenkin 150.

Äitiyspakkaus saapui perille sittenkin jo viime viikolla myös meille. Olipa kiva päästä tutkimaan sitä ja oon penkonutkin sitä melkeen joka päivä sittemmin. En kuitenkaan vielä malttanut viikata niitä vaatteita mihinkään hyllyyn valmiiksi odottelemaan. 

Mulla todettiin raskausdiabetes siellä sokerirasituksessa. Hitto että harmitti, mutta pitää vaan loppuraskaus tarkkailla syömisiä jonkun verran enemmän vaikka oon parhaani tehnyt tähänkin asti. Tuntui se silti jotenkin epäonnistumiselta ja kurjalta, vaikka neuvolasta sanottiinkin että sitä on ihan kaikenkokoisilla ja todennäköisin syy on geeneissä. Onneksi se oli tosi lievällä tasolla, vain ensimmäinen verikoe oli raja-arvolla, enkä ois ikinä kyllä uskonut että mulla sitä olisi - ei tuntunut koko rasituksen aikana yhtään missään. Ei heikottanut, ei särkenyt päätä, ei pahaa oloa. Täällä se litkukin oli jotain mansikanmakuista ja ohutta, niin meni lähinnä janoon kun ei ollut saanut juoda vettä paaston aikana juurikaan. No, selittelyä selittelyä. Ei auta kun selvitä loppuun asti näillä ohjeilla ja toivoa ettei vauva kasva liian isoksi. :)

Ihanaa kun kohta on jo lokakuu! En ole varmaan koskaan odottanu joulua näin paljon ja aionkin alkaa jouluttamaan ihan täysillä jo marraskuussa, niin saa ajan kulumaan. Eli ihan kohta! 

Mullakin sokerirasitus nyt takana ja oli odotettua helpompi. Olin ihan varma, että olisin huonovointinen siellä tai oksentaisin, mutta todellisuudessa ei tuntunut juuri missään. Aikakin kului ihmeen äkkiä, vaikka unohdin villasukka värkit kotia. Täällä se litku oli maultaan kuin sokerisempi Sprite. Eikä ollut radia.

Nyt sain minäkin raskaustodistuksen, vielä kun ehtisi kelan sivuille tekemään hakemuksia. Ja pomolta kysellä miten noita vapaita kannattaisi hakea. Ahdistaa jo valmiiksi kevät ihan älyttömästi miten tulee toimeen pelkällä kelan rahalla... Haluaisin alkaa tekemään osa-aikaista, mutta mihinkäs sen muksun tyrkkää töitten ajaksi.

Vihdoin mitattiin myös hb, joka olikin tipahtanut sataan. Ei ihme että väsyttää hulluna ja sydän tykyttelee ihan omiaan. Ei auta kuin ruveta syömään rautaa, vaikkei se ennenkään ole mun vatsalle sopinut.

Minkälaisia sf-mittoja teillä on ollut? Mulla nyt rv 23+2 ja 21cm. Ilmeisesti ihan ok. Maha kyllä alkaa olemaan iso ja tiellä.

Mulla oli 22+4 neuvolassa tuo mitta 19cm ja ilmeisesti keskikäyrällä mentiin. Ensviikon torstaina seuraava neuvola (silloin 26+6), niin saa nähdä paljonko tuosta kasvanut. Maha on ainakin kasvanut, kohta ei sovi työkauluspaita kiinni.

Tänään tuli meidän vaunupaketti + kaukalo. Ensivaikutelma ihan hyvä, saa nähdä meenkö vielä vaunulenkille tyhjien vaunujen kanssa...

Meillä ei ole aiemmissa neuvoloissa mitattu sf-mittaa ollenkaan. Vasta tällä viikolla neuvolassa rv 26+3 mitattiin ja sf oli 26cm, eli ihan tasan yläkäyrällä. Mielenkiintoista, miten se sitten vaikuttaa. Ehdin jo netistä lukea kaikenlaisia teorioita siitä, mutta ilmeisen suuntaa-antava se taitaa vain olla, ei mikään absoluuttinen totuus vauvan koosta? Olipa jännää myös, kun varattiin vielä joulun välipäiville ja tammikuun alkuun pari neuvolakäyntiä.. Silloin ollaan jo ihan viimeisillään!

Joo, hauska kyllä huomata miten maha alkaa olla tiellä esim. venytellessä tai kuntosalilla. Tai just että jotkut vaatteet ei enää mahdu. Mä kyllä luovuin housuista jo kesällä, oon mennyt treenitrikoissa ja sukkiksissa+mekoissa nyt enää. Pari äitiysvaatetta tilasin, en halua hirveästi hamstrata jos niille ei sitten ole pitkään käyttöä. Mulla on ennestään jo löysiä neuleita, mekkoja ja huppareita, joilla pärjännee loppuraskauden. Talvitakki ei varmastikaan mahdu enää loppupäästä, mutta täytyy sit vaan mennä takki auki, uutta en osta.

Hauska idea tuo tyhjien rattaiden kanssa lenkkeily, kyllä siitä varmaan jonkinlaista tuntumaa saa. Voisihan sitä kokeilla, sitten kun saan siskoltani haettua sen vanhat rattaat. 

Älä itkupilli koe epäonnistumisena radia, sille ei tosiaan oikein voi mitään! 

Mulla on ens viikolla sokerirasitus, hirvittää jo nyt kun siinä ekassa tuli niin huono olo. Jos en pääse taas pötköttelemään niin en tiedä miten pysyn tajuissani siellä.. 

Eka sf mitta oli muistaakseni 21 cm viime viikolla, 23+2. Sillähän ei ole väliä, meneekö ylä- vai alakäyrällä vai missä, kunhan pysyisi suht tasaisena. 

Mulla on tosi usein kylkivälilihaksen tulehduksia ja on kyllä todella vmäinen vaiva. Ihan järkyttävän kipeää tekee liikkua ja edes olla. 

Musta on jotenkin outoa, että vauvan kasvua mitataan ainoastaan tuolla sf-mitalla. Kertooko kohdun koko nyt oikeasti vauvan koosta mitään. Oma mitta oli pysynyt keskikäyrällään, nyt 26+6 24cm.

Vauva oli tietysti rhd-positiivinen eli saan seuraavas neuvolas sen jonkun piikin.

Yhä tykkää makoilla sivuttain. Mikä sekin vissiin saattaa aiheuttaa tuota kohdun kovettumista, kun tilaa olisi enemmän olla pystysuunnassa. Onko teille sanottu vielä kuinka päin vauva kohdussa hengaa? Vaikka liikkeistäkin vähän erottaa.

Hb oli myös tippunut 106 eli kai se on rautaa alettava syömään, vaikka vähän pelottaa mitä maha tykkää.

Kiitos Pitsikukka tsempeistä! Ei tässä enää mitään hätiä, kun on ehtinyt ajatukseen tottua ja oikeastaan tuo verensokerin mittailu on ollut ihan mielenkiintoistakin. Tietää vähän, mikä ruoka aiheuttaa minkäkinlaisia reaktioita.

Oivoi, kylkivälilihaksen tulehdus kuulostaa kivuliaalta. Toivotaan että helpottaa! Samoin Xinillä tuon hb:n kanssa.

Viimeksi neuvolassa terkkari sanoi että vauva on sivuttain. En ole itse sen koommin miettinyt suuntaa, kunhan liikkeet tuntuu.

Meinaatteko ottaa vauvavakuutuksen? Mulla on vähän kaksijakoiset fiilikset siitä. Hirveän kallis hinta mielenrauhasta, mutta jos synnytyksessä vaikka tapahtuukin jotain tai jotain poikkeavuuksia löytyy syntymän jälkeen.. 

 

Me otettiin vauvavakuutus kaiken varalta. OP:sta otettiin. Toivottavasti on turha, mutta onpa olemassa. Senhän voi sitten vauvavuoden jälkeen vaikka lakkauttaa, jos ei ole tullut käyttöä.

Omalta puolelta vauvat olleet helppoja (eli minä ja sisarukset siis), mutta miehellä ja hänen sisaruksilla ollut pieninä refluksia ja allergiaa. Toivotaan, että omat geenit jyrää 😁 vaikka sattuman kauppaahan nää kaikki on.

Tännekin saapui äitiyspakkaus. Ja tää on vielä ihanampi livenä kuin kuvissa! Nyt oon jo itsekin ostanut muutaman vaatteen, käytettynä kavereilta. Muut hankinnat odottelee edelleen...

Rakenneultrassa vauva oli jo raivotarjonnassa, sen jälkeen ei ole mitään puhuttu. Ehkä tää tyyppi hengaa koko raskauden pää alaspäin. Liikkeet tuntuu lähinnä vaan tuolla ihan alavatsalla, niin oon ajatellut että se nyrkkeilee siellä. Potkut ei sitten tuntuisi...

Mä olisin ehdottomasti ottanut raskausajan vakuutuksen, mutta mikään vakuutusyhtiö ei sitä myönnä... Harmittaa että voi ottaa sitten vasta synnytyksen jälkeen, eikä sitten enää korvaa kaikkea.

En tiedä onko vaan lumevaikutusta vai voiko se rauta jo näin nopeasti tepsiä, mutta en oo ollut enää läheskään niin väsynyt kuin aiemmin. Vasta viitenä iltana ottanut, kun joka toinen päivä määrättiin otettavaksi.

Hyvä kuulla, että Pirtelöllä alkaa ilmeisesti rauta helpottaa. :)

Joo, kyllä se vauvavakuutus voisi olla hyvä idea ottaa alkuun ja lopettaa/karsia sitä sitten lapsivakuutuksen muodossa myöhemmin.. Mä en vaan saa mitään aikaiseksi noiden hankintojen kanssa. Siis vaikka olenkin tosi innoissani tästä tulevasta äitiydestä, niin mun on hirveän hankala saada niitä hankintoja tehtyä. Edelleen ehkä vähän hukassa että mitä sitä nyt oikeasti alkuun edes tarvitsee. Ja toisaalta se tammikuu tuntuu vaan todella etäiseltä koko ajan - vaikka ihan kohtahan se jo on. Mulla käynnistyi viimeinen kolmanneskin jo. Miehelle on alkanut konkretisoitua asia jotenkin enemmän nyt viimeviikkoina ja se on jotenkin tosi innoissaan. Sitä on ilo seurata ja kai se vähän tarttuu minuunkin tässä. Mun on ehkä "ikuisena tätinä" hankala asennoitua tähän, että nyt on oikeasti mun vuoro tulla äidiksi ja toisenlainen elämä alkaa ihan pian. Hmm.

Mua vähän ahdistaa, kun mun mielestä meillä on aika viileää ja varsinkin talvella se vauva mun mielestä tarvii aika paljon päälle. Silti ihmiset ympärillä on vaan silleen "body ja housut riittää, ulos sitten enemmän!" NIIN MITÄ?? Ja mun mielestä myöskään sisälle ei välttis riitä body ja housut, ellei ole peiton alla. Mulla itsellä palelee varpaat villasukissa, eli on oltava kahdet päällekkäin ja aina pitkälahkeiset/-hihaiset vaatteet, joten en usko että vauva tarkenee ihan bodyssa. Samoin meillä ulkona tuulee aina eli on tosi paljon kylmempi kuin ilmoitettu pakkasaste, silti kaikki on vaan "kyllä ne tarkenee". 

Rautaan vinkki, kannattaa ottaa nestemäisenä niin vatsa kestää paremmin. 

Meillä vauva pyörii kyllä kun väkkyrä, aika usein taitaa olla sivuttain kun tuntuu ehkä potkut toisella sivulla ja nyrkit toisella. Mutta tosiaan kyllä myös möyrii älyttömästi. 

Vakuutus otettiin heti kun sai, mä oon itse joutunut käyttämään vakuutusta eri onnettomuuksissa ja tapaturmissa niin paljon että oli ihan ehdoton. Ennen syntymää otettuna suojaa myös pitkälle lapsuuteen, toki mekin otetaan varmaan syntymän jälkeen pois kaikki "hoitaja kipeälle lapselle kotiin" jne turhat, mutta olkoon toistaiseksi kunnes nähdään, että syntymässä kaikki ok.