Tammikuiset 2023
Hirveän alussa vielä ja kun eka lapsi kyseessä, niin kaikki on uutta ja jännää!
Meillä laskettu aika on netin laskureiden mukaan 31.1. Tai 1.2. 😅 Riippuu vähän millä menetelmällä laskee.
Tällä viikolla eka neuvola. Jännittää, jos siellä ei olekaan ketään, mutta toisaalta on niin paha olo jatkuvasti ja rinnat niin paljon kasvaneet ja kipeät että jostain tän täytyy johtua! 😂
Kommentit (161)
Tulisipa mullekin jo päätös Kelalta, on se omalla tavallaan helpottavaa vaikka päätös olisi mikä :D Ja tietäisi sitten suhteuttaa elämistään sen mukaan.
Mä sain ihan unilääkettä kun en meinaa saada nukutuksi, huomenna menen myös verikokeisiin. Saa nähdä auttaako toi lääke.
Itellä kans yöheräily vaan lisääntynyt. Ihmeen vähän kuitenkin väsyttää siihen nähden, kuinka pätkissä nukkuu.
Painoa on tullut nyt jo 10kg, mutta ei se muualla näy kuin vatsassa. En oo mitenkään turvonnut, sormukset sopii ja takaapäin ei edes huomaa, että olen raskaana. Vatsa kuitenkin kasvaa siinä keskikäyrällä ettei ole iso sekään.
Tasan kolme viikkoa, niin on eka raskausvapaa. En malttas odottaa, mutta samalla toivon kyllä että voin olla töissä loppuun asti. Selkäkipu on vaan välillä kaameaa. Hieronnasta en ole saanut apua, ja hieroja meinas että voi olla fasettilukko... Että eipä paljon naksautella raskaana olevia 😂 saa nähä oonko tätä menoa liikuntakyvytön.
Esikoinen 12/22
Ajattelin tulla päivittämään meidän tilannetta. Kasvukontrolli oli pari päivää sitten jolloin viikkoja oli 31+0. Tyttö oli hienosti kirinyt kasvua, saatiin painoarvioksi 1,5kg. Myöskin napanuoravirtaukset olivat tasoittuneet. Vielä parin viikon kuluttua yksi kasvukontrolli ja jos kaikki on silloin hyvin niin jatkoseurantaa ei tarvita.
Loistavia uutisia, Minnihiiri! Suunta on siis oikea. :)
Tuo unettomuus on kyllä jännä. Älykello sanoo, että en ole palautunut muutamaan viikkoon yön aikana juuri ollenkaan, mutta olo on yllättävän virkeä kuten joku muukin täällä sanoi. Herään varmasti 5-8x yössä ja vaihdan kylkeä. Mihinkään ei välttämättä satu tai ole epämukavaa, mutta uni on sellaista koiranunta. Havahdun vähän kaikkeen ja syke on korkea. Urheiltu on ja syöty radi-ruokavalion mukaisesti.
Nooo, onneks tällä viikolla alkaa äitiysloma, niin sitten on ihan sama paljonko väsyttää kun ei tarvi töissä olla skarppina ja voi ottaa nokosia.
Imurointi osoittautui haasteelliseksi eilen, puuskuttaa niin vimmatusti ja kumartuminen esim. sohvan alta imuroimista varten on hankalaa. Maha tulee tielle monissa tilanteissa, mutta onneksi vielä ei ole kovia kipuja, epämukavuutta vain.
Olisin halunnut mennä tutustumaan synnytysosastoon lähisairaalaamme, mutta täällä ei järjestetä sellaisia enää. Soitin siis sinne ja yritin varata. Muutama päivä sen jälkeen tuli uutinen, että ne aloitetaan täälläkin taas alkuvuodesta 2023 jossakin vaiheessa. No, se on sitten oletettavasti jo vähän myöhäistä minulle. :D Eipä se mitään, ois vaan kiinnostanut.
Täällä järkätään joka torstai esittelykäyntejä synnärillä, ja käväistiinkin jo semmoisessa. Lisäksi on synnytysvalmennuksia, mutta ne on jo täynnä. Oon sit käynyt neuvolan valmennuksissa.
Hullua, että nyt täynnä 35+0 ja jos vauva haluaisi syntyä, niin ei sitä enää esteltäisi. Ensiviikon torstaina on neuvolalääkäri, ja siellä vissiin ultrataan ja tehdään sisätutkimus. Toivottavasti on paikat vielä suht kiinni, että tulisi tammikuinen tästä vauvelista 😁
Huomenna vipa työpäivä. On vaan kroppa kestänyt jotenkuten, vaikka kipuja ja kolotuksia piisaa.
Esikoinen 12/22
Viimeksi kun päivittelin tänne tytöstä väliaikatietoja, hän oli hienosti kasvanut ja kaikki oli ok. Viimeisimmässä kasvukontrollissa hän ei ollut kasvanut juurikaan ja jälleen napanuoravirtaukset kireät. Mutta kovin touhukas edelleen on, joten sen suhteen ei huolta. Saamme pian tiedon koska synnytys käynnistetään, hyvin todennäköisesti jouluviikolla syntyy. Kätilö osasi lohduttaa, että tilanne ei ole minun vikani, istukkani ei vain toimi niinkuin kuuluisi.
Minnihiiri, hyville viikoille olette kuitenkin päässeet, niin kaikki menee varmasti hyvin, vaikka raskaus purettaisiin. Pääsee tyttö kasvamaan maidon/korvikkeen turvin :)
Esikoinen 12/22
Eilen varmistui että tyttö syntyy ensiviikon aikana sektiolla. Kasvukontrollissa selvisi että kasvu on nyt taittunut kokonaan ja virtauksissa on kehittynyt blokkeja. Näitä ei vielä viimeviikolla ollut. Ensimmäinen annos kortisonia saatu. Istukan vajaatoiminta on kehittynyt todennäköisesti jo rakenneultran ajoista asti. En voi olla miettimättä mitä tämä vajaatoiminta pahimmassa tapauksessa voi aiheuttaa. Sekä tunnen suurta pettymystä itseeni vaikka en voi mitenkään vaikuttaa itse tähän. Ainoa kohta mikä itselläni täyttyy vajaatoiminnan riskitekijöistä on ensisynnyttäjyys.
Hirmusti tsemppiä Minnihiiri!!
koita ajatella, että saatte jouluksi ihanan paketin <3
Pyydä ihmeessä keskusteluapua, jotta saat käsitellä nuo kaikki ajatukset ja tunteet ja pyydä lääkäriä selittämään auki kaikki mikä mietityttää. Sinä et ole varmasti tehnyt mitään väärin etkä ole tuohon voinut vaikuttaa!
Tsemppiä ja voimia, nyt keskityt laittamaan kaiken valmiiksi vauvalle ja keräät voimia <3
Minnihiiri kirjoitti:
Eilen varmistui että tyttö syntyy ensiviikon aikana sektiolla. Kasvukontrollissa selvisi että kasvu on nyt taittunut kokonaan ja virtauksissa on kehittynyt blokkeja. Näitä ei vielä viimeviikolla ollut. Ensimmäinen annos kortisonia saatu. Istukan vajaatoiminta on kehittynyt todennäköisesti jo rakenneultran ajoista asti. En voi olla miettimättä mitä tämä vajaatoiminta pahimmassa tapauksessa voi aiheuttaa. Sekä tunnen suurta pettymystä itseeni vaikka en voi mitenkään vaikuttaa itse tähän. Ainoa kohta mikä itselläni täyttyy vajaatoiminnan riskitekijöistä on ensisynnyttäjyys.
Miten sulla alunperin siis selvisi että jotain on vialla? Rakenneultrassa kaikki oli vielä kunnossa?
Itseä mietityttää onko kaikki varmasti hyvin, kun ei mitään enää tutkita, ei ole ultria eikä verikokeita eikä mitään, niin miten voi olla varmaa että kaikki toimii niin kuin pitää ja on kunnossa...
N 39, M 40, esikoinen 2/23 ja toinen haaveissa
Pirtelö kirjoitti:
Minnihiiri kirjoitti:
Eilen varmistui että tyttö syntyy ensiviikon aikana sektiolla. Kasvukontrollissa selvisi että kasvu on nyt taittunut kokonaan ja virtauksissa on kehittynyt blokkeja. Näitä ei vielä viimeviikolla ollut. Ensimmäinen annos kortisonia saatu. Istukan vajaatoiminta on kehittynyt todennäköisesti jo rakenneultran ajoista asti. En voi olla miettimättä mitä tämä vajaatoiminta pahimmassa tapauksessa voi aiheuttaa. Sekä tunnen suurta pettymystä itseeni vaikka en voi mitenkään vaikuttaa itse tähän. Ainoa kohta mikä itselläni täyttyy vajaatoiminnan riskitekijöistä on ensisynnyttäjyys.
Miten sulla alunperin siis selvisi että jotain on vialla? Rakenneultrassa kaikki oli vielä kunnossa?
Itseä mietityttää onko kaikki varmasti hyvin, kun ei mitään enää tutkita, ei ole ultria eikä verikokeita eikä mitään, niin miten voi olla varmaa että kaikki toimii niin kuin pitää ja on kunnossa...
Viikoilla 29+ menin päivystykseen naistenklinikalle raskausmyrkytysepäilyn vuoksi. Onneksi myrkytystä ei ollut mutta samalla ultrattiin jossa selvisi sikiön pieni koko viikkoihin nähden sekä virtausmuutokset napanuorassa. Niistä viikoista asti on seurattu tiheään sikiön kasvua ja virtauksia jotka ovat menneet huonompaan suuntaan ja näin ollen raskautta ei ole enää turvallista jatkaa. Rakenneultrassa ei tosiaan tutkittu kuin vain että sikiö on rakenteellisesti kunnossa. Mutta osasin aavistaa että ravintoa ei mene jostain syystä tarpeeksi koska hän oli silloin jo jäljessä kasvua, mutta ei mitenkään radikaalisti. En usko että tämä tilanne olisi selvinnyt jos en olisi mennyt tuolloin päivystykseen. Toki neuvolasta olisivat varmaan lähettäneet jossain vaiheessa tutkimuksiin, kun sf-mitta mennyt alakäyrällä koko raskauden.
No just joku tommoinen tilanne, mistä voi tietää että kaikki on kunnossa kun ei mitenkään enää tutkita. Ja yhtäkkiä huomataankin että hups, vauva kuoli... Sf mitta kun ei ole mitenkään luotettava mitta vauvan koosta. Mullakin viimeisin ultra ollut yli kolme kuukautta sitten, niin kyllähän se mietityttää.
N 39, M 40, esikoinen 2/23 ja toinen haaveissa
Ihmetyttää itseäni kovin tuo, kun käytännöt vaihtelee eri puolin Suomea... Täällä ultrattiin myös viimeisessä lääkärineuvolassa ja tehtiin kokoarvio. Myös sisätutkimus tehtiin. Itsellä nämä viikolla 35+6. Vauveli oli 2,7kg ja oli jo kiinnittynyt. Kohdunkaula inan lyhentynyt, jäljellä 2cm ja kohdunsuu kiinni. Eli uskallan toivoa, että pysyy vielä pari viikkoa mahassa. Heti sais tammikuun tultua kyllä syntyä, meinaa olla tylsää tää mammalomailu... Kaikki laitettu, siivottu ja joulukin lähes valmis.
Esikoinen 12/22
Pirtelö kirjoitti:
No just joku tommoinen tilanne, mistä voi tietää että kaikki on kunnossa kun ei mitenkään enää tutkita. Ja yhtäkkiä huomataankin että hups, vauva kuoli... Sf mitta kun ei ole mitenkään luotettava mitta vauvan koosta. Mullakin viimeisin ultra ollut yli kolme kuukautta sitten, niin kyllähän se mietityttää.
Kannattaa matalla kynnyksellä puhua neuvolassa jos yhtään mietityttää vauvan vointi. Jokaisessa kaupungissa pitäisi olla vk 35-36 neuvolalääkäri jossa ultrataan.
Minnihiiri kirjoitti:
Pirtelö kirjoitti:
No just joku tommoinen tilanne, mistä voi tietää että kaikki on kunnossa kun ei mitenkään enää tutkita. Ja yhtäkkiä huomataankin että hups, vauva kuoli... Sf mitta kun ei ole mitenkään luotettava mitta vauvan koosta. Mullakin viimeisin ultra ollut yli kolme kuukautta sitten, niin kyllähän se mietityttää.
Kannattaa matalla kynnyksellä puhua neuvolassa jos yhtään mietityttää vauvan vointi. Jokaisessa kaupungissa pitäisi olla vk 35-36 neuvolalääkäri jossa ultrataan.
Ei läheskään joka neuvolassa ole ultraa, ei meilläkään. Eli en ole saamassa enää ultria ellei jotain mene mönkään. Eikä mulla vissiin mitään syytä ole olla huolissaan, ei neuvolallakkaan ole, mutta kyllähän se silti mietityttää.
Eilenkin onnistuin liukastumaan ja kaaduin polvilleen ja kontalleen, repäisi ilkeästi mahasta. Tänään tietty vielä vauvalla vaisumpi päivä, niin koko ajan yrittää tunnustella että möyriihän se siellä edelleen.
Voi kun alkaiskin vihdoin mammaloma, ei jaksaisi enää töissä, vielä neljä viikkoa.
N 39, M 40, esikoinen 2/23 ja toinen haaveissa
Toivottavasti kaikilla kaikki hyvin ja Minnihiiren vauva saatu onnistuneesti sektiolla maailmaan kasvamaan.
Mulla oli sf-mitta siellä yläkäyrän yläpuolella niin pitkään, että saatiin lopulta lähete äippäpolille painoarvioon ja lääkärintutkimus peruttiin. Täällä ei lääkärintutkimuksessa olisi ultrattu, vaan se olisi tehnyt mahan päältä painoarvion ja tsekannut lantion.. Se kuulostaa vähän oudolta. Onneksi päästiin polille arvioon ja ultraan, siellä kaikki oli hyvin ja arvio karvan verran yli 3kg tuossa pari viikkoa sitten. Myös sisätutkimus tehtiin, mitään lyhenemistä ei ollut vielä silloin mutta hieman pehmeyttä kyllä. Neuvolassa ennen joulua havaittiin, että vauvan pää on kiinnittynyt ja se selittikin tuntemukset.
Joulu on mennyt hyvin, joskin ihan jo ruokapöydässä istuminenkin alkaa olla raskasta, kun en mahan yli pääse kumartumaan ruokalautaselle :D sohvalla saa lautasen tyynyn avulla lähemmäksi naamaa..
Mulla on ollut tosi hyvä mammaloma, on ihanaa kun on saanut rauhassa puuhailla omia juttuja ja nauttia viimeisistä hetkistä miehen kanssa kaksin. Olo on hyvä muutenkin, ei vielä supistuksia, eikä tunnu muutenkaan siltä että olisi kiire saada vauvaa maailmaan. Melkein tuntuu enemmän siltä, että mulla olisi vielä 594 asiaa mitä haluaisin tehdä ennen sitä ja aika loppuu kesken.. :D
Toivon, että pysyisi vielä vuodenvaihteen yli sisällä kuitenkin. Jännittävää ajatella, että minä päivänä vaan voi (ja saa) alkaa tapahtua. Kohta olen äiti.
Kokonaisia ollaan yhä (nyt 37+4) ja itellä kyllä tekemisen puutetta. Ei kotoakaan viitti turhan tähden lähteä, kun autoa joutuu putsaamaan ja lämmittämään 😂 Kunhan vuosi vaihtuu, niin sais pikimmin jo syntyä. Mutta en ihmettelisi yhtään, vaikka vauva hengailis yliaikaa masussa...
Uusia oireitakin vielä pukkaa, turvotus hieman lisääntynyt ja enää ei sovi kuin Uggit jalkaan. Itken verta, jos mun jalankoko on pysyvästi kasvanut. Myös sormien niveliä särkee, kun koukistaa. Vielä olis yks villasukka paria vailla, mutta katotaan kestääkö kädet neuloa.
Esikoinen 12/22
Tyttö on edelleen mahassa. Mutta brainsparingin ja huonojen virtausten vuoksi olen osastolla sektiopäivään asti. Sektiopäiväksi päätettiin 3.1 jos sitä ennen ei ole mitään hätää. Hän kasvaa edelleen, kovin hitaasti tosin mutta lääkäri ei nähnyt aiheelliseksi tehdä sektiota 23.12 kun kasvua oli taas tullut. Tilanne on kovin ahdistava, tyttö ei jaksa liikkua samalla tavalla kuin ennen mutta kokoajan ktg-käyrät ovat hyvät eikä ultrissa ole ollut hätää. Alkaa varmaan olla jo kovin väsynyt huonojen virtausten ja brainsparingin takia.
Meidän rontti lähtikin syntymään viime viestini jälkeen ja saapui maailmaan RV 37+5 28.12. Nyt jo 8 päivää vanha.
Esikoinen 12/22
Päätös vanhempainrahoista tuli myös meille viimein. On helpottunut olo, kun tietää mitä tulee milloinkin, vaikka toki työnantaja maksaakin palkkaa ensimmäisiltä kuukausilta, mutta sen jälkeinenkään aika ei ole enää mikään "arvio" jonka laskurista sain.
Nukkuminen on levotonta edelleen, mutta vartalotyynystä on ollut apua selän tai mahan tukemisessa, riippuen kummalla puolella sitä pitää. Alkaa vähän jo jännittää, kun neuvolassakin puhuttiin jo enemmän synnytyksestä ja siihen valmistautumisesta. Uskaltauduin myös katsomaan pari synnytysvideota. Ne oli tosi avartavia minusta ja kiinnosti oikeastikin nähdä että mikä se todellisuus on, mutta ymmärrän kyllä ettei ne ole kaikkien juttu.