Lue keskustelun säännöt.
Palkkaisitko mieluummin amk luokan priimuksen vai oikean yliopiston käyneen keskinkertaisuuden?
Kommentit (75)
No, esim. lääkäriksi sen lääkärin, en sairaanhoitajaa. Opettajan virkaan en voisi palkata pelkän ammattikorkeakoulun suorittanutta. En kyllä lakimieheksikään. Riippuu niin alasta. Ne hommat, joissa on vahva profession luonne, paikat on suojattu vain loppututkinnon suorittaneille. Sitten on paljon työpaikkoja, joissa tuolla ei olisi paljon väliä. Ottaisin sen, jolla on paremmat edellytykset hoitaa juuri haettavana oleva työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiverto on aina keskiverto ja niitäkin tarvitaan rutiinitöihin.
Priimus joka on vähällä työllä saanut hyvät todistukset tietysti semmoiseen työhön, jossa toivotaan kehittymiskykyä. Hikipinko joka on suurella vaivalla saanut hyvät todistukset soveltuu tasoiseen työhönsä.
Hyvät on yleensä aina hyviä, ei sitä tutkinnosta eikä todistuksesta aina näe.
Oman sortin IT-hommiin se joka osoittaa parasta omaksumiskykyä, ei niistä kursseista ole suoraan näihin käytännön hommiin. IT-töitä on kumminkin niin montaa lajia, ettei voi yleistää. Jos täytyy hallita korkeampaa matematiikkaa, niin kyllä täytyy palkata matemaatikko tai DI, kunhan eivät olisi liian autistisia. Johonkin muuhun voi tarvita vaikka graafista silmää, luovaa hulluutta tai vaikka mitä.
Alan ihmiset kertovat hiljaa keskuudessaan, että puolet rekrytoinneista menee kumminkin pieleen, eli jos on kaksi hakijaa niin lantti antaisi yhtä hyvän tuloksen kuin työläämpikin pohdinta. Mutta täytyy kaikkien kumminkin yrittää rekrytoida oikein, noloa jos lantilla on valinnut väärin.
Vierailija kirjoitti:
Kumpi soveltuu paremmin työhön.
Opintotodistusta on harvemmin kyllä missään ees katottu eli mistä ees tietäis koulumenestyksen.
Yleensä ne sinne hakemukseen liitetään tai tuodaan mukana, etenkin jos on kyse vastavalmistuneista.
Jos tyypillä on jo työkokemusta, niin silloin vähän eri asia ehkä.
Ja jos tyypin kanssa on jo aiemmin joutunut tekemisiin, niin sittenhän papereiden merktys yleensäkin on valinnassa vähäisempi.
Vierailija kirjoitti:
Rekrytoijat eivät uskalla kysyä tutkintoja, koska ovat todennäköisesti itse epäpätevämpiä.
Olen DI ja rekrytoin itse tiimini jäsenet. Papereitaan näyttävät yleensä ihan itse ne, joilla on ok paperit. Muilta sitten tarvittaessa kysyn ne.
Vierailija kirjoitti:
No, esim. lääkäriksi sen lääkärin, en sairaanhoitajaa. Opettajan virkaan en voisi palkata pelkän ammattikorkeakoulun suorittanutta. En kyllä lakimieheksikään. Riippuu niin alasta. Ne hommat, joissa on vahva profession luonne, paikat on suojattu vain loppututkinnon suorittaneille. Sitten on paljon työpaikkoja, joissa tuolla ei olisi paljon väliä. Ottaisin sen, jolla on paremmat edellytykset hoitaa juuri haettavana oleva työ.
Lääketieteellisestä valmistuu lääketieteilijöitä, useimmat haluavat sen lääkärin pätevyyden samalla, vaikka olisi kuinka matematiikka-autisti. Yleislääkäriksi terveyskeskukseen ei pitäisi ainakaan pahinta matematiikka-autistia palkata. Vaikka syöpälääkäriksi sopii vaikkei ole liikaa empaattisia kykyjä, muutoin käy jatkuva kärsimyksen näkeminen raskaaksi. Kunhan osaavat edes hetken potilaskontaktissa näytellä empatiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston koska keskinkertaisilla arvosanoillakin osaa jo tosi paljon. AMKissa puolestaan saa helpommin arvosanoja kuin lukiossa.
Mitä nyt itse olen käsittänyt niin yliopistolla pääsee läpi tentit jopa pelkästään katsomalla vanhoja tenttejä ja niitten ratkaisut. Amk taas edellyttää että on myös tehnyt kaikenlaisia käytännön harjoitustöitä.
Eli amk. Nuo dippa inssit ovat vähän sellaisia kuin jos joku olisi lukenut kymmeniä kirjoja pianonsoitosta muttei koskaan olisi koskenut pianoon. Sitten kun se laitetaan oikean pianon eteen niin paljastuukin kaikenlaista..
Olet käsittänyt todella väärin. DI opintoihin sisältyy pakollista työharjoittelua ja paljon labraharjoituksia. Teoriaa sovelletaan jatkuvasti.
DI opintoihin on paljon kovempi seula. Joten tiukan seulan läpäissyt on parempi, kuin heittämällä sisään päässyt amk.
Itse olen käynyt ammattikoulun, tekun (nyk. amk) ja lopulta DI tutkinnon. Nykypäivän amk on tosiaan kuin ammattikoulun jatke. Aiemmin ollut teknikkotaso poistettiin ja nyt kaikista tulee insinöörejä. Ja kun määrä kasvaa, niin taso laskee väistämättä. DI koulutuksessa määrää ei ole kasvatettu niin valtavasti, kuin amk puolella. Amk koulutukseen pääsee, jos osaa kirjoittaa nimensä edes suunnilleen oikein.
En kyllä mitenkään voi uskoa ettei amk luokan paras olisi päässyt yliopistoon jos olisi halunnut.
Olisiko hän myös päässyt pois sieltä? Tekniikan puolella on iso ero yliopistolla ja amk: lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston koska keskinkertaisilla arvosanoillakin osaa jo tosi paljon. AMKissa puolestaan saa helpommin arvosanoja kuin lukiossa.
Mitä nyt itse olen käsittänyt niin yliopistolla pääsee läpi tentit jopa pelkästään katsomalla vanhoja tenttejä ja niitten ratkaisut. Amk taas edellyttää että on myös tehnyt kaikenlaisia käytännön harjoitustöitä.
Eli amk. Nuo dippa inssit ovat vähän sellaisia kuin jos joku olisi lukenut kymmeniä kirjoja pianonsoitosta muttei koskaan olisi koskenut pianoon. Sitten kun se laitetaan oikean pianon eteen niin paljastuukin kaikenlaista..
Olet käsittänyt todella väärin. DI opintoihin sisältyy pakollista työharjoittelua ja paljon labraharjoituksia. Teoriaa sovelletaan jatkuvasti.
DI opintoihin on paljon kovempi seula. Joten tiukan seulan läpäissyt on parempi, kuin heittämällä sisään päässyt amk.
Itse olen käynyt ammattikoulun, tekun (nyk. amk) ja lopulta DI tutkinnon. Nykypäivän amk on tosiaan kuin ammattikoulun jatke. Aiemmin ollut teknikkotaso poistettiin ja nyt kaikista tulee insinöörejä. Ja kun määrä kasvaa, niin taso laskee väistämättä. DI koulutuksessa määrää ei ole kasvatettu niin valtavasti, kuin amk puolella. Amk koulutukseen pääsee, jos osaa kirjoittaa nimensä edes suunnilleen oikein.
En kyllä mitenkään voi uskoa ettei amk luokan paras olisi päässyt yliopistoon jos olisi halunnut.
Omilla papereillani en olisi päässyt monelle amkin alalle, mutta yliopistoon pääsin, koska sattui olemaan käytännössä yksi hyvä kirjain sopivasta aineesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten joku sanoi, riippuu siitä kokemuksesta ja muusta.
Se, mikä tutkintotodistus ihmisellä on ei kerro mitään harrastuksista, työkokemuksesta, kielitaidosta jne.
Esim.kriisityöntekijäksi palkkaisin ehkä mieluummin mielenterveyspuolen lähihoitajan, kuin sosiaalipsykologian maisterin, vaikka tuon tyyppisissä hommissa on juuri noita yliopistojen generalisti-ihmisiä, joiden opinnot eivät oikeastaan käsittele juuri ollenkaan sitä työtä.
Nämä AMK vs. yliopistokyselyt perustuvat asetelmaan, missä hakijat ovat muuten identtisiä ja sellaistahan ei tosielämässä hirveästi tapahdu, että ihmiset eroaisivat vain koulutuksen osalta.
Tutkintojen vertailu pätee lähinnä alle 30 vuotiaisiin nuoriin, joilla ei ole vielä elämänkokemusta ja ansioita paljon muuta ja tutkinto määrittelee asioita enemmän.
Monesti ihmisillä menee sekaisin yliopiston hierarkiassa nouseminen ja ammattitaito. Nämähän ovat kaksi eri asiaa.
Jos haluaisin jonkun kouluun puhumaan kansalaisopistossa opiskelusta, voisin enemmin ottaa sen, jolla on peruskoulun päättötodistus ja 100 kansalaisopiston kurssia kuin sen kasvatustieteen tohtorin, joka harrastaa jääkiekon katsomista ja käytti kolme vuotta tohtoritutkimukseen, jossa todettiin perhetaustan vaikuttavan koulutushaaveisiin Keravan nuorisotilojen asiakkailla.
Tämä koulutusten vertailu on myös opettanut minulle sen, että monella ihmisellä ei ole jaksamista, mielikuvitusta ja rohkeutta muuhun, kuin johonkin tiettyyn korkeakouluopiskeluun, joka keskittyy istumiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Ihmiset, joilta puuttuu noita vahvuuksia voivat kohdata vaikeuksia sen ymmärtämisessä, että toisilla ihmisillä on erilaisia tavoitteita ja ansioita, koska ihmiset tarkastelevat todellisuutta omien rajoitustensa kautta. Siksi maistellaan ja mietitään tätä tutkintoasiaa niin paljon, koska huomattava osa väestöstä on lihavia, osa tuppisuita ja osalla on muita puutteita, joiden takia heidän on pakko pysyä samoilla raiteilla vanhuuteen asti.
Itse panostin monipuolisuuteen ja keräilin kansalaisopistosta ja muista opistoista kursseja, joista oli hyötyä minulle ja tässä kääntöpuolena oli byrokraattisten pätevyysvaatimusten kehittymisen hidastuminen. Nyt panostan enemmän byrokratian täyttämiseen, kun kahden ihmisen elämä on jo eletty varsinaisen monipuolisen oppimisen ja ihmisenä kasvun osalta.
Yliopistossa tentitään 40 kirjaa ja tuhlataan aikaa tylsillä luennoilla. Onko se osaamista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpi soveltuu paremmin työhön.
Opintotodistusta on harvemmin kyllä missään ees katottu eli mistä ees tietäis koulumenestyksen.
Hyvä tilaisuus valesuorittaneille. Kun onnistuu huijaamaan sen ekan kerran, jatkoon se onkin riittävä todiste.
Vierailija kirjoitti:
Niin mihin työtehtävään ja millä alalla? Onko näillä myös samat työkokemukset ja muut? Kysymys on niin typerän avoin, että siinä ei ole järkeä.
Hoh hoijaa. Vastattu jo jos lukisit ketjua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu alasta tehtävästä, hakijan kokemuksesta, asenteesta, osaamisesta yms. Lapsikulta todistuksen merkitys valinnassa on hyvin pieni.
AMK:ssa vaatimukset on niin naurettavan alhaalla, että mielummin kyllä sen keskiverron yliopistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston koska keskinkertaisilla arvosanoillakin osaa jo tosi paljon. AMKissa puolestaan saa helpommin arvosanoja kuin lukiossa.
Mitä nyt itse olen käsittänyt niin yliopistolla pääsee läpi tentit jopa pelkästään katsomalla vanhoja tenttejä ja niitten ratkaisut. Amk taas edellyttää että on myös tehnyt kaikenlaisia käytännön harjoitustöitä.
Eli amk. Nuo dippa inssit ovat vähän sellaisia kuin jos joku olisi lukenut kymmeniä kirjoja pianonsoitosta muttei koskaan olisi koskenut pianoon. Sitten kun se laitetaan oikean pianon eteen niin paljastuukin kaikenlaista..
Olet käsittänyt todella väärin. DI opintoihin sisältyy pakollista työharjoittelua ja paljon labraharjoituksia. Teoriaa sovelletaan jatkuvasti.
DI opintoihin on paljon kovempi seula. Joten tiukan seulan läpäissyt on parempi, kuin heittämällä sisään päässyt amk.
Itse olen käynyt ammattikoulun, tekun (nyk. amk) ja lopulta DI tutkinnon. Nykypäivän amk on tosiaan kuin ammattikoulun jatke. Aiemmin ollut teknikkotaso poistettiin ja nyt kaikista tulee insinöörejä. Ja kun määrä kasvaa, niin taso laskee väistämättä. DI koulutuksessa määrää ei ole kasvatettu niin valtavasti, kuin amk puolella. Amk koulutukseen pääsee, jos osaa kirjoittaa nimensä edes suunnilleen oikein.
En kyllä mitenkään voi uskoa ettei amk luokan paras olisi päässyt yliopistoon jos olisi halunnut.
Olisiko hän myös päässyt pois sieltä? Tekniikan puolella on iso ero yliopistolla ja amk: lla.
Miksei? En vois uskoa että amk olisi niin helppo että joku siellä saisi vitosia tenteistä muttei pääsisi läpi yliopiston tenttejä.
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa vaatimukset on niin naurettavan alhaalla, että mielummin kyllä sen keskiverron yliopistosta.
Ootko itse käynyt amk vai ootko joku yliopiston vittuilija?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston koska keskinkertaisilla arvosanoillakin osaa jo tosi paljon. AMKissa puolestaan saa helpommin arvosanoja kuin lukiossa.
Mitä nyt itse olen käsittänyt niin yliopistolla pääsee läpi tentit jopa pelkästään katsomalla vanhoja tenttejä ja niitten ratkaisut. Amk taas edellyttää että on myös tehnyt kaikenlaisia käytännön harjoitustöitä.
Eli amk. Nuo dippa inssit ovat vähän sellaisia kuin jos joku olisi lukenut kymmeniä kirjoja pianonsoitosta muttei koskaan olisi koskenut pianoon. Sitten kun se laitetaan oikean pianon eteen niin paljastuukin kaikenlaista..
Olet käsittänyt todella väärin. DI opintoihin sisältyy pakollista työharjoittelua ja paljon labraharjoituksia. Teoriaa sovelletaan jatkuvasti.
DI opintoihin on paljon kovempi seula. Joten tiukan seulan läpäissyt on parempi, kuin heittämällä sisään päässyt amk.
Itse olen käynyt ammattikoulun, tekun (nyk. amk) ja lopulta DI tutkinnon. Nykypäivän amk on tosiaan kuin ammattikoulun jatke. Aiemmin ollut teknikkotaso poistettiin ja nyt kaikista tulee insinöörejä. Ja kun määrä kasvaa, niin taso laskee väistämättä. DI koulutuksessa määrää ei ole kasvatettu niin valtavasti, kuin amk puolella. Amk koulutukseen pääsee, jos osaa kirjoittaa nimensä edes suunnilleen oikein.
En kyllä mitenkään voi uskoa ettei amk luokan paras olisi päässyt yliopistoon jos olisi halunnut.
Olisiko hän myös päässyt pois sieltä? Tekniikan puolella on iso ero yliopistolla ja amk: lla.
Miksei? En vois uskoa että amk olisi niin helppo että joku siellä saisi vitosia tenteistä muttei pääsisi läpi yliopiston tenttejä.
Joo. Mulla on ollut arvosanat samaa tasoa 3-5 molemmissa. Amk on ollut helpompi, mutta niin pitääkin. Tietotekniikka yliopisto, amk taloushallinto ja valinnaisissa tietotekniikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston koska keskinkertaisilla arvosanoillakin osaa jo tosi paljon. AMKissa puolestaan saa helpommin arvosanoja kuin lukiossa.
Mitä nyt itse olen käsittänyt niin yliopistolla pääsee läpi tentit jopa pelkästään katsomalla vanhoja tenttejä ja niitten ratkaisut. Amk taas edellyttää että on myös tehnyt kaikenlaisia käytännön harjoitustöitä.
Eli amk. Nuo dippa inssit ovat vähän sellaisia kuin jos joku olisi lukenut kymmeniä kirjoja pianonsoitosta muttei koskaan olisi koskenut pianoon. Sitten kun se laitetaan oikean pianon eteen niin paljastuukin kaikenlaista..
Olet käsittänyt todella väärin. DI opintoihin sisältyy pakollista työharjoittelua ja paljon labraharjoituksia. Teoriaa sovelletaan jatkuvasti.
DI opintoihin on paljon kovempi seula. Joten tiukan seulan läpäissyt on parempi, kuin heittämällä sisään päässyt amk.
Itse olen käynyt ammattikoulun, tekun (nyk. amk) ja lopulta DI tutkinnon. Nykypäivän amk on tosiaan kuin ammattikoulun jatke. Aiemmin ollut teknikkotaso poistettiin ja nyt kaikista tulee insinöörejä. Ja kun määrä kasvaa, niin taso laskee väistämättä. DI koulutuksessa määrää ei ole kasvatettu niin valtavasti, kuin amk puolella. Amk koulutukseen pääsee, jos osaa kirjoittaa nimensä edes suunnilleen oikein.
Toisaalta myös Aallon sähköön pääsee jos osaa kirjoittaa nimensä mutta se poispääsy onkin sitten hieman vaikeampaa. Jotkut vaihtaa alaa jo ekan vuoden matika ja fyssan opintojen jlk.
Sen, joka on nainen tai joka edustaa jotain vähemmistöä. Ettei tule sanomista jälkikäteen.
Riippuu aivan täysin tehtävästä. Lisäksi arvosana 5 lohkeaa amkissa helpommalla kuin lipastolla joten miten vertailla?
Niin mihin työtehtävään ja millä alalla? Onko näillä myös samat työkokemukset ja muut? Kysymys on niin typerän avoin, että siinä ei ole järkeä.