Palkkaisitko mieluummin amk luokan priimuksen vai oikean yliopiston käyneen keskinkertaisuuden?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Koulutustaso ei ratkaise asiaa. Mutta priimus ei olisi kovin kauan firmassa, koska hän lähtisi "parempiin hommiin" heti tilaisuuden tullen. Priimus ei myös tule toimeen muiden kanssa. Priimukselta usein puuttuu elämänkokemusta ja siten asiakkaiden kanssa tarvittavaa pelisilmää. Suhdetoimintaa ei opita kirjoista. Kyllä monin tavoin kallistuisin yliopiston keskinkertaisuuteen.
Nämä siis omia kokemuksia esimiehenä ja yrittäjänä tekniikan alalta.
Ainakin aalto yliopiston tuotokset ovat niin epäsosiaalista porukkaa kuin olla ja voi. Amkit ovat paljon rennompia. Siinä toki voit olla oikeassa että älykkäämpi viihtyy siinä ympäristössä itsekseen kun muut ovat suunnilleen riippakiviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston koska keskinkertaisilla arvosanoillakin osaa jo tosi paljon. AMKissa puolestaan saa helpommin arvosanoja kuin lukiossa.
Mitä nyt itse olen käsittänyt niin yliopistolla pääsee läpi tentit jopa pelkästään katsomalla vanhoja tenttejä ja niitten ratkaisut. Amk taas edellyttää että on myös tehnyt kaikenlaisia käytännön harjoitustöitä.
Eli amk. Nuo dippa inssit ovat vähän sellaisia kuin jos joku olisi lukenut kymmeniä kirjoja pianonsoitosta muttei koskaan olisi koskenut pianoon. Sitten kun se laitetaan oikean pianon eteen niin paljastuukin kaikenlaista..
Olet käsittänyt todella väärin. DI opintoihin sisältyy pakollista työharjoittelua ja paljon labraharjoituksia. Teoriaa sovelletaan jatkuvasti.
DI opintoihin on paljon kovempi seula. Joten tiukan seulan läpäissyt on parempi, kuin heittämällä sisään päässyt amk.
Itse olen käynyt ammattikoulun, tekun (nyk. amk) ja lopulta DI tutkinnon. Nykypäivän amk on tosiaan kuin ammattikoulun jatke. Aiemmin ollut teknikkotaso poistettiin ja nyt kaikista tulee insinöörejä. Ja kun määrä kasvaa, niin taso laskee väistämättä. DI koulutuksessa määrää ei ole kasvatettu niin valtavasti, kuin amk puolella. Amk koulutukseen pääsee, jos osaa kirjoittaa nimensä edes suunnilleen oikein.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisestä jolla ei ole kun teoria taitoa ei oikeasti ole mitään hyötyä muuta kuin teoria asioihin joilla harvoin on mitään tekemistä todellisuuden kanssa
Koodaushomma kyseessä eli teoria orientoitunut voisi pärjätä. Sitä vaan pelkään että saadaan joku sössöttäjä joka harrastaa intellektuaalista masturbointia yrittämällä optimoida tunnettuja algoritmejä sun muuta pilkun viilausta. Tässä olisi tarkoitus saada jotain aikaankin, olkoon sitten että on koodi on hidasta ja netistä kopsattua.
Riippuu aivan siitä, mihin työtehtävään olen rekryämässä. Esimerkiksi putkariksi en ottaisi kumpaakaan edellämainittua, vaan relevantin koulutuksen käyneen amiksen. Ei AMK ja yliopisto ole sama asia sen enempää kuin amis ja AMK:kaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston koska keskinkertaisilla arvosanoillakin osaa jo tosi paljon. AMKissa puolestaan saa helpommin arvosanoja kuin lukiossa.
Mitä nyt itse olen käsittänyt niin yliopistolla pääsee läpi tentit jopa pelkästään katsomalla vanhoja tenttejä ja niitten ratkaisut. Amk taas edellyttää että on myös tehnyt kaikenlaisia käytännön harjoitustöitä.
Eli amk. Nuo dippa inssit ovat vähän sellaisia kuin jos joku olisi lukenut kymmeniä kirjoja pianonsoitosta muttei koskaan olisi koskenut pianoon. Sitten kun se laitetaan oikean pianon eteen niin paljastuukin kaikenlaista..
Olet käsittänyt todella väärin. DI opintoihin sisältyy pakollista työharjoittelua ja paljon labraharjoituksia. Teoriaa sovelletaan jatkuvasti.
DI opintoihin on paljon kovempi seula. Joten tiukan seulan läpäissyt on parempi, kuin heittämällä sisään päässyt amk.
Itse olen käynyt ammattikoulun, tekun (nyk. amk) ja lopulta DI tutkinnon. Nykypäivän amk on tosiaan kuin ammattikoulun jatke. Aiemmin ollut teknikkotaso poistettiin ja nyt kaikista tulee insinöörejä. Ja kun määrä kasvaa, niin taso laskee väistämättä. DI koulutuksessa määrää ei ole kasvatettu niin valtavasti, kuin amk puolella. Amk koulutukseen pääsee, jos osaa kirjoittaa nimensä edes suunnilleen oikein.
En kyllä mitenkään voi uskoa ettei amk luokan paras olisi päässyt yliopistoon jos olisi halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK lähinnä amiksen jatke, jossa ei oikeasti joudu pääkoppaansa vaivaamaan.
Jostain syystä sähkö/automaation ilta-AMK:n ryhmääni eksyneellä humanistimaisterilla oli jatkuvasti ongelmia suoriutua insinöörimatematiikan ja PlC-ohjelmoinnin kursseista.
Avainsana on humanisti - liekö opiskellut sukupuolentutkimusta tai muuta voodoota.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisestä jolla ei ole kun teoria taitoa ei oikeasti ole mitään hyötyä muuta kuin teoria asioihin joilla harvoin on mitään tekemistä todellisuuden kanssa
No kumpi on parempi, ammattikoulu vai amk.? Siellä amiksessahan opitaan juuri sitä sinun kehumaasi käytännön työtä paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisestä jolla ei ole kun teoria taitoa ei oikeasti ole mitään hyötyä muuta kuin teoria asioihin joilla harvoin on mitään tekemistä todellisuuden kanssa
Koodaushomma kyseessä eli teoria orientoitunut voisi pärjätä. Sitä vaan pelkään että saadaan joku sössöttäjä joka harrastaa intellektuaalista masturbointia yrittämällä optimoida tunnettuja algoritmejä sun muuta pilkun viilausta. Tässä olisi tarkoitus saada jotain aikaankin, olkoon sitten että on koodi on hidasta ja netistä kopsattua.
Apinahommiin voi palkata apinan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK lähinnä amiksen jatke, jossa ei oikeasti joudu pääkoppaansa vaivaamaan.
Jostain syystä sähkö/automaation ilta-AMK:n ryhmääni eksyneellä humanistimaisterilla oli jatkuvasti ongelmia suoriutua insinöörimatematiikan ja PlC-ohjelmoinnin kursseista.
Avainsana on humanisti - liekö opiskellut sukupuolentutkimusta tai muuta voodoota.
Niin juuri. Ja sama toisinpäin: Miten jämerä insinööri pärjäisi humanistisella voodoo alalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK lähinnä amiksen jatke, jossa ei oikeasti joudu pääkoppaansa vaivaamaan.
Jostain syystä sähkö/automaation ilta-AMK:n ryhmääni eksyneellä humanistimaisterilla oli jatkuvasti ongelmia suoriutua insinöörimatematiikan ja PlC-ohjelmoinnin kursseista.
Avainsana on humanisti - liekö opiskellut sukupuolentutkimusta tai muuta voodoota.
Niin juuri. Ja sama toisinpäin: Miten jämerä insinööri pärjäisi humanistisella voodoo alalla?
Insinööri pärjäisi ylivoimaisesti koska heittäisi voodoon romukoppaan.
Yliopistosta valmistuneen, meillä on väittelypakko, jos aikoo edetä uralla.
Onko työ paperinpyörittelyä sähköposteineen vai käytännön hommia? Ensimmäiseen yliopiston käynyt, jälkimmäiseen AMK:n käynyt.
En laske AMK:ta edes kouluksi, joten niiden hakemukset menee lukematta roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston koska keskinkertaisilla arvosanoillakin osaa jo tosi paljon. AMKissa puolestaan saa helpommin arvosanoja kuin lukiossa.
Mitä nyt itse olen käsittänyt niin yliopistolla pääsee läpi tentit jopa pelkästään katsomalla vanhoja tenttejä ja niitten ratkaisut. Amk taas edellyttää että on myös tehnyt kaikenlaisia käytännön harjoitustöitä.
Eli amk. Nuo dippa inssit ovat vähän sellaisia kuin jos joku olisi lukenut kymmeniä kirjoja pianonsoitosta muttei koskaan olisi koskenut pianoon. Sitten kun se laitetaan oikean pianon eteen niin paljastuukin kaikenlaista..
Olet käsittänyt todella väärin. DI opintoihin sisältyy pakollista työharjoittelua ja paljon labraharjoituksia. Teoriaa sovelletaan jatkuvasti.
DI opintoihin on paljon kovempi seula. Joten tiukan seulan läpäissyt on parempi, kuin heittämällä sisään päässyt amk.
Itse olen käynyt ammattikoulun, tekun (nyk. amk) ja lopulta DI tutkinnon. Nykypäivän amk on tosiaan kuin ammattikoulun jatke. Aiemmin ollut teknikkotaso poistettiin ja nyt kaikista tulee insinöörejä. Ja kun määrä kasvaa, niin taso laskee väistämättä. DI koulutuksessa määrää ei ole kasvatettu niin valtavasti, kuin amk puolella. Amk koulutukseen pääsee, jos osaa kirjoittaa nimensä edes suunnilleen oikein.
En kyllä mitenkään voi uskoa ettei amk luokan paras olisi päässyt yliopistoon jos olisi halunnut.
Kyllä amk ja teekkariopiskelija on eri tasolla. Seula teekkariksi on tiukka, sitä tosiasiaa on turha kiistää. Amkin paras olisi varmasti päässyt teekkariksi -mutta miten se liittyy itse asiaan?
Olen ammattikoulun käynyt dippa-inssi, tiedän mistä puhun. (Ja kyllä, olen harvinainen poikkeus).
Huvittavinta oli juuri lukea hakemusta, jossa vaadittiin ylempi korkeakoulututkinto (julkishallinto, yliopistotaustainen koulutus vaaditaan) ja paikkaa haki amk:n papereilla oleva henkilö väittäen olevansa pätevä työhön. Nyt on taidettu vähän juksata koulutusvaiheessa tai hakija ei ole ymmärtänyt koulutustaan.
Vierailija kirjoitti:
En laske AMK:ta edes kouluksi, joten niiden hakemukset menee lukematta roskiin.
Pätevä amis-asentaja on paljon parempi työmaalla, kuin keskinkertainen amk insinööri. Ja tarkoitan siis kaavioiden lukemista ja projektin hoitamista.
Keskiverto AMK-tapaus: osaa kirjoittaa nimensä
Luokan priimus: osaa lisäksi laskea kymmeneen
Minä palkkaan aina sen, joka vaikuttaa mielestäni sopivalta. En ole kiinnostunut tutkinnoista, vaan millainen työntekijä.
En voi vastata. Ensin pitää tavata henkilö. Ja nähdä CV.
Ihmisestä jolla ei ole kun teoria taitoa ei oikeasti ole mitään hyötyä muuta kuin teoria asioihin joilla harvoin on mitään tekemistä todellisuuden kanssa