Onko normaalia, että nelikymppisellä ei ole mitään säästöjä ja asuu vuokralla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ostin ensiasuntoni kun olin 24. Luulin olevani vanha.

Ostit täysin omilla rahoillasi vai lainanmyöntäjän rahoilla?

No mitäs luulet

pankin tottakai

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ostin ensiasuntoni kun olin 24. Luulin olevani vanha.

Ostit täysin omilla rahoillasi vai lainanmyöntäjän rahoilla?

No mitäs luulet

pankin tottakai

Eli se ei ole sinun jos se kerta on lainarahalla hankittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ostin ensiasuntoni kun olin 24. Luulin olevani vanha.

Ostit täysin omilla rahoillasi vai lainanmyöntäjän rahoilla?

No mitäs luulet

pankin tottakai

Eli se ei ole sinun jos se kerta on lainarahalla hankittu.

No kaikki ei saa edes sitä lainaakaan.

Tällaisia ihmisiäkö on oikeasti olemassa kuin tuo ap? 😳

Ei ole. Normaalisti jo 20-vuotiaalla on noin 20 000 € säästöt. 30-vuotiaalla noin 50 000€ ja 40-vuotiaana jo yli miljoona.

Kun sosiaalialan palkalla yrittää elättää kaksi aikuista, eikä kummankaan puolelta ole ikinä tullut mitään perintöä, niin ei siinä kyllä mitään ylimääräistä rahaa ole. On ollut oma valinta tehdä silloin tällöin joku ulkomaanmatka ja kerran kesässä lomamatka kotimaassa. Jos nuo olisi uhrannut kaikki ja laittanut sen säästöön, niin kasassa olisi sellainen käsiraha, jonka kanssa voisi nyt hakea asuntolainaa kun 50 vuotta kolkuttaa ovella. Ollaan oltu edullisesti vuokralla.

Mitä vanhempi auto, sitä enemmän rahaa menee korjauksiin.

Silmälasejakin täytyy uusia silloin tällöin, eikä ole mitään halpaa huvia sekään.

Suurien ikäluokkien jälkeiset sukupolvet eivät ole enää niin onnekkaita työpaikkojen suhteen niin yleisesti, että kaikkia olisi onnistanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ostin ensiasuntoni kun olin 24. Luulin olevani vanha.

Ostit täysin omilla rahoillasi vai lainanmyöntäjän rahoilla?

No mitäs luulet

pankin tottakai

Eli se ei ole sinun jos se kerta on lainarahalla hankittu.

No kaikki ei saa edes sitä lainaakaan.

Ei saakaan vaikka olisi ollut töissä vuosikausia yhteen menoon.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Normaalisti jo 20-vuotiaalla on noin 20 000 € säästöt. 30-vuotiaalla noin 50 000€ ja 40-vuotiaana jo yli miljoona.

(20v) Jos vanhemmat ovat säästäneet kaikki lapsilisät tilillesi, niin tämä on mahdollista.

(30v) Jos saat mummolta ja papalta vaikka muutamia tonneja perintöjä, niin on varmaan mahdollista.

(40) Jos sinulla on hyvä työ josta maksetaan kunnolla eikä sinun tarvitse elättää muita, on tämäkin ihan mahdollista.

Mutta tällaista "normaalia" en ole kyllä tavannut ketään tuntemistani ihmisistä. En yhtä ainoaa.

Vierailija kirjoitti:

Kun sosiaalialan palkalla yrittää elättää kaksi aikuista, eikä kummankaan puolelta ole ikinä tullut mitään perintöä, niin ei siinä kyllä mitään ylimääräistä rahaa ole. On ollut oma valinta tehdä silloin tällöin joku ulkomaanmatka ja kerran kesässä lomamatka kotimaassa. Jos nuo olisi uhrannut kaikki ja laittanut sen säästöön, niin kasassa olisi sellainen käsiraha, jonka kanssa voisi nyt hakea asuntolainaa kun 50 vuotta kolkuttaa ovella. Ollaan oltu edullisesti vuokralla.

Mitä vanhempi auto, sitä enemmän rahaa menee korjauksiin.

Silmälasejakin täytyy uusia silloin tällöin, eikä ole mitään halpaa huvia sekään.

Suurien ikäluokkien jälkeiset sukupolvet eivät ole enää niin onnekkaita työpaikkojen suhteen niin yleisesti, että kaikkia olisi onnistanut. 

Ensinnäkin, vanhempien autojen huoltaminen on halvempaa kuin uusien. Toisekseen auton ikä vaikuta siihen miten paljon sitä pitää huoltaa vaan se kuinka hyvin siitä pidetään huolta. Jos autolla vain ajaa eikä välitä mistään muusta niin sillä tavalla uudemmankin auton saa pilattua suhteellisen nopeasti.

Täällä muutaman vuoden päästä 40v työtön yksinhuoltaja jolla pikavippivelat niskassa,kaikki menee mitä tulee eikä riitäkään.

Mihin minun pitäisi säästää? Kun saan ylimääräistä rahaa, ostan niillä jotain. Asunnon olen myynyt pois. Vuokralla ei tarvitse huolehtia asunnosta. On heti vapaa muuttamaan ulkomaille jos haluaa. Hekalla on halpa vuokra.

Ei minusta ole kovin yleistä. Itselläni yksi kaksio jo maksettu ja omakotitalon puolikas kohta maksettu. Kaksion myynnistä saamistani varoista osan laitoin käsirahaksi tähän omakotitalomme puolikkaaseen ja osan sijoitin suoraan osakkeisiin. Lisäksi mulla on sijoituskaksio, joka maksaa joka kuukausi itseään vuokratuloilla. Kolme lasta ja aviomies, keskisuuri maakunnan pääkaupunki, tilitoimistokirjanpitäjä 47 v + mies 47 v. Kaikki ystävät ja sukulaiset samanlaisia.

Jos nyt miettii lähipiiriä niin kyllä se on ihan yleistä. Mutta en kuulukaan Punavuoren punaviininlipittäjiin.

Yhä yleisempää nykypäivänä kun vakituiset työpaikat vähenee ja tulee pätkää ja silppua tilalle.

Ei ole. En tunne ainuttakaan nelikymppistä jolla ei olisi jo omaa taloa tai asuntoa. Joillakin on jo yksi tai useampia sijoitusasuntojakin. Noiden ihmisten säästöistä en tiedä mut verotiedoista päätellen ainakin joillakin niitä on tai pitäs olla kun tulotkin ja/tai pääomatulot on yli 200 000 euroa vuodessa.

Ite oon 43-vuotias. Ekan oman asunnon oon ostanut 21-vuotiaana, se on nykyään sijoituskämppänä. Miehen kanssa omistetaan 50/50 velaton omakotitalo. Säästöjä ja sijoituksia molemmilla yli 40 000 euron verran.

Tähän keskusteluun kannattaisi ottaa mukaan myös se, että missä asuu. On aivan eri asia omistaa asunto ja säästää rahaa, jos asuu jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. En tunne ainuttakaan nelikymppistä jolla ei olisi jo omaa taloa tai asuntoa. Joillakin on jo yksi tai useampia sijoitusasuntojakin. Noiden ihmisten säästöistä en tiedä mut verotiedoista päätellen ainakin joillakin niitä on tai pitäs olla kun tulotkin ja/tai pääomatulot on yli 200 000 euroa vuodessa.

Ite oon 43-vuotias. Ekan oman asunnon oon ostanut 21-vuotiaana, se on nykyään sijoituskämppänä. Miehen kanssa omistetaan 50/50 velaton omakotitalo. Säästöjä ja sijoituksia molemmilla yli 40 000 euron verran.

Sijoitusasunnot ovat epänormaaleja, iästä riippumatta. Niitä on yleensä vain kultalusikkasuussa syntyneillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. En tunne ainuttakaan nelikymppistä jolla ei olisi jo omaa taloa tai asuntoa. Joillakin on jo yksi tai useampia sijoitusasuntojakin. Noiden ihmisten säästöistä en tiedä mut verotiedoista päätellen ainakin joillakin niitä on tai pitäs olla kun tulotkin ja/tai pääomatulot on yli 200 000 euroa vuodessa.

Ite oon 43-vuotias. Ekan oman asunnon oon ostanut 21-vuotiaana, se on nykyään sijoituskämppänä. Miehen kanssa omistetaan 50/50 velaton omakotitalo. Säästöjä ja sijoituksia molemmilla yli 40 000 euron verran.

Sijoitusasunnot ovat epänormaaleja, iästä riippumatta. Niitä on yleensä vain kultalusikkasuussa syntyneillä.

Minä ostin sijoitusasunnon vuosituhannen alkupuolella. Siinä mielessä "kultalusikka suussa" että sain käsirahan lapsuudensäästöistä. Jonkin ajan päästä muutin siihen itse ja asuin yli 10 vuotta. Olen ollut matalapalkka-alalla koko ikäni, nyt toki huomattavasti isommat tulot kuin työurani aloittaessa jolloin jouduin näkemään nälkää. Eli se kultalusikka jäi sinne lainaneuvotteluhuoneen lattialle, siitä eteenpäin on ollut ihan raakoja valintoja ja valtavaa kituuttamista. Nyt olen muuttanut uuteen asuntoon ja tuo ensimmäinen on jälleen sijoituskäytössä. Syy, miksi olen tehnyt kaiken tämän on se, että minulla tosiaan on tulot pienehköt ja tuleva eläke on sellainen että lisätulot ovat kullanarvoisia. Olen aina elänyt yksin ja tulen aina elämäänkin, eli ei ole ketään kuluja jakamassa. Ja tälläisenä "kultalusikka suussa" olevana ei ole varaa humputella mihinkään kampaamokäynteihin, harrastuksiin, saati että edes haaveilisi jälkikasvusta. Tai toki voisin myydä sen sijoitusasuntoni mutta sinne menisi tulevaisuudenturva.

Enkä tietenkään sano, että kellä tahansa olisi mahdollisuus samaan tai haluaisi käydä läpi niin tiukkoja aikoja kuin minä, mutta minä en halua niitä tiukkoja aikoja tulevaisuudessa, kun eläkeikäisenä miettii ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Totta on, että moni asuntosijoittaja omaa itseäni paremmat ansiotulot, mutta kaikki eivät ole niitä ökyrikkaita.

Vierailija kirjoitti:

Yhä yleisempää nykypäivänä kun vakituiset työpaikat vähenee ja tulee pätkää ja silppua tilalle.

Tämä. Nykypäivän nelikymppiset on vielä suht hyvissä asemissa.