Krooninen masennus - Voiko toipua?
Siis hommahan on sellainen että 28 vuotiaaksi asti olin varma että mulla oli onnellinen lapsuus. Kunnes sain oman lapsen ja aloin saamaan takaumia etc. Lopulta olen käynyt 4 vuotta traumaterapiassa. Kävin nyt lääkärissä ja hän oli sitä mieltä että oon masentunut. Ollut vuosia ja ei ymmärtänyt että miksi ei ole lääkitystä aloitettu missään vaiheessa. Selitin että on yritetty mutta en ole halunnut koska pystyn toimimaan hyvin.
No tässä nyt ollaan, lääkeresepti kourassa. Pystyykö kroonisesta, korkean toimintakyvyn masennuksesta toipumaan? Vai pitääkö tämän kanssa olla lopun elämää?
Kommentit (28)
Sairastin useamman vuosikymmenen vaikeaa ja keskivaikeaa masennusta. Se vain loppui melkeinpä seinään ja hävisi.
Mutterit lattialla, osa lattiakaivoon tippuneet.
Miten saan kerättyä ne takaisin?
Jää kevyt kerros jäljelle, muttei haittaa elämää muuta kuin ilon vähenemisenä, jotka ajat jää kaikilla muutenkin taakse kun tulee ikää. Masentunut aina ajattelee, että ei ole näkymiä; se on kuitenkin harha.
Psilosybiineillä itse saan ladattua noin pariksi kuukaudeksi hyvän, rauhaisan ja tasapainoisen olon. Jos koettaa siitä jatkaa ilman, niin masennus aina hiipii takaisin. Pari retriittikesää maalla ja metsässä meni kepeästi ilman latauksiakin, mutta toistaiseksi en ole onnistunut järjestelemään asioita niin että voisi koittaa pidempääkin muutosta.
Kun masennus kumpuaa enemmän ympäristöstä ja apinoiden planeetasta, eikä niinkään oman surkeuden surkuttelusta, niin masennuksesta eroon pääsemimen tuntuu olevan haastavaa.
Vierailija kirjoitti:
Psilosybiineillä itse saan ladattua noin pariksi kuukaudeksi hyvän, rauhaisan ja tasapainoisen olon. Jos koettaa siitä jatkaa ilman, niin masennus aina hiipii takaisin. Pari retriittikesää maalla ja metsässä meni kepeästi ilman latauksiakin, mutta toistaiseksi en ole onnistunut järjestelemään asioita niin että voisi koittaa pidempääkin muutosta.
Kun masennus kumpuaa enemmän ympäristöstä ja apinoiden planeetasta, eikä niinkään oman surkeuden surkuttelusta, niin masennuksesta eroon pääsemimen tuntuu olevan haastavaa.
Taikasienet ovat ainoa joka helpottaa minulla.
Keskivaikea masennus, mutta hetken lääkkeillä ja sitten esiin tuli luontainen uteliaisuus joka hävitti masennuksen. Sitä en osaa sanoa miten muut kykenisivät toimimaan saadakseen masenuksen seätettyä.
Ongelmahan tässä on että olen sairastanut masennusta tietämättäni. Käydessäni psykoterapian arviossa psykiatrilla todettiin vain lievä masennus ja vaativa persoonallisuus. Oon todella lääkevastainen ja käynyt todella syvissä vesissä terapian aikana kun takaumia on tullut enemmän. Nyt lri oli sitä mieltä että traumaterapia saattoi vaan pahentaa tilannetta kun ne traumat on heränneet.
Minä olen kuitenkin ajatellut että väsyn herkästi koska analysoin koko ajan ympäristöä ja aiemmin vaadin kohtuuttomia. Ja tämä masennus ei ilmene niin että olen aivan toivoton ja toimintakyvytön. Päinvastoin, olen yliopistossa ja hyvinkin aktiivinen. Mutta tiedostan kyllä ärtyneisyyden, uupumisen ja odotan jotenkin että elämä on rauhallista sitten joskus.
Ketuttaa jos oon käyny 4 vuotta terapiaa ja sitten vaan sanotaan että oot kroonisesti masentunut, eikä tästä voi parantua...
Ehkä tuo lääkitys on sitten pakko kokeilla jonkun aikaa että mitä tapahtuu. Koska voin vannoa että kaikki lääkkeettömät vaihtoehdot on jo läyty läpi tai ne on käytössä. Ruokavalio on ravitsemusterapeutin toimesta katsottu, harrastan liikuntaa, näen ystäviä, liikun luonnossa, nukun vähintään 8h.
Voithan kysyä lääkäriltäsi.