Lue keskustelun säännöt.
Katselin vähän huippulukioihin hyväksyttyjen nimilistoja
16.06.2022 |
Tein seuraavanlaisia havaintoja esim. Ressun ja Norssin hyväksyttyjen nimistä. Käytännössä kaikki olivat suomalaistaustaisia. Reissumiehiä ei paljon näkynyt. Myöskään alempien sosiaaliluokkien suosimia nimiä, joissa k korvataan c:llä ei ollut juuri nimeksikään.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella nimet, joissa käytetään k:n sijaan c:tä ovat alempien sosiaaliluokkien suosiossa. Eikö se mene niinpäin, että hyväosaiset antavat lapsilleen kansainvälisiä nimiä
Ei ne Janica Möttöset ja Nico Puttoset kyllä ihan sieltä korkeimmasta tuloluokasta yleensä ole...
No tuota esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori on Puttonen, joten ei kai se sukunimi kuule kerro yhtään mitään yhteiskuntaluokasta-
Ei niin, sillä se ei ole vapaavalintainen. Etunimi on, ja on tilastollinen fakta, että eri sosiaaliluokat antavat erilaisia nimiä. Toiset Puttoset antavat pojalleen nimeksi Niko, toiset Nico.
Sitten Suomessa on noin 1000 kertaa enemmän yläluokkaisia ihmisiä luin muita. Niko on huomattavasti yleisempi kuin Nico joten ei varmaan kovin kumma juttu, että löytyy myös lukioista enemmän.
Sinä se jaksat sitkeästi sekoittaa asiat keskenään.
Kyllä, Niko on yleisempi kuin Nico.
Se ei liity mitenkään siihen, millä todennäköisyydellä Nico, etenkin yhdistettynä tavalliseen suomalaiseen sukunimeen, on alemman sosiaaliluokan vanhempien lapsi.
Huippulukioissa tuppaa olemaan ylempää sosiaaliluokkaa, sillä koulutus periytyy sekä geneettisesti älyn kautta että vanhempien valintojen ja odotusten perusteella. Siksikin Nicot ja Nikot ovat pääsääntöisesti eri kouluissa, vaikka yksilötasolla molempia on kaikkialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on arkipäivä, eikö AP:n pitäisi olla töissä?
Nyt on kesälomakausi, aika monet ovat lomalla
Persuilla on ikuinen loma meidän muiden kustanuksella
Perussuomalaisethan ovat niitä, jotka käyvät töissä ja joiden verorahoilla vihervassarit lorvivat
Vierailija kirjoitti:
Nopeasti katsoen selkeästi ulkomaalainen nimi Ressun listalla oli 10 hyväksytyllä. Tämä on 5.5% valituista. Jos tilastojen mukaan muunkielisiä on Suomessa 7.8% asukkaista niin onhan tuo lievästi pienempi osuus mutta ei mitenkään kovin paljon.
Vai että oikein tehdään täällä prosenttilaskuja huippulukioiden sisäänpäässeistä. Kaikkea sitä näkee😂
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys (ja koulumenestys) periytyy vanhemmilta lapsille, joten ei tuo mikään yllätys ollut
Äärimmäiinen insinöörimäinen tekninen lahjakkuus tarkoittaa sitä että ei ole laiinkaan tunteita. Toinen ääripää on yliempaaattsuus.
Kun katsoo Helsingin kielilukioon valittuja niin näkyy vähän enemmän näitä pahamaineisia reissumiehiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella nimet, joissa käytetään k:n sijaan c:tä ovat alempien sosiaaliluokkien suosiossa. Eikö se mene niinpäin, että hyväosaiset antavat lapsilleen kansainvälisiä nimiä
Ei ne Janica Möttöset ja Nico Puttoset kyllä ihan sieltä korkeimmasta tuloluokasta yleensä ole...
No tuota esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori on Puttonen, joten ei kai se sukunimi kuule kerro yhtään mitään yhteiskuntaluokasta-
Ei niin, sillä se ei ole vapaavalintainen. Etunimi on, ja on tilastollinen fakta, että eri sosiaaliluokat antavat erilaisia nimiä. Toiset Puttoset antavat pojalleen nimeksi Niko, toiset Nico.
Sitten Suomessa on noin 1000 kertaa enemmän yläluokkaisia ihmisiä luin muita. Niko on huomattavasti yleisempi kuin Nico joten ei varmaan kovin kumma juttu, että löytyy myös lukioista enemmän.
Sinä se jaksat sitkeästi sekoittaa asiat keskenään.
Kyllä, Niko on yleisempi kuin Nico.
Se ei liity mitenkään siihen, millä todennäköisyydellä Nico, etenkin yhdistettynä tavalliseen suomalaiseen sukunimeen, on alemman sosiaaliluokan vanhempien lapsi.
Huippulukioissa tuppaa olemaan ylempää sosiaaliluokkaa, sillä koulutus periytyy sekä geneettisesti älyn kautta että vanhempien valintojen ja odotusten perusteella. Siksikin Nicot ja Nikot ovat pääsääntöisesti eri kouluissa, vaikka yksilötasolla molempia on kaikkialla.
Ei muuten ole. Nikoja on kaikissa kouluissa (tai oli sillon kun nimi oli suosionsa huipulla). Nicoja ei ole juuri missään. Rautalangasta: kaikki sosiaaliluokat antaa nimeä Niko. Ei ole sellaista nimeä, jota antaisi vain jokin ylempi luokka.
Vierailija kirjoitti:
Kun katsoo Helsingin kielilukioon valittuja niin näkyy vähän enemmän näitä pahamaineisia reissumiehiä
Ja lisäyksenä vielä että tuolla kielilukiossa oli jonkin aikaa sitten tappelu koulupäivän aikana. Ja takaa löytyi myldikylddyyri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys (ja koulumenestys) periytyy vanhemmilta lapsille, joten ei tuo mikään yllätys ollut
Äärimmäiinen insinöörimäinen tekninen lahjakkuus tarkoittaa sitä että ei ole laiinkaan tunteita. Toinen ääripää on yliempaaattsuus.
Tulevaisuuudessa ne on todennäköisesti koneita jotka pyyhkii ihmiskunnan pois tieltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella nimet, joissa käytetään k:n sijaan c:tä ovat alempien sosiaaliluokkien suosiossa. Eikö se mene niinpäin, että hyväosaiset antavat lapsilleen kansainvälisiä nimiä
Ai Micco ja Nico ovat hyväosaisten kansainvälisiä nimiä? 🤣
Marcus ja Jessica voivat hyvin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella nimet, joissa käytetään k:n sijaan c:tä ovat alempien sosiaaliluokkien suosiossa. Eikö se mene niinpäin, että hyväosaiset antavat lapsilleen kansainvälisiä nimiä
Ai Micco ja Nico ovat hyväosaisten kansainvälisiä nimiä? 🤣
ÖÖ, Nico Rosberg, F1 MM. omaisuus kymmeniä miljoonia, osaa viittä kieltä jne...
Kyllä se vain on niin, että tulotaso kertoo millaisia nimiä tyypillisesti annetaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005280836.html
Tässä artikkelin ydinsisältö:
Varakkaimmat (esim. Eira, Punavuori): Ella, Isabella, Olivia, Stella, Alexander, Benjamin, Felix, Vincent
"Punavihreillä" (esim. Kallio, Käpylä): Hilla, Kaisla, Pihla, Siiri, Aarni, Sisu, Taito, Veikko
Keskiluokkaiset omakotialueet (esim. Pakila, Paloheinä ym.): Anni, Emma, Helmi, Vilma, Akseli, Leo, Niilo, Onni
Itä-Helsingin lähiöt: Aisha, Fatima, Jessica, Vanessa, Ahmed, Elias, Ibrahim, Rasmus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella nimet, joissa käytetään k:n sijaan c:tä ovat alempien sosiaaliluokkien suosiossa. Eikö se mene niinpäin, että hyväosaiset antavat lapsilleen kansainvälisiä nimiä
Ruotsinkielinen yläluokka antaa kansainvälisiä nimiä, mutta suomenkieliset hyväosaiset suosivat kotimaisia nimiä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vain on niin, että tulotaso kertoo millaisia nimiä tyypillisesti annetaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005280836.html
Tässä artikkelin ydinsisältö:
Varakkaimmat (esim. Eira, Punavuori): Ella, Isabella, Olivia, Stella, Alexander, Benjamin, Felix, Vincent
"Punavihreillä" (esim. Kallio, Käpylä): Hilla, Kaisla, Pihla, Siiri, Aarni, Sisu, Taito, Veikko
Keskiluokkaiset omakotialueet (esim. Pakila, Paloheinä ym.): Anni, Emma, Helmi, Vilma, Akseli, Leo, Niilo, Onni
Itä-Helsingin lähiöt: Aisha, Fatima, Jessica, Vanessa, Ahmed, Elias, Ibrahim, Rasmus
Itse asiassa alkuperäisessä jutussahan kävi ilmi, että itä-Helsingin suosituin nimi oli Sofia. Emma puolestaan on suosittu kaikkialla, samoin Ella on ollut monena vuotena Suomen suosituin tytönnimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella nimet, joissa käytetään k:n sijaan c:tä ovat alempien sosiaaliluokkien suosiossa. Eikö se mene niinpäin, että hyväosaiset antavat lapsilleen kansainvälisiä nimiä
Miksi tätä on alapeukutettu, eikö se yleensä mene juuri näin?!
Aidosti kansainväliset nimet ovat sellaisia perinteisiä ja neutraaleja nimiä kuin Anna tai Laura. Vierasperäisten kirjainten, kuten Y:n, X:n ja C:n, käyttö sekä mukahienot ja mukayksilölliset nimet, kuten Janniina, ovat merkki sivistymättömyydestä ja huonosta mausta.
Ulkomaisiin yliopistoihin hakeutuvalla olisi hyvä olla edes kv etunimi eikä mikään Urpo tai Pirkko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella nimet, joissa käytetään k:n sijaan c:tä ovat alempien sosiaaliluokkien suosiossa. Eikö se mene niinpäin, että hyväosaiset antavat lapsilleen kansainvälisiä nimiä
Ai Micco ja Nico ovat hyväosaisten kansainvälisiä nimiä? 🤣
Marcus ja Jessica voivat hyvin olla.
Jos ovat suomenruotsalaisia. Muuten ei.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vain on niin, että tulotaso kertoo millaisia nimiä tyypillisesti annetaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005280836.html
Tässä artikkelin ydinsisältö:
Varakkaimmat (esim. Eira, Punavuori): Ella, Isabella, Olivia, Stella, Alexander, Benjamin, Felix, Vincent
"Punavihreillä" (esim. Kallio, Käpylä): Hilla, Kaisla, Pihla, Siiri, Aarni, Sisu, Taito, Veikko
Keskiluokkaiset omakotialueet (esim. Pakila, Paloheinä ym.): Anni, Emma, Helmi, Vilma, Akseli, Leo, Niilo, Onni
Itä-Helsingin lähiöt: Aisha, Fatima, Jessica, Vanessa, Ahmed, Elias, Ibrahim, Rasmus
Fatima, Ahmed, Imbrahim jne tyyppiset nimet ovat Ruotsissa nousemassa jo kovaa vauhtia suosituimpien nimien joukkoon. Joillain alueilla ovat jo nousseet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys (ja koulumenestys) periytyy vanhemmilta lapsille, joten ei tuo mikään yllätys ollut
Äärimmäiinen insinöörimäinen tekninen lahjakkuus tarkoittaa sitä että ei ole laiinkaan tunteita. Toinen ääripää on yliempaaattsuus.
Tulevaisuuudessa ne on todennäköisesti koneita jotka pyyhkii ihmiskunnan pois tieltään.
Se onn konehuone eli narsistisuus ja energiia. Narsistisuuden motiivit siinä suhteessa jos ajatellaan että mikä on elämän takoiitus jne... Vaikka omavarasitalous, energian saanti ja motiivit.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaisiin yliopistoihin hakeutuvalla olisi hyvä olla edes kv etunimi eikä mikään Urpo tai Pirkko.
Päinvastoin, oman kulttuuriperinnön korostaminen on kansainvälisyyden aikana positiivinen piirre. Kaikki tuntemani diplomaatit on antaneet ihan tavalliset suomalaiset nimet lapsilleen.
Tämä aloitus on täällä joka vuosi.