Seksielämä pattitilanteessa
Ollaan oltu yhdessä jo lähes 10 vuotta. Seksielämä on vaihdellut aktiivisemmasta vähemmän aktiivisiin vaiheisiin. Mies on muutamaan otteeseen laukonut kommentteja, että olen kuulemma "siveyden sipuli" eikä minussa ole kuulemma "seksiflirttiä".. Olin ensimmäisellä kerralla hieman yllättänyt, koska en ole pitänyt itseäni erityisen seksittömänä ja koin nuo kommentit aika loukkaavina. En oikein ymmärrä myöskään miten mies kuvittelee, että haukkumalla ja sanomalla noin meidän seksielämä jotenkin piristyisi?
Suhteessamme se sitä paitsi olin aiemmin minä, joka esimerkiksi ehdotti eri paikoissa rakastelua jne. mutta silloin mies ei kehdannut ja ei voitu edes autoa ajaa syrjään ja panna, mikä oli minun idea. Nykyään mies sitten arvostelee minua ja ei myöskään tunnu ymmärtävän, että minulla ainakin seksiin ja seksuaalisuuteen vaikuttaa koko muukin elämä. Ja tuollaiset kommentit myös jäävät kummittelemaan. Eilen puhui, että olemme vain kämppiksiä, kun seksiä ei ole reiluun viikkoon ollut, koska minulla on ollut välivuotoa ja muutenkin viime aikoina elämässämme on ollut sellaisia tekijöitä, jotka vaatineet käsittelyä ja verottaneet omaa jaksamistani.
No en tiedä mikä tässä pattitilanteessa auttaa. En ole mitenkään seksin vastainen ihminen, mutta miehen käytös ja puheet ärsyttävät ja ihmetyttävät.
Kuka oikeasti sanoo kumppanille tuolla tavalla?
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap. Sinulla on onneksi sillä lailla fiksu mies, että hän tajusi pyytää anteeksi puheitaan. Se on hyvä juttu!
Oma mieheni on haukkunut minua todella rumasti, mutta ei ole pyytänyt anteeksi, eikä mitenkään pyrkinyt hyvittämään puheitaan. Ei edes myönnä sanoneensa niitä pahimpia asioita. Lisäksi hän ei edes halua seksiä enää, seksiä on n kerran vuodessa ja sekin minun aloitteestani.
Ei pysty ymmärtämään miksi olla tuollases suhteessa!? Miksei voi erota ja etsiä kumppani jotka arvostavat ja kunniottavat toisiaan tasapuolisesti niin silloin sitä seksiäkin luultavasti on useamminki kuin kerran vuodessa ilman että joutuu vonkaamaan. Vai onko kyse siitä että talous on tärkeämpää kuin hyvä terve suhde?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap. Sinulla on onneksi sillä lailla fiksu mies, että hän tajusi pyytää anteeksi puheitaan. Se on hyvä juttu!
Oma mieheni on haukkunut minua todella rumasti, mutta ei ole pyytänyt anteeksi, eikä mitenkään pyrkinyt hyvittämään puheitaan. Ei edes myönnä sanoneensa niitä pahimpia asioita. Lisäksi hän ei edes halua seksiä enää, seksiä on n kerran vuodessa ja sekin minun aloitteestani.
Miksi, oi miksi sun pitää elää tuollaisen miehen kanssa?
Joskin asteista masokismiahan tuon on pakko olla. Tätä mä en vaan ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile sitä seksiflirttiä.
Jotenkin ei vaan lähde, kun toinen haukkuu ja suureen ääneen ihailee vaikka jotain muita naisia.. Mies varmaan kuvittelee, että kaikki muut naiset on valmiita seksiin 24/7.. Sitten pitäisi innostua ja vietellä tuollaista miestä.. Ap
Kuinka usein teillä on yleensä seksiä. Harvemmin mies valittaa silloin, kun sitä on usein.
Tässä yksi syy. Mutta ei sitä tietysti haukkumalla saa. Minun vaimoni on valmis 24/7. En hauku, enkä vaihda. Tiedän, että kaikki eivät ole, joten tämän kanssa vietän loppuelämän. Ei minullekaan tulisi mitään jostain viikon tauoista. Joskus, kun on ollut vaimolla jotain vaivaa, tai synnytysten jälkeen, on hän hoidellut minut käsin, tai suulla.
Ei saa haukkumalla ei. Mutta ehkä AP:n mies ei ole saanut pyytämälläkään.
Näihin juttuihin tarvitaan aina kaksi. Nyt AP voisikin istua hetkeksi alas ja miettiä sitä omaa osuuttaan asiaan.
Kun naiset vaan tajuaisitte, kuinka helppoa mies on pitää tyytyväisenä. Ja kuinka helppoa on saada miehestä kiukkuinen. Vaimoni ymmärtää, eikä hänen miehensä ole usein kärttyinen, tai vastusta vaimon ideoita. Toki pidän myöskin huolen hänen tyydytyksestään.
Kyllä tajuan. Milloin miehet tajuaa, että kun kohtelee kumppania arvostavasti jne niin on todennäköisemmin vilkkaampaa makuuhuoneessa. Tiesin, että seksi on monille miehille tärkeää, mutta kyllä olen hämmästynyt, että eikö ole merkitystä että nainen on muuten erittäin hyvä, pitää huolta itsestään, kantaa taloudellista vastuuta, on älykäs ja kaunis jne. Mutta ei seksin määrä on se tärkein ja antaako puoliso aina, kun mies haluaa. Ihan sama ilmeisesti muuten millainen nainen on. Ap
Harvanainrn vaikoina aikoinaan tulee vastaan ja välittää toisedta kun on oikeus kieltäytyä, miehen vain odotettava aikaa parempaa iisisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai niin mies eilen saunassa sanoi vielä, että ei se haittaa, että olen siveyden sipuli, että voi se olla hyväkin asia.. Sanoin, että älä nyt enää pahenna tilannetta entisestään. Ei kukaan halua olla tai kuulla olevansa parisuhteessa siveyden sipuli.. Ap
Oletko kysellyt mitä miehesi seksissä haluaa. Oletko se sinä, joka ei suostu mihinkään mitä mies ehdottaa. Rajoitatko seksissä asiota, vai haluatko miestäsi edes oikeasti tai näytätkö halusi? Siveyden sipuli nimitys tuskin tullut tyhjästä. Ei savua ilman tulta. Itse ihastuin omassa vaimossani siihen, että hänen kroppansa näytti haluavan minua. Välillä tuntui, että enemmän kuin vaimo itse. Kiimaan päästyää vaimon pillu ja kroppa vei vaimoa sata-nolla. Pillun osoittama halu ei valehtele. Parasta rakkautta mitä mies voi saada.
Ei mies ikinä ole sanonut, että seksimme olisi huonoa tai tylsää. Siksi olen yllättänyt noista siveyden sipuli kommenteista. Ja kuten aloituksessa kirjoitin niin en itse koe olevani seksuaalisesti erityisen rajoittunut tai muutakaan. Ap
Eli et ole kysynyt tai selvittänyt mitä miehesi kaipaisi. Muutenkin vastauksesi korostaa vain ITSEÄSI ja omia mielipiteitäsi omaa tekemistäsi. Jos olisi kiinnostunut miehestäsi olisit jo aikaa sitten huomannut, ettei miehellesi kerta viikossa riitä. Oma vaimoni on aina osannut lukea minua ja halujani paremmin kuin minä itse. Siinä tuntenut itsensä rakastetuksi. Kannattaisi varmaan oikeasti kiinnostua miehestäsi, hänen asioistaan ja hyvinvoinnista. Parisuhteessa pitäisi ajella enemmän kumppanin parasta kuin omaa. Se voi hyvin, jos molemmilla on samanlainen lähestymistapa. Kun meillä on seksiä, niin olen ensisijaisesti panostanut kaiken vaimon tyydyttämiseen. Oma tekeminen tulee kyllä bumerangina takaisin ja takaa oman tyydytykseni.
Eikö miehelläkin ole joku velvollisuus avata suutaan ja kertoa, jos joku mättää? Yht äkkiä vaan lataa syytökset ja haukkuu minua. En ole mikään ajatustenlukija. Nyt tiedän tilanteen ja voin sille jotain tehdä, kun tiedän että mies on ollut noin tyytymätön oikeasti. Ap
Aika monelle on vaikea puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista jos parisuhde on noin huono kuin teillä. Siinä tulee asiat sit tollaisina töksäytyksinä.
Kannattaa puhua asioista turvallisessa ja läheisessä ilmapiirissä
Vierailija kirjoitti:
Kehota miestäsi miettimään, miten hän kommunikoi sinulle seksistä.
Itse jouduin miehenä myös opettelemaan sitä taitoa - miten siis puhua seksistä. Usein puhuin välttelevästi, häpeilevästi, hermostuneesti, typerästi ja kaikin tavoin ei-rakentavasti. Välillä vaimoni sai jopa sellaisen kuvan, että en edes halua häntä, jos satuin kommunikoimaan välttelevästi tai suhtautumaan asiaan muuten negatiivisesti. Usein se kuitenkin saattoi vain johtua omasta huonosta itsetunnostani, aiemmin sattuneesta torjunnasta tai pitemmästä tauosta (vähintään 2 viikkoa) seksissä.
Kuitenkin, kun opettelin kommunikoimaan rakentavammin ja suhtautumaan seksielämään yleisestikin ottaen positiivisemmin, meidän seksielämämme on parantunut ja virkistynyt suuresti.
Ei, pitkässä parisuhteessa seksin EI kuulu loppua, kun 40 vuotta lähestyy tai tulee täyteen. Seksielämän pitäisi tuossa vaiheessa (lasten kasvettua) puhjeta uudelleen kukkaansa.
Totta kai ero tulee, jos seksi harvenee kerrasta viikossa kertaan kuukaudessa (ja siitä edelleen alaspäin). Ja vaikka joku niin sanoisikin, tämä ei ole OK, jos syynä siis ovat asiat, jotka ovat korjattavissa.
Puhukaa avoimesti, kommunikoikaa paremmin (erityisesti mies) ja nauttikaa seksistä. Pahinta on, jos sen annetaan hiipua.
Sen jälkeen, kun seksi on "avaruusseksiä" (eli kerran kuussa, mahdollisesti silloin kun naisella on ovulaatio ja spontaania halua) tilanne on jo pilalla.
Mutta se on usein edelleen korjattavissa, jos on halua korjata, eikä fyysisiä esteitä ole haittaamassa.
Jos sitä ei korjata, "turha" ero on odotettavissa. Eli tyypillinen nelikymppisten ero, joka johtuu kommunikaatio-ongelmista, ja sen heijastumisesta seksielämään ja yhteyden tunteeseen. Mies turhautuu vähäiseen seksiin ja etääntyy, nainen turhautuu kommunikaatio-ongelmiin, miehen etääntymiseen ja (mahdollisesti) myös vähäiseen/toimimattomaan seksiin.
Ja eron jälkeen sitten löytyvät uudet kumppanit, joiden kanssa peitot heiluvat ahkerasti - eli naisen halun puute on ollut vain hetkellistä ja vanhaan kumppaniin kohdistuvaa, usein kommunikaatio-ongelmista alkanutta.
Meillä niinpäin, että minä, nainen, olen puutteessa, seksiä kerran kuussa ja mulla ikää 41. Ei ole lapsiakaan. Yhdessä oltu yli 20v ettei erotakkaan viittis. Olen puhunut hänelle tästä useita kertoja. Tänään viimeksi. Yhtä tyhjän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehota miestäsi miettimään, miten hän kommunikoi sinulle seksistä.
Itse jouduin miehenä myös opettelemaan sitä taitoa - miten siis puhua seksistä. Usein puhuin välttelevästi, häpeilevästi, hermostuneesti, typerästi ja kaikin tavoin ei-rakentavasti. Välillä vaimoni sai jopa sellaisen kuvan, että en edes halua häntä, jos satuin kommunikoimaan välttelevästi tai suhtautumaan asiaan muuten negatiivisesti. Usein se kuitenkin saattoi vain johtua omasta huonosta itsetunnostani, aiemmin sattuneesta torjunnasta tai pitemmästä tauosta (vähintään 2 viikkoa) seksissä.
Kuitenkin, kun opettelin kommunikoimaan rakentavammin ja suhtautumaan seksielämään yleisestikin ottaen positiivisemmin, meidän seksielämämme on parantunut ja virkistynyt suuresti.
Ei, pitkässä parisuhteessa seksin EI kuulu loppua, kun 40 vuotta lähestyy tai tulee täyteen. Seksielämän pitäisi tuossa vaiheessa (lasten kasvettua) puhjeta uudelleen kukkaansa.
Totta kai ero tulee, jos seksi harvenee kerrasta viikossa kertaan kuukaudessa (ja siitä edelleen alaspäin). Ja vaikka joku niin sanoisikin, tämä ei ole OK, jos syynä siis ovat asiat, jotka ovat korjattavissa.
Puhukaa avoimesti, kommunikoikaa paremmin (erityisesti mies) ja nauttikaa seksistä. Pahinta on, jos sen annetaan hiipua.
Sen jälkeen, kun seksi on "avaruusseksiä" (eli kerran kuussa, mahdollisesti silloin kun naisella on ovulaatio ja spontaania halua) tilanne on jo pilalla.
Mutta se on usein edelleen korjattavissa, jos on halua korjata, eikä fyysisiä esteitä ole haittaamassa.
Jos sitä ei korjata, "turha" ero on odotettavissa. Eli tyypillinen nelikymppisten ero, joka johtuu kommunikaatio-ongelmista, ja sen heijastumisesta seksielämään ja yhteyden tunteeseen. Mies turhautuu vähäiseen seksiin ja etääntyy, nainen turhautuu kommunikaatio-ongelmiin, miehen etääntymiseen ja (mahdollisesti) myös vähäiseen/toimimattomaan seksiin.
Ja eron jälkeen sitten löytyvät uudet kumppanit, joiden kanssa peitot heiluvat ahkerasti - eli naisen halun puute on ollut vain hetkellistä ja vanhaan kumppaniin kohdistuvaa, usein kommunikaatio-ongelmista alkanutta.
Meillä niinpäin, että minä, nainen, olen puutteessa, seksiä kerran kuussa ja mulla ikää 41. Ei ole lapsiakaan. Yhdessä oltu yli 20v ettei erotakkaan viittis. Olen puhunut hänelle tästä useita kertoja. Tänään viimeksi. Yhtä tyhjän kanssa.
20 vuotta yhdessä, ja seksiä siltikin vielä kerran kuukaudessa! Olen avoimen kateellinen! Mikä on salaisuutenne, jos saa kysyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehota miestäsi miettimään, miten hän kommunikoi sinulle seksistä.
Itse jouduin miehenä myös opettelemaan sitä taitoa - miten siis puhua seksistä. Usein puhuin välttelevästi, häpeilevästi, hermostuneesti, typerästi ja kaikin tavoin ei-rakentavasti. Välillä vaimoni sai jopa sellaisen kuvan, että en edes halua häntä, jos satuin kommunikoimaan välttelevästi tai suhtautumaan asiaan muuten negatiivisesti. Usein se kuitenkin saattoi vain johtua omasta huonosta itsetunnostani, aiemmin sattuneesta torjunnasta tai pitemmästä tauosta (vähintään 2 viikkoa) seksissä.
Kuitenkin, kun opettelin kommunikoimaan rakentavammin ja suhtautumaan seksielämään yleisestikin ottaen positiivisemmin, meidän seksielämämme on parantunut ja virkistynyt suuresti.
Ei, pitkässä parisuhteessa seksin EI kuulu loppua, kun 40 vuotta lähestyy tai tulee täyteen. Seksielämän pitäisi tuossa vaiheessa (lasten kasvettua) puhjeta uudelleen kukkaansa.
Totta kai ero tulee, jos seksi harvenee kerrasta viikossa kertaan kuukaudessa (ja siitä edelleen alaspäin). Ja vaikka joku niin sanoisikin, tämä ei ole OK, jos syynä siis ovat asiat, jotka ovat korjattavissa.
Puhukaa avoimesti, kommunikoikaa paremmin (erityisesti mies) ja nauttikaa seksistä. Pahinta on, jos sen annetaan hiipua.
Sen jälkeen, kun seksi on "avaruusseksiä" (eli kerran kuussa, mahdollisesti silloin kun naisella on ovulaatio ja spontaania halua) tilanne on jo pilalla.
Mutta se on usein edelleen korjattavissa, jos on halua korjata, eikä fyysisiä esteitä ole haittaamassa.
Jos sitä ei korjata, "turha" ero on odotettavissa. Eli tyypillinen nelikymppisten ero, joka johtuu kommunikaatio-ongelmista, ja sen heijastumisesta seksielämään ja yhteyden tunteeseen. Mies turhautuu vähäiseen seksiin ja etääntyy, nainen turhautuu kommunikaatio-ongelmiin, miehen etääntymiseen ja (mahdollisesti) myös vähäiseen/toimimattomaan seksiin.
Ja eron jälkeen sitten löytyvät uudet kumppanit, joiden kanssa peitot heiluvat ahkerasti - eli naisen halun puute on ollut vain hetkellistä ja vanhaan kumppaniin kohdistuvaa, usein kommunikaatio-ongelmista alkanutta.
Meillä niinpäin, että minä, nainen, olen puutteessa, seksiä kerran kuussa ja mulla ikää 41. Ei ole lapsiakaan. Yhdessä oltu yli 20v ettei erotakkaan viittis. Olen puhunut hänelle tästä useita kertoja. Tänään viimeksi. Yhtä tyhjän kanssa.
20 vuotta yhdessä, ja seksiä siltikin vielä kerran kuukaudessa! Olen avoimen kateellinen! Mikä on salaisuutenne, jos saa kysyä?
Sinä olet se ilkimys joka kirjoitat aina kun löydät jonkun naisen kirjoituksen! Olet aito naistenvihaaja.
Mitähän tässäkin ketjussa on vielä väiteltävää? Kaikki on selvää. Mies tarvitsee seksiä enemmän kuin kerran viikkoon. Ap lle taas riittää hyvää seksiä kerran viikossa, tai kahdessa. Nyt joko ap alkaa harrastaa seksiä useammin, tai mikään ei suhteessa onnistu enää. Jossain vaiheessa tulee ero, tai pettämistä, ja ero. Sitten ap yrittää etsiä miehen, joka ei tarvitse seksiä usein. Se on vaikeaa. Kun ei tässä tilanteessa ole muita vaihtoehtoja. Ei tässä ole kyse mistään muusta, kuin halujen eriparisuudesta. Eikä haluja mies voi sammuttaa mitenkään, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tässäkin ketjussa on vielä väiteltävää? Kaikki on selvää. Mies tarvitsee seksiä enemmän kuin kerran viikkoon. Ap lle taas riittää hyvää seksiä kerran viikossa, tai kahdessa. Nyt joko ap alkaa harrastaa seksiä useammin, tai mikään ei suhteessa onnistu enää. Jossain vaiheessa tulee ero, tai pettämistä, ja ero. Sitten ap yrittää etsiä miehen, joka ei tarvitse seksiä usein. Se on vaikeaa. Kun ei tässä tilanteessa ole muita vaihtoehtoja. Ei tässä ole kyse mistään muusta, kuin halujen eriparisuudesta. Eikä haluja mies voi sammuttaa mitenkään, valitettavasti.
Tästä sivusta vaan, minun vaimolleni riittää tuo hyvä seksi kerran viikossa, kun (myös) minä tarvitsen useamman kuin yhden orgasmin viikossa. Ja tiedätkö mitä? Osaan runkata, ja väittäisin jopa että olen siinä touhussa melkoisen taitavakin, vaikka itse sanonkin.
Ap:n tilanteesta en sano mitään koska hän tietänee itse sen parhaiten, mutta yleisesti ottaen halujen pienehkö eriparisuus ei ole mikään suhteen kuolemantuomio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tässäkin ketjussa on vielä väiteltävää? Kaikki on selvää. Mies tarvitsee seksiä enemmän kuin kerran viikkoon. Ap lle taas riittää hyvää seksiä kerran viikossa, tai kahdessa. Nyt joko ap alkaa harrastaa seksiä useammin, tai mikään ei suhteessa onnistu enää. Jossain vaiheessa tulee ero, tai pettämistä, ja ero. Sitten ap yrittää etsiä miehen, joka ei tarvitse seksiä usein. Se on vaikeaa. Kun ei tässä tilanteessa ole muita vaihtoehtoja. Ei tässä ole kyse mistään muusta, kuin halujen eriparisuudesta. Eikä haluja mies voi sammuttaa mitenkään, valitettavasti.
Tästä sivusta vaan, minun vaimolleni riittää tuo hyvä seksi kerran viikossa, kun (myös) minä tarvitsen useamman kuin yhden orgasmin viikossa. Ja tiedätkö mitä? Osaan runkata, ja väittäisin jopa että olen siinä touhussa melkoisen taitavakin, vaikka itse sanonkin.
Ap:n tilanteesta en sano mitään koska hän tietänee itse sen parhaiten, mutta yleisesti ottaen halujen pienehkö eriparisuus ei ole mikään suhteen kuolemantuomio.
Tyydytät halusi kumppanin kanssa eläessä runkkaamalla. Kuinka nerokasta. Eipä siinä mitään. Älä vaan mainitse täällä, että katsot pornoa samaan aikaan.
Selvästi tässä tapauksessa erolla on merkitystä, koska sana kämppis on mainittu. Asioista ei selvästikään olla puhuttu. Ja nyt ihmetellään, miksi ollaan tämmöisessä tilanteessa. Jos kerta viikossa ei ole riittävästi, niin se ei myöskään sitä ole. Vaikka AP kovasti sitä meille haluaakin väittää. Haluja on monenlaisia.
On varsin ikävää elää suhteessa, missä haluaisi mutta ei saa. Alkaa hermo kiristymään ja sitten sanotaan silleen rumasti. No pääasia, että kissa on nyt nostettu pöydälle. Nyt alkaakin suhteen ratkaisuviikot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tässäkin ketjussa on vielä väiteltävää? Kaikki on selvää. Mies tarvitsee seksiä enemmän kuin kerran viikkoon. Ap lle taas riittää hyvää seksiä kerran viikossa, tai kahdessa. Nyt joko ap alkaa harrastaa seksiä useammin, tai mikään ei suhteessa onnistu enää. Jossain vaiheessa tulee ero, tai pettämistä, ja ero. Sitten ap yrittää etsiä miehen, joka ei tarvitse seksiä usein. Se on vaikeaa. Kun ei tässä tilanteessa ole muita vaihtoehtoja. Ei tässä ole kyse mistään muusta, kuin halujen eriparisuudesta. Eikä haluja mies voi sammuttaa mitenkään, valitettavasti.
Tästä sivusta vaan, minun vaimolleni riittää tuo hyvä seksi kerran viikossa, kun (myös) minä tarvitsen useamman kuin yhden orgasmin viikossa. Ja tiedätkö mitä? Osaan runkata, ja väittäisin jopa että olen siinä touhussa melkoisen taitavakin, vaikka itse sanonkin.
Ap:n tilanteesta en sano mitään koska hän tietänee itse sen parhaiten, mutta yleisesti ottaen halujen pienehkö eriparisuus ei ole mikään suhteen kuolemantuomio.
Osaan minäkin runkata, tein sitä koko nuoruusiän, kuvitellen oikeaa seksiä. Nyt parisuhteessa haluan sitä oikeaa seksiä. Ihan eri asia. Vai miksi ihmiset ajattelevat runkatessa seksiä, mutta seksiä harrastaessa eivät runkkausta? Joillekin toki runkkaus on ok, mutta apn miehelle näköjään ei, ja siitä täällä keskustellaan. Seksi on itselle läheisyyttä suureksi osaksi, runkkaus vain paineen purkua.
Sama
Aiheeseen liittyen...
...ollaan oltu myös se 10v yhdessä, ja ongelma(ni) on turhanpäiväinen herkkyys. Jos vaimoni sanoo jotain, mikä loukkaa, niin en saa sitä mielestäni, vaan vatvon sitä vielä pitkään, ja en kykene seksiin silloin. Muuten olen aina valmis, ja rakastan seksiä. Kun olen ollut loukkaantunut (ihan turhan herkästi, myönnän), ja en ole pystynyt ns. hoitamaan aviovelvollisuuksiani, niin tämän jälkeen vaimoni on taas kyrsiintynyt, ja ei ole lainkaan lämmennyt ja suostunut seksiin kun olen lopulta päässyt yli loukkaantumisestani. Tämä on taas loukannut minua, ja ajatukseni on kiertänyt rataa "no **ttu, en kyllä kinua, jos et halua", ja puolestani minä olen ollut se seksihaluton. Tämä on ollut viimeisten vuosien aikana pattitilanne joka on kestänyt alkuun viikon, myöhemmin kuukauden, ja nyt jo kolme kuukautta. En tosiaan tiedä, miten ihmeessä tästä pääsee irti, ja pelottaa, että oliko meidän suhde tässä, tai viimeistään siinä, kun tulee seuraava ehkä puolen vuoden pattitilanne.
Vierailija kirjoitti:
Aiheeseen liittyen...
...ollaan oltu myös se 10v yhdessä, ja ongelma(ni) on turhanpäiväinen herkkyys. Jos vaimoni sanoo jotain, mikä loukkaa, niin en saa sitä mielestäni, vaan vatvon sitä vielä pitkään, ja en kykene seksiin silloin. Muuten olen aina valmis, ja rakastan seksiä. Kun olen ollut loukkaantunut (ihan turhan herkästi, myönnän), ja en ole pystynyt ns. hoitamaan aviovelvollisuuksiani, niin tämän jälkeen vaimoni on taas kyrsiintynyt, ja ei ole lainkaan lämmennyt ja suostunut seksiin kun olen lopulta päässyt yli loukkaantumisestani. Tämä on taas loukannut minua, ja ajatukseni on kiertänyt rataa "no **ttu, en kyllä kinua, jos et halua", ja puolestani minä olen ollut se seksihaluton. Tämä on ollut viimeisten vuosien aikana pattitilanne joka on kestänyt alkuun viikon, myöhemmin kuukauden, ja nyt jo kolme kuukautta. En tosiaan tiedä, miten ihmeessä tästä pääsee irti, ja pelottaa, että oliko meidän suhde tässä, tai viimeistään siinä, kun tulee seuraava ehkä puolen vuoden pattitilanne.
Kai olet vaimollesi tuon tarinan kertonut. Ei se sitä muuten ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Aiheeseen liittyen...
...ollaan oltu myös se 10v yhdessä, ja ongelma(ni) on turhanpäiväinen herkkyys. Jos vaimoni sanoo jotain, mikä loukkaa, niin en saa sitä mielestäni, vaan vatvon sitä vielä pitkään, ja en kykene seksiin silloin. Muuten olen aina valmis, ja rakastan seksiä. Kun olen ollut loukkaantunut (ihan turhan herkästi, myönnän), ja en ole pystynyt ns. hoitamaan aviovelvollisuuksiani, niin tämän jälkeen vaimoni on taas kyrsiintynyt, ja ei ole lainkaan lämmennyt ja suostunut seksiin kun olen lopulta päässyt yli loukkaantumisestani. Tämä on taas loukannut minua, ja ajatukseni on kiertänyt rataa "no **ttu, en kyllä kinua, jos et halua", ja puolestani minä olen ollut se seksihaluton. Tämä on ollut viimeisten vuosien aikana pattitilanne joka on kestänyt alkuun viikon, myöhemmin kuukauden, ja nyt jo kolme kuukautta. En tosiaan tiedä, miten ihmeessä tästä pääsee irti, ja pelottaa, että oliko meidän suhde tässä, tai viimeistään siinä, kun tulee seuraava ehkä puolen vuoden pattitilanne.
Omanlaisensa valtataistelu tämäkin. Omat poterot vaihtuvat ajan kuluessa kodeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiheeseen liittyen...
...ollaan oltu myös se 10v yhdessä, ja ongelma(ni) on turhanpäiväinen herkkyys. Jos vaimoni sanoo jotain, mikä loukkaa, niin en saa sitä mielestäni, vaan vatvon sitä vielä pitkään, ja en kykene seksiin silloin. Muuten olen aina valmis, ja rakastan seksiä. Kun olen ollut loukkaantunut (ihan turhan herkästi, myönnän), ja en ole pystynyt ns. hoitamaan aviovelvollisuuksiani, niin tämän jälkeen vaimoni on taas kyrsiintynyt, ja ei ole lainkaan lämmennyt ja suostunut seksiin kun olen lopulta päässyt yli loukkaantumisestani. Tämä on taas loukannut minua, ja ajatukseni on kiertänyt rataa "no **ttu, en kyllä kinua, jos et halua", ja puolestani minä olen ollut se seksihaluton. Tämä on ollut viimeisten vuosien aikana pattitilanne joka on kestänyt alkuun viikon, myöhemmin kuukauden, ja nyt jo kolme kuukautta. En tosiaan tiedä, miten ihmeessä tästä pääsee irti, ja pelottaa, että oliko meidän suhde tässä, tai viimeistään siinä, kun tulee seuraava ehkä puolen vuoden pattitilanne.
Omanlaisensa valtataistelu tämäkin. Omat poterot vaihtuvat ajan kuluessa kodeiksi.
Juurikin niin tulee käymään. No, kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen seksi vähenee, tai loppuu joka tapauksessa. Ehkäpä se että näin käy on vain helpotus sinulle, vaimollesi tai molemmille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiheeseen liittyen...
...ollaan oltu myös se 10v yhdessä, ja ongelma(ni) on turhanpäiväinen herkkyys. Jos vaimoni sanoo jotain, mikä loukkaa, niin en saa sitä mielestäni, vaan vatvon sitä vielä pitkään, ja en kykene seksiin silloin. Muuten olen aina valmis, ja rakastan seksiä. Kun olen ollut loukkaantunut (ihan turhan herkästi, myönnän), ja en ole pystynyt ns. hoitamaan aviovelvollisuuksiani, niin tämän jälkeen vaimoni on taas kyrsiintynyt, ja ei ole lainkaan lämmennyt ja suostunut seksiin kun olen lopulta päässyt yli loukkaantumisestani. Tämä on taas loukannut minua, ja ajatukseni on kiertänyt rataa "no **ttu, en kyllä kinua, jos et halua", ja puolestani minä olen ollut se seksihaluton. Tämä on ollut viimeisten vuosien aikana pattitilanne joka on kestänyt alkuun viikon, myöhemmin kuukauden, ja nyt jo kolme kuukautta. En tosiaan tiedä, miten ihmeessä tästä pääsee irti, ja pelottaa, että oliko meidän suhde tässä, tai viimeistään siinä, kun tulee seuraava ehkä puolen vuoden pattitilanne.
Kai olet vaimollesi tuon tarinan kertonut. Ei se sitä muuten ymmärrä.
Tuo on juuri oikea neuvo, ja sillä tavoin ollaan aikaisemmin aina päästykin siitä sen hetkisestä pattitilanteesta yli, ja rakasteltu jälkeen vapautuneesti. Mutta molemmista varmaan tuntuu turhauttavalta, että "joko taas meillä on tämä keskustelu", ja kerta kerran jälkeen vaimoni ei voi ymmärtää kuinka minä olen sellainen herkkis joka loukkaantuu pienestäkin, ja minä en voi ymmärtää, että jos vaimoni tietää tasan tarkkaan mistä napista painaa tai mitä sanoa, että loukkaannun, niin silti hän tekee niin.
Ehkä tarttis taas jutella, ja yrittää päästä vaikka pariterapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiheeseen liittyen...
...ollaan oltu myös se 10v yhdessä, ja ongelma(ni) on turhanpäiväinen herkkyys. Jos vaimoni sanoo jotain, mikä loukkaa, niin en saa sitä mielestäni, vaan vatvon sitä vielä pitkään, ja en kykene seksiin silloin. Muuten olen aina valmis, ja rakastan seksiä. Kun olen ollut loukkaantunut (ihan turhan herkästi, myönnän), ja en ole pystynyt ns. hoitamaan aviovelvollisuuksiani, niin tämän jälkeen vaimoni on taas kyrsiintynyt, ja ei ole lainkaan lämmennyt ja suostunut seksiin kun olen lopulta päässyt yli loukkaantumisestani. Tämä on taas loukannut minua, ja ajatukseni on kiertänyt rataa "no **ttu, en kyllä kinua, jos et halua", ja puolestani minä olen ollut se seksihaluton. Tämä on ollut viimeisten vuosien aikana pattitilanne joka on kestänyt alkuun viikon, myöhemmin kuukauden, ja nyt jo kolme kuukautta. En tosiaan tiedä, miten ihmeessä tästä pääsee irti, ja pelottaa, että oliko meidän suhde tässä, tai viimeistään siinä, kun tulee seuraava ehkä puolen vuoden pattitilanne.
Kai olet vaimollesi tuon tarinan kertonut. Ei se sitä muuten ymmärrä.
Tuo on juuri oikea neuvo, ja sillä tavoin ollaan aikaisemmin aina päästykin siitä sen hetkisestä pattitilanteesta yli, ja rakasteltu jälkeen vapautuneesti. Mutta molemmista varmaan tuntuu turhauttavalta, että "joko taas meillä on tämä keskustelu", ja kerta kerran jälkeen vaimoni ei voi ymmärtää kuinka minä olen sellainen herkkis joka loukkaantuu pienestäkin, ja minä en voi ymmärtää, että jos vaimoni tietää tasan tarkkaan mistä napista painaa tai mitä sanoa, että loukkaannun, niin silti hän tekee niin.
Ehkä tarttis taas jutella, ja yrittää päästä vaikka pariterapiaan.
Kyllähän olisi sitten kai aika vetää johtopäätökset ja irtaantua tuommosesta suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile sitä seksiflirttiä.
Jotenkin ei vaan lähde, kun toinen haukkuu ja suureen ääneen ihailee vaikka jotain muita naisia.. Mies varmaan kuvittelee, että kaikki muut naiset on valmiita seksiin 24/7.. Sitten pitäisi innostua ja vietellä tuollaista miestä.. Ap
Kuinka usein teillä on yleensä seksiä. Harvemmin mies valittaa silloin, kun sitä on usein.
Tässä yksi syy. Mutta ei sitä tietysti haukkumalla saa. Minun vaimoni on valmis 24/7. En hauku, enkä vaihda. Tiedän, että kaikki eivät ole, joten tämän kanssa vietän loppuelämän. Ei minullekaan tulisi mitään jostain viikon tauoista. Joskus, kun on ollut vaimolla jotain vaivaa, tai synnytysten jälkeen, on hän hoidellut minut käsin, tai suulla.
Apua en ole tajunnut että viikon tauko on joillekin miehille maailmanloppu.. Se tosiaan pitää paikkansa, että mies ajattelee vain ala päällään ja seksi merkkaa kaikessa kaiken. Ap
Ei. Molemmat väärin. Totta on, että seksi merkkaa kaiken, jos sitä ei ole. Ajattelen alapäälläni, ja harrastan seksiä 1-2krt päivässä. Kun tämäntoteutuu, voin ajatella lopun ajan yläpäälläni. Yksi tärkein asia suhteessa on seksi. Kun se toimii, on se 5% suhteesta. Jos ei toimi, on se 90% suhteesta. Se vaikuttaa aivan kaikkeen muuhunkin suhteessa. Mielialaan, ja sitä myöden muuhun hellyyteen, siihen, miten toiselle puhuu ym.
Hyvin sanottu!
Hei, ap
Sympatiani tilannettasi kohtaan. Itse 20 vuotta naimisissa olleena sanoisin, että kommunikaatio on se, joka parin joko pitää yhdessä tai erottaa. Toisen haukkuminen on kaikissa tilanteissa väärin. Ja kaikkein herkimmällä, intiimeimmällä elämän alueella, eli seksuaalisuudessa, puheen pitäisi olla kannustavaa, ymmärtävää, lempiää ja lämmintä. Parantavaa jopa. Monilla ihmisillä on haavoja, pieniä tai isoja, sillä alueella.
Kannustaisin hakeutumaan pariterapiaan. Ammattilainen on aina ammattilainen tällaisissakin asioissa.
Mutta eniten kysytään tietysti tahtoa. Halua myös puhua ja käyttäytyä niin kuin sanoo rakastavansa.
Tsemppiä!
M41
No ompas kurjaa.
Ja juu kyllä mies voi haukkua julmasti, ihan ilman syytäkin.
Saman voi toki tehdä nainenkin.
Tämä palsta on mieskeskeinen, joten naiset saava olla altavastaajina, kuten oikeassakin elossa. Valitettavasti se näkyy siis täälläkin.'
Jos olis seksipalsta vain naisille, kyllä saisivat miehet kuulla kunniansa.
Nyt tänne uskaltaa kirjoittaa vain tosi rohkea nainen, joka saa joka paikassa ns. turpaansa. Onneksi ei välitä, eli minä!
Ja rakastan miehiä, hyviä.