Muistellaan lapsuuden herkkuja joita ei saa enää kaupasta tai joiden maku on pilattu?
Vaahtosammuttimen kokoisena joskus 70-luvun lopussa muistan syöneeni suklaata jota kutsuttiin mansikkapötköksi, tosi hyvää, mutta kadonnut.
Kasarin huolettomina alkuvuosina tuli syötyä kokiksen makuista mehujäätä, kovasti yritän miettiä, että olisikohan sen nimi ollut mäkki tai jotain sinne päin...?
Mansikkaeskimo oli joskus jotain ihan muuta kuin nykypäivänä, reilusti isompi ja paljon enemmän makua.
MItä kadonneita herkkuja sinä muistelet lämmöllä?
Kommentit (1326)
Irto merkkarit eli salmiakkiset merirosvorahat !
Vierailija kirjoitti:
Salamanteri -viinikumit.
Fazerin pienet lakritsipatukat, jotka olivat paperikääreessä (kierretty päistä kiinni). Varsinkin kun laku oli päässyt hieman kuivahtamaan niin se oli taivaallista. Myös samaan sarjaan kuuluva salmiakkiversio oli hyvää. Kaikki lakritsi maistuu nykyään ihan samalta pehmeältä mössöltä.
Koulussa oli joskus (savustettua?) ruijanpallasta. Oli aika erikoisen makuista, en sinänsä kaipaa vaikka ihan hyvää se olikin mutta sitä ei näe enää missään nykyään.
Olikohan Pommac eri makuista ennen vai luulenko vain?
Lakussa on muuten ylipäänsäkin tuo juttu, että vanhempi ja kuivahtaneempi on enemmän omaan makuun. Siihen makuun tulee jotenkin enemmän luonnetta ja tekstuuria, kun tuore laku on vain imelää ja pehmeää sokerimömmöä. Aina joskus kun tulee niitä täytelakulaatikoita myyntiin niin yritän katsoa sieltä vanhempaa valmistuserää.
Vierailija kirjoitti:
Mansikat eivät ole enää niin makeita kuin ennen. Jonkin torjunta-aineen vai tehokasvatuksen syy?
Eri lajike, vielä 90-luvulla oli erittäin makea Senga Sengana yleisin lajike, nykyään on vähemmän makea Polka yleisin.
Royal-suklaa, se, jossa oli vaalea ja tumma suklaa samassa ja jotka saattoi erottaa ja syödä ensin tummat, sitten vaaleat (kylmästä suklaasta irtosi isompanakin levynä).
Ne vaaleanruskeat tikkarit. Oon jo liian vanha imemään tikkaria, mutta joskus olisi kiva salaa kotona maistella ja muistella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä irtokarkkina myydyt tosi sitkeän tahmaiset toffeet. Olivat pyöreitä ja keskellä meni valkoinen kuvio. Muistan kun yritin epätoivoisesti syödä sellaista niin ettei se jäänyt kiinni hamamsrautoihin.
Ai joo, mä muistan! Tarkoitatko niitä sellaisia pyöreitä litteitä joissa se kuvio oli spiraalin muotoinen? Läpinäkyvässä paperissa? Oli muuten hiton hyviä!
Joo! Just niitä.
Kaikki suklaalevyt on pilattu. Suklaan maku on muuttunut tunkkaiseksi ja levyistä on tehty ihme sekasikiöitä tunkemalla milloin mitäkin banaania, mansikkaa, salmiakkia, lettuja joukkoon.
Fazerina ja geisha-suklaalevyt, ihmeellisiä litistettyjä paloja, eikä täytettä voi syödä erikseen.
Lauantai- ja berliininmakkarat.
Kilta jääsuklaa
Tahdon takaisin
Pappgallo lakritsi jäätelö on pilattu täydellisesti. Se uusi on kamalaa!!
Mitä ne spiraalin muotoiset mehujäät joskus 90-luvulla oli nimeltään? Oli herkkua. Ainakin vihreä oli yksi maku, päärynä muistaakseni. On voinut joku sanoakin täällä mutta en jaksa lukea koko ketjua.
Oli semmoisia liikennemerkki (?) tikkareita. Eivät oikein maistuneet millekään hedelmälle mutta pidin mausta. Oliko esim kaartion muotoisia, sellaisia kristallisia.
RIP Mövenpickin mansikkakermajäätelö.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne spiraalin muotoiset mehujäät joskus 90-luvulla oli nimeltään? Oli herkkua. Ainakin vihreä oli yksi maku, päärynä muistaakseni. On voinut joku sanoakin täällä mutta en jaksa lukea koko ketjua.
Jenga?
Vierailija kirjoitti:
Oli semmoisia liikennemerkki (?) tikkareita. Eivät oikein maistuneet millekään hedelmälle mutta pidin mausta. Oliko esim kaartion muotoisia, sellaisia kristallisia.
Oi, minä muistan nämä. Mummilla oli niitä aina jemmassa.
Voi hitto tätä nykyaikaa! Miksi kaikki pitää pilata? Haluan entiset ajat takaisin! Herkut, ruoat, musiikin, sinä minä, suosikki ja ok lehdet, kirjekaverit, hengailun kavereiden kanssa ilman mitään älylaitteita. No joo, nostalgiaa, ei enää tässä iässä tietenkään olisi sama. Mutta toivoisin nykyajan lapsille ja nuorille noita kokemuksia. Ja kyllä nauttisin entisajan herkuista vielä itsekin.
Vihreät sammakkoleivokset. Niitä saa siis edelleen mutta maku ollut karsea. Juuri viime viikolla isoäitini kanssa puhuttiin että mitä niille ob tapahtunut kun maku noin muuttunut. Paljon enemmän lisäaineita vai mikä lie.