Lue keskustelun säännöt.
Muistellaan lapsuuden herkkuja joita ei saa enää kaupasta tai joiden maku on pilattu?
Vaahtosammuttimen kokoisena joskus 70-luvun lopussa muistan syöneeni suklaata jota kutsuttiin mansikkapötköksi, tosi hyvää, mutta kadonnut.
Kasarin huolettomina alkuvuosina tuli syötyä kokiksen makuista mehujäätä, kovasti yritän miettiä, että olisikohan sen nimi ollut mäkki tai jotain sinne päin...?
Mansikkaeskimo oli joskus jotain ihan muuta kuin nykypäivänä, reilusti isompi ja paljon enemmän makua.
MItä kadonneita herkkuja sinä muistelet lämmöllä?
Kommentit (1326)
Metsätähti jogurtti, ja muistan joskus kioskilta ostaneeni yhden pallon kirsikkajätskiä. En ole sen jälkeen kirsikkajäätelöitä nähnytkään, 90- luvun alkupuolen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pinna- mehujää. Oli muuten hyvää!
Onko vielä Hubba Bubba purkkaa ja Juicy Fruit, joka on kuin paistetta päivän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko vielä Hubba Bubba purkkaa ja Juicy Fruit, joka on kuin paistetta päivän?
Molempia löytyy :)
Fazerin Sininen 170 gramman pakkauksessa, entinen vakiokoko. Pala suli suussa eri tahdissa kuin nyt, koska oli ohuempi. Nykyinen pakkauskoko taitaa olla sama mitä taxfree-pakkauksissa oli viime vuosituhannella. Itse tykkäsin tuosta vanhasta koosta enemmän, nykyisiä paloja tulee ennemmin pureskeltua kuin antaa sulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Domino keksit ovat muuttuneet myös mauttomaksi.
Makuaisti heikkenee iän myötä, eikä mikään mikä lapsena/nuorena maistui hyvälle, ehkä enää maistu juuri miltään.
Itse olen inhonnut elämänitomaatin makua, mutta nyt vanhana se ei enää maistu pahalta, koska se ei enää maistu juuri miltään.
Makuaisti, kuten muutkin aistit heikkenee , kun ihminen vanhenee.
Nuolista päätellen jotkut palstan jääräpäät eivät selvästikään halua uskoa tuota faktaa, mutta tottahan tuo on. Jännä, että kukaan ei koskaan muistele kadonneiden makujen sijaan sitä, että lähiöistä on kadonneet myös hajut. Lyijyllisen polttoaineen ja katalysaattorittomien autojen aikana käry oli melkoinen ja esim. bussipysäkiltä halusi aika nopeasti karkuun. Ehkä nuo nykyajan karkitkin alkaisi taas herkkuperseille maistua, kun saisi vähän hajuihin vanhan ajan odööriä.
Vierailija kirjoitti:
Just isän kanssa juteltiin että hänestä mikään hyvä ei maistu enää miltään. Eli omat nuoruutensa ja lapsuutensa herkut eivät ole niinkuin ennen. Mm. Fazerin Parhaat pussin karkit eivät ole yhtä hyviä kuin ennen. Suklaa ei maistu yhtä hyvältä. Leipä on nykyään tuimaa (suolatonta).
Voisiko tämä makujen kaipaus liittyä ikään? Makunystyrät muuttuu jotenkin? Tulee hienostuneempi makuaisti? 😅
No ei. Muutenhan kaikki maut olisivat muuttuneita, mutta niin ei ole.
Omenat, banaanit ja appelsiinit maistuvat edelleen samoilta kuin lapsuudessani 50- ja 60-luvuilla.
Kaurapuuron maku ei ole muuttunut. Tee, kaakao ja kahvi maistuvat samalta. Sisu-pastillien maku on säilytetty.
Peruna, porkkana ja herneet on entisen makuisia.
Tavallinen jenkki-purkka on ihan saman makuista kuin lapsena. Rusinoitten maku on sama, siirappi ja hunaja maistuvat samoilta kuin ennen.
Lapsena rakastin pähkinöitä ja samalta ne vieläkin maistuvat.
Puolukat ja mustikat ja karvaiset ja herukat ovat yhtä hyviä kuin ennenkin, mansikoissa on niin paljon eri lajikkeita, joissa maut erilaisia, niin niistäkään ei voi sanoa, että maku olisi muuttunut. Sitä makeinta lajiketta, sengaa, en ole nähnyt myynnissä enää ollenkaan. Lapsena ollessani se taisi olla ainoa lajike. Metsämansikka tietysti maistuu edelleen lapsuuteni kesäpäivälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fazerin pieni marjapiirakka. Pohja uusittu ja pilattu.
Vierailija kirjoitti:
Voi hitto tätä nykyaikaa! Miksi kaikki pitää pilata? Haluan entiset ajat takaisin! Herkut, ruoat, musiikin, sinä minä, suosikki ja ok lehdet, kirjekaverit, hengailun kavereiden kanssa ilman mitään älylaitteita. No joo, nostalgiaa, ei enää tässä iässä tietenkään olisi sama. Mutta toivoisin nykyajan lapsille ja nuorille noita kokemuksia. Ja kyllä nauttisin entisajan herkuista vielä itsekin.
Sama! Oon huomannut etenkin viime aikoina haikailevani ihan hirveästi entisten aikojen perään. Sinä Minän lukeminen ja cd levyjen kuuntelu kannettavasta soittimesta ja päiväkirjan kirjoittaminen ja lyhyet tekstarit kavereille. Vihaan älypuhelin aikaa ja somea ja kaikkea. Ja just sekin, että herkutkin pilalla :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
The grass was greener, tha light was brighter kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Domino keksit ovat muuttuneet myös mauttomaksi.
Makuaisti heikkenee iän myötä, eikä mikään mikä lapsena/nuorena maistui hyvälle, ehkä enää maistu juuri miltään.
Itse olen inhonnut elämänitomaatin makua, mutta nyt vanhana se ei enää maistu pahalta, koska se ei enää maistu juuri miltään.
Makuaisti, kuten muutkin aistit heikkenee , kun ihminen vanhenee.
Nuolista päätellen jotkut palstan jääräpäät eivät selvästikään halua uskoa tuota faktaa, mutta tottahan tuo on. Jännä, että kukaan ei koskaan muistele kadonneiden makujen sijaan sitä, että lähiöistä on kadonneet myös hajut. Lyijyllisen polttoaineen ja katalysaattorittomien autojen aikana käry oli melkoinen ja esim. bussipysäkiltä halusi aika nopeasti karkuun. Ehkä nuo nykyajan karkitkin alkaisi taas herkkuperseille maistua, kun saisi vähän hajuihin vanhan ajan odööriä.
Koskahan ne aistit oikein lähtee heikkenemään, kun minulla nyt 71-vuotiaana ne on vaan vahvistuneet.
Hajut tuntuu entistä vahvempia, on ne sitten hyviä tai pahoja. Kaneli ja kardemumma haisee ihan tajuttomasti, joulupipareita ei voi syödä eikä edes haistaa. Kaikenlaiset hajusteet haistan jo kaukaa ja ihmisten ominaistuoksut on alkaneet tulla esiin, mitä en nuorempana tunnistanut ellei kyseessä ollut lika tai hiki. Nekin tuoksuu nyt entistä ylipursuavammin.
Muistan kuinka nuorena, kun olin raskaana, elin samanlaisessa tuoksuviidakossa. Nyt se on tullut takaisin, mutta raskaana en ole jumalankiitos.
Ja maut tuntuu samalla tavalla vahvemmilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just isän kanssa juteltiin että hänestä mikään hyvä ei maistu enää miltään. Eli omat nuoruutensa ja lapsuutensa herkut eivät ole niinkuin ennen. Mm. Fazerin Parhaat pussin karkit eivät ole yhtä hyviä kuin ennen. Suklaa ei maistu yhtä hyvältä. Leipä on nykyään tuimaa (suolatonta).
Voisiko tämä makujen kaipaus liittyä ikään? Makunystyrät muuttuu jotenkin? Tulee hienostuneempi makuaisti? 😅
No ei. Muutenhan kaikki maut olisivat muuttuneita, mutta niin ei ole.
Omenat, banaanit ja appelsiinit maistuvat edelleen samoilta kuin lapsuudessani 50- ja 60-luvuilla.
Kaurapuuron maku ei ole muuttunut. Tee, kaakao ja kahvi maistuvat samalta. Sisu-pastillien maku on säilytetty.
Peruna, porkkana ja herneet on entisen makuisia.
Tavallinen jenkki-purkka on ihan saman makuista kuin lapsena. Rusinoitten maku on sama, siirappi ja hunaja maistuvat samoilta kuin ennen.
Lapsena rakastin pähkinöitä ja samalta ne vieläkin maistuvat.
Puolukat ja mustikat ja karvaiset ja herukat ovat yhtä hyviä kuin ennenkin, mansikoissa on niin paljon eri lajikkeita, joissa maut erilaisia, niin niistäkään ei voi sanoa, että maku olisi muuttunut. Sitä makeinta lajiketta, sengaa, en ole nähnyt myynnissä enää ollenkaan. Lapsena ollessani se taisi olla ainoa lajike. Metsämansikka tietysti maistuu edelleen lapsuuteni kesäpäivälle.
Aika paljon muutoksia on tapahtunut nimenomaan kasvisten ja hedelmien osalta. Esimerkiksi ennen banaanit olivat ihan eri lajiketta kuin nykyään, joten jos olet 40-50-luvulla maistanut banaania ensi kerran, se on ollut ihan eri lajiketta kuin nykyinen banaani.
Myös myynnissä olevat omenalajikkeet ovat aika paljon muuttuneet. Muistaakseni mun lapsuudessa ei myynnissä ollut nykyisin suosittua Golden Delicious-lajiketta vielä. Oli vain vihreitä ja punaisia omenia.
Appelsiineja tulee Suomeen nykyisin eri maista ja eri lajikkeita kuin mun lapsuudessa, jolloin oli vain israelilaista Jaffaa.
Pensasmustikoita ei Suomessa myyty eikä viljelty lainkaan vielä muutama vuosikymmen sitten.
jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just isän kanssa juteltiin että hänestä mikään hyvä ei maistu enää miltään. Eli omat nuoruutensa ja lapsuutensa herkut eivät ole niinkuin ennen. Mm. Fazerin Parhaat pussin karkit eivät ole yhtä hyviä kuin ennen. Suklaa ei maistu yhtä hyvältä. Leipä on nykyään tuimaa (suolatonta).
Voisiko tämä makujen kaipaus liittyä ikään? Makunystyrät muuttuu jotenkin? Tulee hienostuneempi makuaisti? 😅
No ei. Muutenhan kaikki maut olisivat muuttuneita, mutta niin ei ole.
Omenat, banaanit ja appelsiinit maistuvat edelleen samoilta kuin lapsuudessani 50- ja 60-luvuilla.
Kaurapuuron maku ei ole muuttunut. Tee, kaakao ja kahvi maistuvat samalta. Sisu-pastillien maku on säilytetty.
Peruna, porkkana ja herneet on entisen makuisia.
Tavallinen jenkki-purkka on ihan saman makuista kuin lapsena. Rusinoitten maku on sama, siirappi ja hunaja maistuvat samoilta kuin ennen.
Lapsena rakastin pähkinöitä ja samalta ne vieläkin maistuvat.
Puolukat ja mustikat ja karvaiset ja herukat ovat yhtä hyviä kuin ennenkin, mansikoissa on niin paljon eri lajikkeita, joissa maut erilaisia, niin niistäkään ei voi sanoa, että maku olisi muuttunut. Sitä makeinta lajiketta, sengaa, en ole nähnyt myynnissä enää ollenkaan. Lapsena ollessani se taisi olla ainoa lajike. Metsämansikka tietysti maistuu edelleen lapsuuteni kesäpäivälle.Aika paljon muutoksia on tapahtunut nimenomaan kasvisten ja hedelmien osalta. Esimerkiksi ennen banaanit olivat ihan eri lajiketta kuin nykyään, joten jos olet 40-50-luvulla maistanut banaania ensi kerran, se on ollut ihan eri lajiketta kuin nykyinen banaani.
Myös myynnissä olevat omenalajikkeet ovat aika paljon muuttuneet. Muistaakseni mun lapsuudessa ei myynnissä ollut nykyisin suosittua Golden Delicious-lajiketta vielä. Oli vain vihreitä ja punaisia omenia.
Appelsiineja tulee Suomeen nykyisin eri maista ja eri lajikkeita kuin mun lapsuudessa, jolloin oli vain israelilaista Jaffaa.
Pensasmustikoita ei Suomessa myyty eikä viljelty lainkaan vielä muutama vuosikymmen sitten.
jne...
Joopa joo. Kotimaiset omenat on samoja lajikkeita ja lapsuudenkotini omenapuut kasvaneet on niitä samoja, jotka kasvavat nykyisessä kotipihassani.
Puhun metsämarjoista, en mistään pensas mustikoista.
Enkä muuten usko sienienkään maistuvan erilaiselta kuin ennen. Ihan sama makuelämys.
Ei ole itse viljellyt perunat ja porkkanat sun muut miksikään muuttuneet.
Lapsuudenkotini pihassa on vieläkin osa niitä vanhoja vadelmapensaita kuin nuorena ollessani, ne tuottavat samanmakuisia marjoja kuin ennenkin. Luomubanaanit ei maistu juuri miltään, mutta ne perusbanaanit, jotka ennen oli jotain chikitoja, maistuu edelleen samalta.
Tavallinen piimä maistuu samalta kuin ennenkin,
laatuja on vain tullut lisää, enkä huomaa esim. talkkunajauhoissa eroa entiseen juurikaan yhtään. Peruspuuroriisi ei ole makuaan muuttanut, ei vehnä eikä ohra.
Älä yritä todistella, että muuttunut olisi vain minun makuaistini, eikä lainkaan olisi kyse siitä, että tuotteitten makua olisi muutettu.
Jo koko tämä ketju puhuu sellaista vastaan. Suurin osa vastaajista on takuulla sen ikäisiä, ettei makuaistia edes voi olettaa heikentyneen, elleivät sitten käytä jotain lääkitystä, mitä en usko.
Makuaistin heikkeneminen koskisi sitten kaikkia makuja, mutta niin ei ole. Eikä muutenkaan ole kyse aistien heikkenemisestä, kun kyse on jostain suklaasta tai karamellista, jonka makua on muutettu käyttämällä eri ainesosia kuin ennen.
Pisaran muotoinen lakritsi/salmiakki irtokarkki jossa sisällä oli tahmea täyte. Ei siis jauhoinen sisältä.
Mustafa jäätelö. MAC mehujäätelö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just isän kanssa juteltiin että hänestä mikään hyvä ei maistu enää miltään. Eli omat nuoruutensa ja lapsuutensa herkut eivät ole niinkuin ennen. Mm. Fazerin Parhaat pussin karkit eivät ole yhtä hyviä kuin ennen. Suklaa ei maistu yhtä hyvältä. Leipä on nykyään tuimaa (suolatonta).
Voisiko tämä makujen kaipaus liittyä ikään? Makunystyrät muuttuu jotenkin? Tulee hienostuneempi makuaisti? 😅
No ei. Muutenhan kaikki maut olisivat muuttuneita, mutta niin ei ole.
Omenat, banaanit ja appelsiinit maistuvat edelleen samoilta kuin lapsuudessani 50- ja 60-luvuilla.
Kaurapuuron maku ei ole muuttunut. Tee, kaakao ja kahvi maistuvat samalta. Sisu-pastillien maku on säilytetty.
Peruna, porkkana ja herneet on entisen makuisia.
Tavallinen jenkki-purkka on ihan saman makuista kuin lapsena. Rusinoitten maku on sama, siirappi ja hunaja maistuvat samoilta kuin ennen.
Lapsena rakastin pähkinöitä ja samalta ne vieläkin maistuvat.
Puolukat ja mustikat ja karvaiset ja herukat ovat yhtä hyviä kuin ennenkin, mansikoissa on niin paljon eri lajikkeita, joissa maut erilaisia, niin niistäkään ei voi sanoa, että maku olisi muuttunut. Sitä makeinta lajiketta, sengaa, en ole nähnyt myynnissä enää ollenkaan. Lapsena ollessani se taisi olla ainoa lajike. Metsämansikka tietysti maistuu edelleen lapsuuteni kesäpäivälle.Aika paljon muutoksia on tapahtunut nimenomaan kasvisten ja hedelmien osalta. Esimerkiksi ennen banaanit olivat ihan eri lajiketta kuin nykyään, joten jos olet 40-50-luvulla maistanut banaania ensi kerran, se on ollut ihan eri lajiketta kuin nykyinen banaani.
Myös myynnissä olevat omenalajikkeet ovat aika paljon muuttuneet. Muistaakseni mun lapsuudessa ei myynnissä ollut nykyisin suosittua Golden Delicious-lajiketta vielä. Oli vain vihreitä ja punaisia omenia.
Appelsiineja tulee Suomeen nykyisin eri maista ja eri lajikkeita kuin mun lapsuudessa, jolloin oli vain israelilaista Jaffaa.
Pensasmustikoita ei Suomessa myyty eikä viljelty lainkaan vielä muutama vuosikymmen sitten.
jne...
No en ole maistanut banaania 40 - luvulla, en ollut syntynytkään silloin. Ja luulenpa ettei niitä ihan joka puolelle Suomeen vielä tuotukaan, jos minnekään, täällä oli silloin sota.
Ihan 50-luvun lopussa isä toi kotiin banaaneja, se oli ensimmäinen kosketukseni niihin. Asuimme korvessa kuusen juurella ja olimme varattomia, banaanit oli meille herrojen herkkuja. Hyviä ne oli ja on edelleen, mutta vatsa ei tykkää.
Kyllä minä tunnustan, mikä maistuu samalta kuin ennen, ja minkä tuotteen makua on muutettu.
Anteeksi jos tulee toistoa, en lukenut koko pitkää ketjua. Olen 55v ja lapsuudessa/ nuoruudessani geishapatukat olivat aivan eri planeetalla, kuin nykyiset surkeat jäljitelmät. Alkuperäiset olivat pulleita, isoja tyynyjä, joissa täyte ihanaa. Chicago- purukumi, vaaleapunainen, jossa maku säilyi tuntikausia. Lootus riisisuklaa, joka maistui uskomattoman hyvältä. Limut maistuivat limuilta, eikä miltään keinotekoisilta luiruilta. Jogurteissa oli oikeaa hilloa, eikä mitään esanssimössöä. Peikkojäätelö, joka oli uskomattoman hyvää. Nykypäivän makeisia, limuja, jäätelöitä ei voi verratakaan niihin alkuperäisiin. Nykyään kaikki on mautonta, keinotekoista, pelkkää voitontavoittelua, mahdollisimman halvalla sonnalla. Nykypäivän nuoret eivät tiedä, mistä ovat jääneet paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Pisaran muotoinen lakritsi/salmiakki irtokarkki jossa sisällä oli tahmea täyte. Ei siis jauhoinen sisältä.
Mustafa jäätelö. MAC mehujäätelö.
Niitä myytiin muistaakseni irtokarkkeina
Vierailija kirjoitti:
Onko enää Dumle-tikkareita? Ihana suklaa päällä ja sitkeä toffeesisus. Niin sitkeä että joskus heiluva maitohammas irtosi toffeeta jyystäessä. Nykyään varmaan irtoaisi paikat hampaista 😆
Eiks noi käytännössä ollut samoja kuin Pluto-tikkarit?
Eikä ollut mikään jenkkitoffee, vaan ihan raitatoffee oli nimi.