Muistellaan lapsuuden herkkuja joita ei saa enää kaupasta tai joiden maku on pilattu?
Vaahtosammuttimen kokoisena joskus 70-luvun lopussa muistan syöneeni suklaata jota kutsuttiin mansikkapötköksi, tosi hyvää, mutta kadonnut.
Kasarin huolettomina alkuvuosina tuli syötyä kokiksen makuista mehujäätä, kovasti yritän miettiä, että olisikohan sen nimi ollut mäkki tai jotain sinne päin...?
Mansikkaeskimo oli joskus jotain ihan muuta kuin nykypäivänä, reilusti isompi ja paljon enemmän makua.
MItä kadonneita herkkuja sinä muistelet lämmöllä?
Kommentit (1326)
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia kindermunan kokoisia (paljoin halvempia vain kuin kinderit) erivärisisissä alumiinikääreissä olevia suklaamunia, jossa oli kaikissa yllätyksenä säädettäväsormus...vain "korukiven" väri vaihteli. Harmillisesti sormukset menivät rikki todella helposti, mutta olisipa noita vieläkin tuolla samalla konseptilla ja se suklaa oli semmoista tummaa ja kovaa...nykyisenä maitoallergikkona voi vaan toivoa että löytyisi edullinen suklaamuna joka ei sisällä maitoa ja joo olen aikuinen.
Niissä taisi olla kanan kuva siinä kääreessä! Se suklaa oli tosi hyvää niissä ja ne sormukset oli ihania, mutta eivät tosiaan kestäneet käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Aika usein näissä toistuu se, että jokin tuote "ei ole enää nykyään samanmakuista". Niin tuleepa mieleen, että kuinkahan suurelta osin resepti/ainesosat ovat oikeasti muuttuneet ja kuinkahan suurelta osin ihmisten maut ovat muuttuneet sitten lapsuuden?
Veikkaan suurimmaksi osaksi reseptimuutoksia.
Tämä sen jälkeen kun join Lidlin sitruunalimpparia sekä pari San Pelkegrino limpparia.
Maku oli kuin lapsuudesta!
Sellainen punainen mehujää, joka oli muodoltaan käsi jonka etusormi oli pystyssä, nimeltään ehkä handy/handu/finger tms. Muistan että oli maultaan tosi voimakas eikä ollenkaan sellainen kuin mehujäät yleensä.
Pastirol- pastillirasiat eri makuja minttu, terva, anis
suklaapatukat - lola, fami , jambo, siesta, tupla,
ekat isot salmiakkimerkkarit
Pataksen mokkajäätelötuutti
Black Pete. Jos hampaat kestivät, niin kestit mitä vaan.
Kotisaaren Midi. Kirsikanpaloja suklaajäätelössä puikkona. Elämän kevät, miten hyvää.
Tjaa kirjoitti:
Pepsin pilasivat. Pitää tilata briteistä asti. Muualla Euroopassa tämä uusi resepti. Ei edes mainontaa siitä missään.
Täh? Menivät sitten tekemään Coca-Colat? Liekö odotettavissa Classic Pepsi?
Domino keksit ovat muuttuneet myös mauttomaksi.
Irma- keksejä on ikävä. Muistan ne 70-luvun alusta.
Haapaveden meijerin sitruuna-aprikoosijogurtti. Siinä oli raikas maku, ei esanssinen eikä sokerinen vaan miellyttävän kirpeä.
Paulig valmisti ainakin 1960 luvun loppupuolella todella hyvän makuista jäätelöä.
Sellainen eskimon tapainen, mutta paksumpi jäätelöosa ja erinomaisen vahvan makuista suklaajäätelöä.
Jätte vaahtokarkit, semmosen jauhon peitossa ja hedelmän mallisia.
Semmoset keksit jossa oli jotain koukerokuviota päällipuoli. Vaaleita ja ohuita. Mummolla oli näitä usein. Jotenkin on jäänyt mieleen "kermakeksi" sana, mutta en tiedä liittyykö näihin yhtään. Olivat saman tyylisiä maultaan kuin Muro-keksit, mutta vielä suussa sulavampia ja ohuita.
Harmittaa kun on jäänyt mysteeriksi mitä olivat. Mutta ihan yleinen keksimerkki tais olla.
Kesäleirille otettiin aina mukaan Rymdiä. Se oli jauhemuotoinen mehu, johon siis lisättiin vettä.
Mitään vastaavaa ei taida enää saada?
Pinna-mehujää. Kaipaan todella paljon kuumia kesäpäiviä ja Pinna-mehujäätä.
Fazerin pakastelasagne ja maailman paras suklaapatukka Siesta!
Vierailija kirjoitti:
Semmoset keksit jossa oli jotain koukerokuviota päällipuoli. Vaaleita ja ohuita. Mummolla oli näitä usein. Jotenkin on jäänyt mieleen "kermakeksi" sana, mutta en tiedä liittyykö näihin yhtään. Olivat saman tyylisiä maultaan kuin Muro-keksit, mutta vielä suussa sulavampia ja ohuita.
Harmittaa kun on jäänyt mysteeriksi mitä olivat. Mutta ihan yleinen keksimerkki tais olla.
Carneval-keksit.
Ruutu-näkkileipä. Isot levyt, joista sai katkaistua sopivasti ja voita ruutupuolelle. Joskus taiteltiin niitä ruutuja iso kasa irrallisiksi ja syötiin pala kerrallaan. Sillä sai raapaistua voin pinnasta vähän kyytipojaksi. :)