Millainen on huono esimies ja millaista on huono johtaminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka mahdollistaa työpaikkakiusaamisen tai osallistuu siihen pahimmassa tapauksessa itse.

Tämä. Voisin kirjoittaa tästä mojovan esimerkin, mutta jääköön kirjoittamatta nettiin.

Täällä toinen. Kyse naisrehtorista.

Vierailija kirjoitti:

Millainen on huono alainen ja millaista on huono työnteko?

Kysyttiinkö sitä? Perusta oma ketju.

Huono esimies on työntekijäkaverinsa vietävissä. Esimerkki: töihin tulee uusi työntekijä, ihan ookoo, vähän erilainen kuin ennen. Työntekijäkaveri-Juoru-Liisa ei erilaisuutta siedä, joten uuden työntekijän työsuhde loppuu koeajalla. Eikun uutta rekrytointia, josko seuraava ois enemmän sellainen Juoru-Liisan kaverin tyylinen.

Sellainen joka ei osaa keskustella, huutaa ja käyttäytyy muutenkin epäasiallisesti, ei osaa antaa palautetta eikä kritisoida muuten kuin raivoamalla, käyttäytyy hierarkisesti ja ylläpitää työyhteisön sisäisiä hierarkioita, empatiakyvytön, suosii ja sorsii, ei hoida tonttiaan. Nämä pomot ihan tutkitusti tuottavat suurta vaihtuvuutta, sairauspoissaoloja ja huonoa tulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka mahdollistaa työpaikkakiusaamisen tai osallistuu siihen pahimmassa tapauksessa itse.

Tämä. Voisin kirjoittaa tästä mojovan esimerkin, mutta jääköön kirjoittamatta nettiin.

Täällä toinen. Kyse naisrehtorista.

Savolainen pikkukaupunki?

Delegoi johtamisen aina alaisilleen. Vastaa alaisen kysymykseen kysymyksellä.

A: "Mitä tehdään?"

EM: "Mitä SÄ tekisit?"

Surkea johtaminen on sitä, että johtajalla

ei ole kehityskeskusteluissa mitään positiivista sanottavaa alaiselleen, haukottelee, pyörittelee silmiään, että hoh hoijaa, mitä sä siinä vielä teet?

hän nolaa työntekijän kaikkien kuullen, yhdessä hovin edustajan kanssa. Ovat keksineet jonkin tekosyyn, jonka varjolla nolaavat työntekijän kokouksessa, koska asema ja valta ( johtaja ja varajohtaja)

antaa parhaat mahdollisuudet hovinsa piiriin kuuluville, ei noteeraa muita varsinkaan ns. alemman koulutuksen omaavia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka mahdollistaa työpaikkakiusaamisen tai osallistuu siihen pahimmassa tapauksessa itse.

Tämä. Voisin kirjoittaa tästä mojovan esimerkin, mutta jääköön kirjoittamatta nettiin.

Täällä toinen. Kyse naisrehtorista.

Savolainen pikkukaupunki?

Ja löytyy muitakin, pohjoisemmasta.

Olen pikkufirmassa, jossa työ on ihanaa mutta johtaminen surkeaa tai sitä ei ole. Olen vuosien aikana tajunnut, mitä johtamisen oikeastaan pitäisi olla, nyt kun se puuttuu täysin.

Johdon tulisi olla selvillä yrityksen rakenteesta, toiminnoista, strategiasta, suurista linjoista. Heillä pitäisi olla tarkka tieto eri vastuualueista ja heidän pitäisi kommunikoida nämä alaisilleen. Pitää varmistaa että alaiset tietävät mitä heiltä odotetaan. Pitää kirkastaa alaisille mitä kohti pyritään. 

Lisäksi johdon tai esimiehen pitää tuntea alaisensa (jos firmassa ei ole tähän erikoistunutta hr-henkilöä). Pitää selvittää ovatko työntekijät parhaassa mahdollisessa tehtävässä yrityksessä. Heitetäänkö työntekijöiden potentiaalia hukkaan tai ovatko työntekijät tyytymättömiä. Tyytyväinen työntekijä on yrityksen suurin voimavara. Voi miettiä sitä määrää minkä ihminen tyytyväisenä tekee, ja verrata siihen määrään minkä tyytymätön ihminen välttelee tai jopa sabotoi työtehtäviään. Kaikki eivät tietenkään ole koskaan tyytyväisiä. Johdolla on vastuu myös rekrytoida firman arvoihin sopivat ihmiset töihin.

Huono esimies tai johtaja käyttää aikansa suorittavaan työhön ja pikkuasioihin, kyttää eikä luota alaisiin, tekee virhearviointeja rekryssä, ei tunne firman ydintoimintoja, jättää vastuualueet herran haltuun ja kuvittelee työnsä olevan jonkinlaista ihmissuhdetyötä, tuo siis työpaikalle yläasteen välitunneilta opitut ihmissuhdetaidot, eli suosikkijärjestelmän, tiettyjen ihmisten nuoleskelun, juoruilun, salailun, valehtelun ym ym.

Vierailija kirjoitti:

Olen pikkufirmassa, jossa työ on ihanaa mutta johtaminen surkeaa tai sitä ei ole. Olen vuosien aikana tajunnut, mitä johtamisen oikeastaan pitäisi olla, nyt kun se puuttuu täysin.

Johdon tulisi olla selvillä yrityksen rakenteesta, toiminnoista, strategiasta, suurista linjoista. Heillä pitäisi olla tarkka tieto eri vastuualueista ja heidän pitäisi kommunikoida nämä alaisilleen. Pitää varmistaa että alaiset tietävät mitä heiltä odotetaan. Pitää kirkastaa alaisille mitä kohti pyritään. 

Lisäksi johdon tai esimiehen pitää tuntea alaisensa (jos firmassa ei ole tähän erikoistunutta hr-henkilöä). Pitää selvittää ovatko työntekijät parhaassa mahdollisessa tehtävässä yrityksessä. Heitetäänkö työntekijöiden potentiaalia hukkaan tai ovatko työntekijät tyytymättömiä. Tyytyväinen työntekijä on yrityksen suurin voimavara. Voi miettiä sitä määrää minkä ihminen tyytyväisenä tekee, ja verrata siihen määrään minkä tyytymätön ihminen välttelee tai jopa sabotoi työtehtäviään. Kaikki eivät tietenkään ole koskaan tyytyväisiä. Johdolla on vastuu myös rekrytoida firman arvoihin sopivat ihmiset töihin.

Huono esimies tai johtaja käyttää aikansa suorittavaan työhön ja pikkuasioihin, kyttää eikä luota alaisiin, tekee virhearviointeja rekryssä, ei tunne firman ydintoimintoja, jättää vastuualueet herran haltuun ja kuvittelee työnsä olevan jonkinlaista ihmissuhdetyötä, tuo siis työpaikalle yläasteen välitunneilta opitut ihmissuhdetaidot, eli suosikkijärjestelmän, tiettyjen ihmisten nuoleskelun, juoruilun, salailun, valehtelun ym ym.

Tämä! Ja jos kyseessä oppilaitos, sitä suuremmalla syyllä johtajan jos kenenkään pitää olla kasvatuksen ammattilainen, ymmärtää mikä on rehellinen ja avoin vuorovaikutus, tasaa-arvo työntekijöiden välillä, ihmisten arvostaminen koulutuseroista tms. välittämättä.

Ei johtaja ansaitse kunnioitusta, ellei itse kunnioita alaisiaan/ kanssatyöntekijöitään.

Ällöttävää miesjohtajissa on se liian läheinen johtaminen, mielistelevä makeilu ja mairea naama. Monet vanhemmat miehet varsinkin, kuvittelevat olevansa jotenkin kiinnostavia nuorten naisten mielestä ja alkavat flirttailemaan, ehdottelemaan.

Ja tyhmimmät jopa kehittelevät itselleen lempinimen tyyliin Pertsa-poju ( Pertti) jolla nimellä häntä pitää tuttavallisesti kutsua!

Uskomattomia tarinoita löytyisi kirja tolkulla!

Edellisen työpaikan esimies: kaikki pelkäsivät hänen puheluitaan. Me työntekijät teimme muka kaiken väärin. Tai niin puhelut aina alkoivat, esim.: "MIKÄ TÄÄ LASKU ON?!?!" ja sitten selitimme, miksi sellainen lasku on muodostunut. Sitten vasta ääni muuttui lempeämmäksi. Välillä me työntekijät katsoimme puhelinta: "Pomo soittaa. Mitähän mä tällä kertaa oon tehny?" Hän ei olisi halunnut maksaa työntekijöille palkkaa, eikä olisi halunnut veloittaa asiakkaita. Pelkäsi todella paljon, että asiakkaat antavat huonoja arvosteluja, jolloin meidän työntekijöiden olisi pitänyt venyä sääntöjen ulkopuolelle ja tehdä palkatta ylitöitä. Lopulta lähdin menemään. Uudessa työpaikassa pelkäsin pitkään uuden esimiehen puheluita, mutta hän oli todella leppoisa kaveri, jopa liikaa, josta päästään toiseen kohtaan...

Toinen esimies ei tehnyt mitään. Esitti tekevänsä vaikka mitä, mutta ei koskaan mm. perehdyttänyt uusia työntekijöitä. Muut työntekijät yrittivät sitten auttaa uusia. Jos esimieheltä meni kysymään jotain, niin jos hänellä oli aikaa, asia rönsyili ja hän kertoi mm. seksikokemuksistaan ja milloin mistäkin omista murheistaan. Hänen esimiehelleen taasen ei voinut kertoa, koska olivat hyviä kavereita ja "hän nyt vaan on tommonen, ei kannata ottaa niin vakavasti". Ja tästä päästään myös tähän esimiehen esimieheen: eräs työntekijä ei tehnyt töitään. Kerroin tästä eteenpäin, ja minä sain paskanpuhujan leiman, koska tämä töitä välttelevä työntekijä on lähes bestiksiä tämän esimiehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Olen pikkufirmassa, jossa työ on ihanaa mutta johtaminen surkeaa tai sitä ei ole. Olen vuosien aikana tajunnut, mitä johtamisen oikeastaan pitäisi olla, nyt kun se puuttuu täysin.

Johdon tulisi olla selvillä yrityksen rakenteesta, toiminnoista, strategiasta, suurista linjoista. Heillä pitäisi olla tarkka tieto eri vastuualueista ja heidän pitäisi kommunikoida nämä alaisilleen. Pitää varmistaa että alaiset tietävät mitä heiltä odotetaan. Pitää kirkastaa alaisille mitä kohti pyritään. 

Lisäksi johdon tai esimiehen pitää tuntea alaisensa (jos firmassa ei ole tähän erikoistunutta hr-henkilöä). Pitää selvittää ovatko työntekijät parhaassa mahdollisessa tehtävässä yrityksessä. Heitetäänkö työntekijöiden potentiaalia hukkaan tai ovatko työntekijät tyytymättömiä. Tyytyväinen työntekijä on yrityksen suurin voimavara. Voi miettiä sitä määrää minkä ihminen tyytyväisenä tekee, ja verrata siihen määrään minkä tyytymätön ihminen välttelee tai jopa sabotoi työtehtäviään. Kaikki eivät tietenkään ole koskaan tyytyväisiä. Johdolla on vastuu myös rekrytoida firman arvoihin sopivat ihmiset töihin.

Huono esimies tai johtaja käyttää aikansa suorittavaan työhön ja pikkuasioihin, kyttää eikä luota alaisiin, tekee virhearviointeja rekryssä, ei tunne firman ydintoimintoja, jättää vastuualueet herran haltuun ja kuvittelee työnsä olevan jonkinlaista ihmissuhdetyötä, tuo siis työpaikalle yläasteen välitunneilta opitut ihmissuhdetaidot, eli suosikkijärjestelmän, tiettyjen ihmisten nuoleskelun, juoruilun, salailun, valehtelun ym ym.

Allekirjoitan täysin tämän!

Johtajiksi valikoituu usein liikaa narsistisuuteen taipuvaisia persoonia, joilla tunneälykkyys, aivojen tunnekeskuksen puuttuvien resurssien vuoksi, ei toimi niin kuin pitäisi.

Johtajien koulutus ja rekry tulisi ottaa vakavampaan keskusteluun ja tehdä aivotason, psyykkisen tason jne. testauksia valittaessa ihmisiä johtajakoulutuksiin ja johtotehtäviin.

On suomalaisen työelämän surkeutta, että yhä edelleen tunneälykkyydeltään heikot ovat johtotehtävissä.

Numeroilla ja tuloksella ei tehdä työhyvinvointia, eikä lopulta tulostakaan, kun työntekijöiden vaihtuvuus ja irtisanoutuminen on huonon ja epäpätevän johtamisen syytä.

Johtaminen ei ole rakettitiedettä, se on opittavissa, mutta ennenkaikkea se on asemaansa psyykkisesti terveen ja tasapainoisen hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pikkufirmassa, jossa työ on ihanaa mutta johtaminen surkeaa tai sitä ei ole. Olen vuosien aikana tajunnut, mitä johtamisen oikeastaan pitäisi olla, nyt kun se puuttuu täysin.

Johdon tulisi olla selvillä yrityksen rakenteesta, toiminnoista, strategiasta, suurista linjoista. Heillä pitäisi olla tarkka tieto eri vastuualueista ja heidän pitäisi kommunikoida nämä alaisilleen. Pitää varmistaa että alaiset tietävät mitä heiltä odotetaan. Pitää kirkastaa alaisille mitä kohti pyritään. 

Lisäksi johdon tai esimiehen pitää tuntea alaisensa (jos firmassa ei ole tähän erikoistunutta hr-henkilöä). Pitää selvittää ovatko työntekijät parhaassa mahdollisessa tehtävässä yrityksessä. Heitetäänkö työntekijöiden potentiaalia hukkaan tai ovatko työntekijät tyytymättömiä. Tyytyväinen työntekijä on yrityksen suurin voimavara. Voi miettiä sitä määrää minkä ihminen tyytyväisenä tekee, ja verrata siihen määrään minkä tyytymätön ihminen välttelee tai jopa sabotoi työtehtäviään. Kaikki eivät tietenkään ole koskaan tyytyväisiä. Johdolla on vastuu myös rekrytoida firman arvoihin sopivat ihmiset töihin.

Huono esimies tai johtaja käyttää aikansa suorittavaan työhön ja pikkuasioihin, kyttää eikä luota alaisiin, tekee virhearviointeja rekryssä, ei tunne firman ydintoimintoja, jättää vastuualueet herran haltuun ja kuvittelee työnsä olevan jonkinlaista ihmissuhdetyötä, tuo siis työpaikalle yläasteen välitunneilta opitut ihmissuhdetaidot, eli suosikkijärjestelmän, tiettyjen ihmisten nuoleskelun, juoruilun, salailun, valehtelun ym ym.

Allekirjoitan täysin tämän!

Samoin! Esimerkkinä olisi piiiitkä tarina tuolta keskisestä Suomesta.

Minäpä kerron edellisestä esimiehestäni esimerkin, joka kyllä täyttää kaikki huonon esimiestyön ja johtamisen laatikot.

Ei muistanut/ehtinyt/välittänyt tehdä perushallinnollista työtä. Eli ihmisiltä saattoi jäädä palkkoja saamatta, lomia merkitsemättä järjestelmiin jne.

Täysin kykenemätön ottamaan minkäänlaista kritiikkiä vastaan. Jos joku kysyi ihan asiallisen kysymyksen, mutta josta saattoi aistia, että kysyjä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, nousi esimies saman tien puolustusasemiin. Ääni kiristyi, eleet kävivät hermostuneiksi, vastaukset lyhyiksi. Jos kysyjä ei antanut periksi, saattoi huutaa kysyjän naamaa päin vastauksen.

Sai luonnollisesti paljon kritiikkiä tekemisistään työhyvinvointikyselyissä. Ei pystynyt ottamaan vastaan yhtään. Heittäytyi marttyyriksi "parhaani olen tehnyt ja mihinkään ette ole tyytyväisiä".

Hänellä oli omat suosikit, joita suosi, ja jotka saivat parhaat työtehtävät, lomansa just silloin kun halusivat jne. Oli myös inhokit, jotka sai tuta nahoissaan.

Miksi tuollainen esihenkilö silti saa jatkaa vaikka palaute on koko ajan huonoa? Siksi kun osaston koko johto on samanlaista mätäpesäkettä. Tukevat toisiaan ja mollaavat alaisiaan.

Onneksi en ole tuossa työpaikassa enää.

Minulla taas huono esimies tarttui heti kaikkeen hallinnolliseen, joten käyttöoikeudet yms. tilattiin suit sait.

Se johtui tietenkin siitä, että tällainen tilaustehtävä oli helppo ja konkreettinen, missä ei tarvinnut ottaa kantaa mihinkään eikä ollut riskiä pahoittaa kenenkään mieltä.

Mikään muu ei sujunutkaan, mutta kirjoitin siitä jo tänne.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, jolla ei ole koulutusta esimiestyöhön.

Nykyisellä ja edellisellä esimiehelläni ei ole ollut esimieskoulutusta ja ovat olleet parhaita esimiehiä, joita minulla on ollut.

Tasapuolisia, tuntevat työn jota tehdään, luottavat alaisten ammattitaitoon, mutta heiltä saa myös päätöksiin tukea, jos kokee epävarmuutta, tieto kulkee ja kysyä voi joku askarruttaa, kun soitat, että lapsi on kipeä toivottavat pikaista paranemista, vaikka tietää että kiristelevät hampaita, vievät asioita eteenpäin heti, varmistavat että työolosuhteet ja välineet ovat kunnossa. Kohtelevat työkaverina eivätkä alaisena, ollaan samaa tiimiä.

Psykopaatit ovat pahimpia. Täysin häikäilemättömiä ihmisiä, jotka kehittävät syytökset tuulesta ja tarvittaessa turvautuvat väkivaltaan. Näitä on valitettavasti paljon johtohenkilöissä.

Minulla on pomo joka puuttuu jokaiseen asiaan, huseeraa, tekee sataa työtehtävää yhtä aikaa, muuttaa ohjeita lennosta ja ohittaa muita pomoja tuosta vain.

Ilmeisesti tämä johtuu siitä ettei hän perfektionistina luota työntekijöihin tai muihin esimiehiin. Vain hänen itse tekemänsä on tarpeeksi hyvää. Joskus hän siivoaa taukohuonetta kun on niin likaista. Hän ei tiedä, että siivooja tulee samana iltapäivänä, hetkenä minä hyvänsä.

Minusta tämä on huonoa johtamista. Jos on liian likaista, hänen pitäisi selvittää käykö siivooja liian harvoin ja pitääkö sopia lisäsiivouskerroista. Ei käyttää huippupalkattua aikaansa tekemällä siivoojan työtä, josta kuitenkin maksetaan myös siivoojalle.

Tämä on myös raskasta työntekijälle, koska työntekijä tekee valtavasti turhaa työtä kun johdolla ei ole hierarkia ja suunnat selviä tai yhteneväisiä. Jos olen saanut toiselta esimieheltä ohjeet, tämä toinen kumoaa ne lennosta. Sitten yritän selvittää kummat ohjeet pätevät ja mitä teen.

Esimiehen pitäisi keskittyä pitämään suuria linjoja käsissään, ei olla joka paikan multitaskaaja.