~ ♥ ~ EX-HAAHUT viikko 42 ~ ♥ ~

eli ei mitään romaania tiedossa, kunhan vaan nostelen pinoa muidenkin kirjoitettavaksi.



Kauhea köhä mullakin ja ehkä toisessa silmässä silmätulehdus. Ihan punainen muttei kutise..? " pakko" tulla töihin, kun ollut niin paljon pojan takia poissa. Olo on kyllä kuin jyrän alle jäänyt, kun yskittää ja pää on ihan tukkonen. Väsymys myös painaa kovasti, kun pojan ja omaan yskään herännyt monta kertaa.. Mites, mitä muuta kuin Panadol Hottia voi vedellä. Tähän yskään tekisi mieli ottaa jotain lääkettä mutta mitäs kävis hakemassa. Hirmuisen vahvoja lääkkeitä ei tekis mieli syödä, mutta jotain olisi kiva esim. imeskellä että pysyis tuo yskänärsytys vähän pienempänä..



onkos muuten muilla suunnillen samoissamenijöillä iolmestynyt linea negraa? Laskeskelin just, että näillä main mulla oli pojasta jo selvä viiva navan alapuolella..



jeps, palailen jos piristyy olo..

e-v rv 18+4

...kurjaa, että tuo kröhätauti nyt sitten iski sullekkin. Menehän sitten itsekkin ajoissa lääkäriin jos yskä yltyy liian pahaksi, ettei vaan tule keuhkoputkentulehdusta ja hoitamattomasta sitten muita jälkitauteja. Inhottavaa juuri tuo, että kun on pojan takia pois ollut, niin nyt sitten ei pysty olemaan tuosta vaan oman sairauden takia pois. Mutta muista, että nyt kyllä pikkuisen takia sutkin pitää kuntoon saada ja se on priority yksi. Itselläni ei se oma flunssa niin kovin pahaksi äitynyt, joten pärjäsin ihan noilla Pafusinin imeskelytableteilla ja sitten ihan normaaleilla kurkkupastilleilla. Lisäksi vaan otin vähän Panadolia tarpeen mukaan, ettei kuume noussut kovaksi ja join kauheesti mustaherukkamehua. Sulla kyllä tuo yskä kuulostaa niin pahalta, että tosiaan ajoissa sit lääkäriin jos ei ihan kotikonstit tuohon kröhään ja oloon auta. Eiks joo?



Ja mä taa niitä töitä yritän tähän väliin. =)



titi75

Ihana viikonloppu takana! Energinen olo on niin että aivan harmittaa kun huusholli on niin pieni ja niin vähän kotitöitä ;o) On niin mukava kotona puuhastella, kutoa ja siivoilla ym. Viikonlopun jokaisena päivänä tein myös puuroa, muuten ihan " yksittäisannoksia" mutta tein ison kattilallisen lappapuuroa. On tullut joku " puurofetissi" ;o)



TITI: Voi niitä pieniä vaatteita on kyllä ihana lonia! Minäkin hain siskojen vanhat vaatteet muistaakseni myös ennen rakenneultraa ja vilpertin olen saanut pitää siitä huolimatta! =o) Mutta itekin vain katoin ne yksitellen läpi jokaisen, sitten pakkasin ne yläkaappiin ja päätin että otan vasta sitten ehkä lähellä joulua ne alas. Jotenkin sitä pelkää että tuottaa huonoa onnea jos ne nyt jo jättää johonkin esille tmv. Mua kans on huono omatuntoa vaivannut seksiasioissa, mieskin jossain vaiheessa kyseli että koska se seksidraivi alkaa kun olin kehunut että toisessa raskauskolmanneksessa sitten... Heh heh... Ei oo tullu mitään hirveitä hinkuja niinkuin jollekkin onnekkaille, itteähän asia ei vaivaa siis fyysisesti, pärjäishän sitä vaikka hamaan loppuun ilman seksiä ;o) Muta jostain syystä kuitenkin vähän huono omatunto vaivaa. Sitten oon tosi huojentunut jos teen alotteen ja mies onkin puolestaan niin väsynyt ettei halua! Kerrankin niin päin! Nyt kyllä esim. kun oltiin tosi pitkästä aikaa v-loppu kahestaan kotosalla niin oli vipinää silläkin saralla eli ehkä s-elämä ei niin hiljaista olis jos olis enemmän vapaa-aikaa eikä aina väsynyt tai kiireinen.



LIZIE: Niin jossain vaiheessa se keskenmenneen vauvan LA on pakko ohittaa! Mää surin sitä etukäteen " ens viikolla ois valtterin LA" mutta sitten kun se ite päivä meni niin se meni ihan ohitte kun samalla viikolla tuli tämän raskauden puoliväli! Onneksi on tämä uus pieni mukana jota saa juhlia ja hellitellä...! Ja ihanaa että tunnet jo liikkeetkin nyt varmuudella!



EKA-VEKA: Sulla oli hyviä neuvolakuulumisia viime viikolta. Oon kuullu että monilla on nyt silmätulehus. Mulla ei oo tullut viivaa vaikka tosi moni sanoo että mulla on poikamaha ja mulle tuli ite siittä munuaisjutusta kans semmonen olo että se on poika (se on kai pojilla yleisempi).



JUULIAR: Tervetuloa mukaan ex-haahuhin ja onnea raskaudesta! Laitoin jo sun tiedot listaan.



JOONATAN: Sun tietoja en laittanut kun en tiennyt haluatko, olit aika epävarma viime viikolla. Kerro sitten kun haluat niin laitetaan ehottomasit, ihan miten ite haluat/uskallat.



Ja jos ette huomanneet niin yks jakautunut lisää, hexu83 saanut pojan, tein salapoliisityötä (Neronjan oppien mukaan) ja saatiin uudet tiedot tämän viikon listaan! ONNEA HEXULLE jos käyt tätä pinoa lukemassa! ♥



Täällä vilpertti on viime päivinä myllännyt taas enemmän ja voimakkaammin ja se kyllä mieltä ylentää! Ihan huippufiiliksissä kun viikonloppukin oli niin rentouttava ja ihana! Että tykkään olla kotona! Alkais jo se äitiysloma..!



HANNELE + vilpertti rv 22+1

Hyvää maanantaita kaikille!



Mullakin oli ihana viikonloppu, kuten Hannele81:kin. Kävimme tuttavien tupareissa ja tyttö sai kerrankin leikkiä samanikäisen kaverinsa kanssa koko illan. Hauskaa oli! Onneksi saan vielä vuoden loppuun olla nämä maanantaitkin kotona niin jaksaa sitten tehdä tuota 4-päiväistä työviikkoa.



Titi75: Onnittelut rakenneultran lähenemisestä! Sullahan on jo raskaus pitkällä. Ensimmäisessä raskaudessa mä tajusin vasta siinä viikon 18 kohdalla, että olen raskaana. Sitä ennen se ei oikein tajuntaani tullut ;-) Pikkuvaatteiden hypistely ja laskostaminen kaappeihin on aina yhtä ihanaa! Voi että. Itse en ala vielä kauppoja kiertelemään, kun raskaus on vasta niin alussa, mutta ehkä sitten keväämmällä.



Hannele81: Kiitokset listan päivityksestä! Kivaa, että sulla oli iloinen viikonloppu. Viestisi kuulosti tosi energiseltä! Mä kerään voimia vielä tämän päivän niin huomenna voisin sitten pirteänä lähteä töihin.



ON: Ei vieläkään mitään oireita. Kummallista. Tosin, aikaa on kulunut vasta niin vähän, että kyllähän niitä oireita ehtii tuntemaan... Uskalsin tänään varata ensimmäisen neuvola-ajan. Tarjosivat jo ensi viikolle aikaa, mutta en tuntenut siihen mitään tarvetta. Mun on nyt pakko (huolista huolimatta) uskoa, että tämä raskaus etenee normaalisti ja normaali neuvola-aika rv 9:lla on riittää. Tällä viikolla tulee toivottavasti ohitettu kunnialla edellisen raskauden km-aika (rv 6+3).



Juulia rv5+5

titi75: Sulle kans tsemppiä ultran odotteluun! Jännää mennä huomenna, vaikka levollisin mielin olen menossa. Vauvan liikkeiden tunteminen rauhoittaa uskomattoman paljon. Toivottavasti tukivyöstä olis apua sun selälle, selkäsärky on kyllä tosi ikävää. Ja ehkä kevyt liikunta, vaik just uinti vois sitä vaan auttaa.

Hei, ihanaa, et pääsit vauvanvaatteita hypistelemään. Ei se kai sen huonompaa onnea tuo, jos niitä hypistelee, onhan sulla jo noita viikkojakin. Alkuraskaudessa voisin olla turhan taikauskoinen.

Siis, meillä kans tuo makkaritouhuilu on ihan minimissä ollut tai olematonta. Näen kyllä villejä unia ja haluaisin kovasti ja tiedän et mieskin haluaisi ja samoin kun sä ajattelen, et mitä jos se on pahoillaan, kun ei mitään tapahdu. Sanoinkin just viimeks eilen miehelle, et olis kiva, kun olis jotain aktiviteettia silläkin saralla. Sitä on vaan jotenkin veto ihan pois illalla ja eilenkin taas mun mahaa särki, etten voinut liikkua kun sänkyyn pääsin vaikkei uni tullutkaan. Mies yritti alkuun suukotella, mutta ei voinut innostaa kun olo niin tuskainen. Toivottavasti haluaisimme joskus ihan samaan aikaan. Tekisi hyvää.



eka-vekara: Pikaista paranemista köhästä. Käy apteekissa kysymässä vinkkejä, ne osaa varmasti neuvoa. Ja sit lääkäriin, jos et ala kohta parantua. Kaikkien kannalta parempi, et sä olet pian taas kunnossa. Ei ole ilmaantunut minkäänlaista linea negraa. Ei ilmaantunut ensimmäisessä raskaudessakaan ja pojan sain.



Hannele-81: Olitkin jo huomannut, et hexu83 sai vauvan. Mä oon surrut sitä enkelivauvan LA:ta pidemmän aikaa, haikeana katellut tyhjiä rattaita esikoisen kävellessä siinä vieressä ja ajatellut, että tuossa olisi pitänyt uuden vauvan sen ja sen ajan päästä kölliä. Mutta on tämä uusi raskaus nyt niin ihanan todellinen, että se lieventää surua huomattavasti. Ei elämässä tosiaan kaikki mene niin kuin suunnittelee. Me saadaan vauva nyt sitten ehkä viitisen kuukautta alunperin luultua myöhemmin. Siihen on vain ollut sopeuduttava.



ON: Eilinen meni lujaa, esikoisen synttäreitä juhliessa. Olin ihan poikki illalla, mut kuitenkin unta en saanut, kun olin esikon laittanut nukkumaan. Pyörin vaan sängyssä ja masua särki. Oli myös kamala jano, olin vissiin unohtanut pitää itsestäni huolta, kun olin vain huolehtinut vieraista.

Huomenna ultra, sitä innolla odotan! Mieletöntä päästä näkemään pikkuinen! Tää raskaana oleminen on kyllä ihan oikeesti ihme, ihanaa, et on päässyt tämän kokemaan jälleen.



Kaikille hyvää alkanutta viikkoa, Lizie & pikkuinen 19+1

Titille ja Lizielle hurjasti tsemppiä ultraan!! Älkää jännittäkö...! itse olisin varmaan jo ihan sekaisin... Tuokaa sieltä ihania uutisia.



Hannele: Olitpa sinä ihastuttavan iloisella päällä. Viestisi suorastaan pursui positiivista energiaa. Ehkä voisit minullekin ripauksen heittää...

Liikkeitä tosiaan on kiva tuntea. Tulee niin todellinen ja varma olo.



Eka-vekaralle toivottelen paranemista. Itse olin viime viikon kotona sairastamassa ja tiedän miten tylsää se kipeenä oleminen on. Parane pian!!



Juuliar: Niin alussa mennään ja niin kimpassa... Kivaa, että on joku muukin ihan alkumetreillä. Minulla ei ole myöskään mitään oireita ja se pelottaakin. Pääsin tässä raskaudessa neuvolan kautta tarkempaan seurantaan myöhäisen km:n vuoksi ja siksi sain ultran jo torstaille. Mietin vain onko vielä liian aikaista, silloin on kai 6+1. Mutta sittenhän sen kuulee.



Hannele: Odottelen vielä ainakin torstaille, ennenkuin laitan esittelytekstiä itsestäni.

Olen nykyään enemmän vain pyörinyt tuolla yahoon puolella...



titi; vai on sulle(kin) tullut tuota selkäsärkyä. Se on todella ikävää. Jossain luki että pieni päivittäinen kävelylenkki (ei asfaltilla) tekisi hyvää kipeälle selälle... Mutta muista myös levätä riittävästi!

Kyllä se vaan on niin ihanaa näplätä niitä pieniä vaatteita. Minäkin tahtoisin jo käydä ostamassa sen hoitopöydän ja alkaa pikkuhiljaa laittamaan sitä kuntoon, mutta tarkoitus olisi ostaa se vasta veronpalautuksista... No onhan se hyväkin kun ei laita sitä liian aikaisin pölyä keräämään ;)

Tsemppiä ultraan!



eka-vekara; Pikaista paranemista! Muista ettei sun tarvi kipeänä töitä tehdä vaikka olisitkin ollut pois pojan sairastelun vuoksi.



Juuliar; en ole tainnut sua vielä onnitella plussauksesta (olen aika vähän viime aikoina vauvalle kirjoitellut) eli onneksi olkoon!



Lizie; tsemppiä ultraan!!!



vm69; Tsemppiä myös sulle ultraan. Kyllähän rv 6+1 VOI jo nähdä sykkeenkin, jos viikot pitävät paikkansa. Kyllähän sieltä pitäisi kuitenkin jo näkyä onko raskaus kohdussa, sikiöiden lukumäärä yms., jos heittoa viikoissa ei ole kauheasti..



ON: voi että miten nuo " myrkyt" (maalit, vahvat pesuaineet, bensa, tärpätti yms.) voivatkaan haista ihanalle! Koko ajan mietin kuumeisesti mitä voisin seuraavaksi maalailla, että pääsen taas noiden maalipurkkien kimppuun... No tämähän on jo tuttua tuolta kuopuksen odotusajalta, mutta nyt tuo tuntuisi olevan pahempana. Myös kellareiden hajuun tunnen ihmeellistä vetovoimaa, samoin kompostin kimpussa häärin eilen sen hajun huumaannuttamana ;).



Mutta nyt täytyy kyllä mennä tekemään pitsaa...



maria80 ja Patu-Alli rv 26+3

EKA-VEKARA: Toivottavasti voit jo vähän paremmin.



HANNELE: Ihana kuulla, että Sinulla oli rentouttava vkonloppu. Minä kans tykkäisin kovasti hääräillä kotosalla vaan kaikkea, just käsitöitä ja muuta hääräystä ja olisin jo ihan valmis jäämään äippälomalle¿mutta vielä on odotettava. Itseasiassa olen tässä jo ensimmäisestä plussauksesta asti haaveillut kotiin jäämisestä ainakin hetkeksi, mutta tää mammalomalle jäänti on vähän venynyt (reilu 2 vuotta) kun on ollut vähän mutkia matkassa. Toivottavasti tällä kertaa nyt sitten sen äitiysloman ansaitsisi vihdosta viimein. Ihan me kaikki. =) Mäkin kävin vaan ne pikkuruiset vaatteet läpi, mutta laskostin ne takas sinne laatikkoon odottamaan. Eli ei niitä vielä pesty ja kaappiin laitettu odottelemaan. On sitten tekemistä sinne loppuajallekkin. ;-) No se on toisaalta huojentavaa kuulla, että muillakin on ollut hiljaisempaa makkarin puolella. Mullakin on tunne, että voisin olla seksittä varmaan hamaan tulevaisuuteen asti, kun tuntui että meni niin pakkopullaksi jo tuo vauvankin yritys ja nyt kun tosiaan saa virallisesti vaan olla ¿jos haluaa¿, niin sitten ei ole kyllä huvittanut yhtään. Huono omatunto vaan kalvaa kun tuo mies elää kuitenkin muilta osin normaalia elämää, eikä vielä pääse 100%:sti mukaan nauttimaan tän pienen ihmisen liikkeistä ja touhuamisesta jo nyt, niin kuin itse. Tiedän, että mies on niin ihana, että ymmärtää, mutta silti tuntuu vähän kurjalta tää tilanne. Toivotaan, että tämä tilanne tästä elpyy. Edelleen sitä ¿keskiraskauden innostuneisuutta¿ tässä huutelen¿.



LIZIE: Hyvä, että sulla oli sielä masussa nyt kuitenkin jo uusi pikkuinen kasvamassa kun tuo edellinen LA päivä koitti. Nimittäin mulle se oli tuskallinen tuossa viime helmikuussa ja sitten uudelleen toukokuussa kun oli kax niin perättäistä LA:ta, ei yhtään lasta plakkarissa ja ei uudesta tärpistä tietoakaan. Jotenkin ne päivät siitä sitten vain lipui ohi. Onneksi tilanne on nyt edes tämä mikä se on. Niin suuri lahja tämä yllätys plussa meille kyllä on, ettei sitä oikein vieläkään ymmärrä. Siksi kai se huominen rakenneultrakin niin kovasti pelottaa¿en tiedä kestäisinkö enää mitään ikäviä uutisia. On niin kovin kiintynyt jo tähän touhupeppuun tuola masussa. =) Tulehan kertomaan ne ultrakuulumiset pikaisesti heti kun pääset koneen ääreen. Toivottavasti kaikki on kunnossa. =) Ja niin kuin Hannelellekkin jo kommentoin tuossa edellä, että huojentavaa kuulla, että muillakin on ollut hiljaista makkarin puolella. Sitä on vaan tosiaan aina vkollakin niin rättipoikkiväsynyt, että tyyny kutsuu enemmän, vaikka kuitenkin nauttisi sen oman kullan kainalossakin olosta. Mutta ne seksitouhut tuntuvat vievän jo sitten taas enemmän energiaa mitä tuntus iteltä löytyvän. Ehkä se keskivaiheen innostus tästä vielä lähtee. ;-)



JUULIATAR: Onnittelut plussasta ja tervetuloa tänne haahuilemaan. Ja kiitos tsempityksistä rakenneultraan. Itsekkin muuten tällä kolmannella plussauskerralla en pitänyt enää mitään kiirettä mennä ekalle neuvola-visiitille. Halusin, että on kerääntynyt vkoja vähän enemmän, etten taas käy turhaan sielä lappuja täyttämässä turhaan. Taisin itekkin mennä just samoilla vkolla kun nyt sulla on tuo aika. Ihan hyvä aika varmaan. Eiköhän niitä oireitakin ala hiljalleen sieltä ilmestyä. Yökötystä ja sellaista kaikkea pientä kivaa¿ ;-) Eikä ole enää montaa päivää edellisen km:n ohittamiselle. Hyvä niin. Siitä se lähtee vauhtiin. =)



VM69: Kiitos tsempityksistä. Ihan sekaisin täällä tajusin tuosta ultrasta juuri olevani tänä aamuna viimeksi. Voi kun voisin olla Lizien kanssa vaihtamassa paikkaa ja hänen tilallaan jo tänään. Luulen, että kun huomenna pitää vielä koko päivä töissä kervistellä, niin tulee pitkä päivä ennen sitä ultrausta. Jännittää vaan kauheesti ei voi mitään. Jotenkin tuntuu, että olisi liian hyvää ollakseen totta, että tää kolmas raskaus nyt onnistuisi ja se nyytti ihan oikeesti syliin saatais. Hirmuisesti onnea myös Sinulle siihen torstaiseen tarkastusultraan. Kyllä noilla päivillä sielä jo jotain pitäs näkyä¿sykekin ehkä jo, ellei tosiaan ole hedelmöittynyt paljon myöhemmin, että on päivistä pikkuisen jäljellä menkkojen mukaan. Toivottavasti sielä pikkuinen killittelee. Jos vaikka sen jälkeen uskaltaisit antaa päivittää tiedot jo haahuihin. ;-)



MARIA80: Niin siis mullahan on ollut selkä koko raskauden ajan kipeä¿tai oireillut enemmän ja vähemmän. Mähän olin niissä magneettikuvissa ja lannerangan röntgenissä vielä just ennen tätä raskautumista ja mullahan todettiin sielä alaselässä annuluksen repeämä, josta sitä hapanta selkudosnestettä valuu ulos aiheuttaen noita kipuja ja lisäksi mulla on lautaselkä¿eli selkäranka suoristunut JA vielä sen lisäksi todettiin jonkun verran kulumaa, eli viides nikama on ikävästi laskeutunut alemmas kun pitäisi ja aiheuttaa kipuja. Nyt olenkin uimalla ja kävelemällä ja fysikaalisella hoidolla ja sieltä saaduilla jumppaohjeilla pitää sitä kunnossa ja parempi on ollutkin. Nyt pitkästä aikaa viime vkonloppuna tuntui ikäviä vihlasuja taas tuola alaselässä ja luulisin, että kun massu alkaa kasvaa ja selän asento alkaa nyt muuttua, niin tuo alaselkä tulee olemaan mulla tosi kovilla. Se tukivyö jonka siskoltani sain, on mulle vielä hitusen iso, mutta ei paljon enää tarvi masun kasvaa kun pääsen sitä jo käyttämään ja se konkreettisesti sitten jo jotain auttaakin. Sitä on varmaan koko loppuraskaus muutenkin pidettävä. Saapi vaan nähdä miten pitkään pysyn työkuntoisena. Noh¿tänään taas uimaan ja eilisen uimareissun jäljiltä tuntuu selkäkin taas ¿notkeammalta¿.

Ihania nuo sun mieltymykset noihin ihmeellisiin hajuihin¿.maalit, kompostit, kellarit yms. Monellahan on juuri tuollaisia eriskummallisia mieltymyksiä juuri raskausaikana. Muistathan silti olla varovainen niiden maalien ¿haisteluiden¿ =) kanssa, ettei liikaa tule myrkkyjä. Eikös ne maalit ole aikas tukevan hajuisia. Mutta tuo oli kyllä paras sanavalinta aikoihin, että kompostin haju voi olla ¿huumaannuttava¿¿ai voi vai ??? ;-D * reps *



ON: Ihan karsee kiire töissä ja kollega on vielä lomalla tän vkon¿ja täällä mä vaan kirjoittelen teille vaikka monelle jutulle on dead-line huomiseksi. Ja sitten vielä kun tuo huomisen raksu-ultran jännittäminen muutenkin saa aivot toimimaan huonosti, niin saapi nähdä mitä sotkuja saan parin päivän aikana aikaiseksi¿vain pyörittelenkö vaan papereita. Otin vielä ekstra yhden homman kollegalta kun hän ei ehtinyt sitä ennen lomalle jääntiä tehdä ja tuossahan jobi mua nyt mulkoilee pöydältä ja on tosi iso ja vaativa homma. Kääks¿miten nää tunnit tästä päivästä saa oikein riittämään. No ehkä pitäs aloittaa ne hommatkin vaikka nyt jos sain ees alulle jotain. = / No parempi se on, että on tekemistä jos tää aikakin kuluis nyt nopeemmin ja sitä myöden ultrakin olis pian takana ja toivottavasti hyvin tuloksin. Mä taidan olla ainut joka tuota rakenneultraa jännittää näin hysteerisesti. Kaikki muut tuntuu lampsivan sinne niin kovin luottavaisin myelin. Itteeni pelottaa just se kun on se tunne, että kyllä sielä kaikki hyvin on, mutta sitten se päinvastainen ajatus samaan aikaan, että korkeelta tullaan alas ja kovaa nyt sitten just kun on alkanut olla ihan täpinöissään tuon pienen ihmisen liikehtimisestä ja touhuamisesta ja mieskin eilen vielä surffaili netissä ja teki vertailuja lasten vaunuista. Kai niitäkin pikku hiljaa pitäs alkaa kierteleen ja katteleen kaupoissa, kun ei ole mitään tietoa niistäkään. Tosin rattaiden osto menee tuonne vuoden toiselle puolelle varmaan kuitenkin. Mutta pitäs käydä vähän vertailemassa ja ¿koetyöntämässä¿ niitä. Mutta tarkoituksella tää kaikki on jätetty nyt sit vasta ru:n jälkeiseksi.



Mun on ihan oikeesti nyt alettava töihin, ei tästä muuten tule mitään. Ainakin palailen lukemaan Lizien uutisia, ellei ole kirjoittanut jo ristiin mun viestini kanssa.



Titi75 ja kirmeli 18+4 (ja YKSI YÖ ultraan)

kuulumiset tältä aamulta



Paino noussut +540 g/vko.

Lähtöpainoon on tullut nyt lisää +3,6 kiloa.

Verenpaine 104/66

Hemoglobiini 119

Sf-mitta 21 cm

Liikkeet ++

Vauvan syke 140-158



Huolettaa vähän että nouseeko se paino nyt liikaa, vaikka alkupainosta ei oo tosiaan noussut kun tuon reilu 3 kiloa. Sf-mittakin menee ihan yläkäppyrällä. Harrastaminenkin on niin vaikeaa kun kävely tuntuu niin inhottavalta kun tulee painetta alas, tuntuu kuin vauva painas 100 kiloa.

On alkanut nuo taloudelliset asiat niin mietittyttämään. Ä-loma menee varmasti ihan ok, mutta pystyykö sitten jäämää hoitovapaalle, entä jos mieheltäkin työt loppuu. Mutta eiköhän sitä pärjätä aina jotenkin.

Eilinen Täydelliset naiset jaksokin oli niin surullinen että täälläkin on vähän mieli matalalla. Taitaa aika paljon vaihdella kun eilen oli ilo ylimmillään. ;o)



HANNELE +v 22+2

HANNELE: Ihan hyviä neuvolakuulumisia sulla. Mulla on vähän sellainen fiilis, että tuo masu ottaa varmaan vaan nyt niin erillisia kasvuspurtteja. Eli vaikka sullakin ensin näytti ettei painoa tule ollenkaan, eikä masu kasva ja nyt sitten taas vuorostaan oli tullut per vko tuon verran painoa, niin seuraavalla kerralla voi taas olla ihan eri lukemat. Tai ainakin kun siskoltakin tuosta kysyin, että kun ensin ei tule painoa ollenkaan ja sitten tuleekin kerralla enemmän, niin hän sanoi, että hänelle tuli ainakin just tuollaisina pyrähdyksinä tuo paino. Ja sähän olit huolissasi kun painoa oli tullut niin vähän. Ehkä vauveli ottaa nyt sitten vähän kiriä tässä vaiheessa. En usko, että tarvii vielä olla mitenkään huolissasi. Kokonaispaino on kuitenkin noussut sulla tosi vähän vkoihin nähden. Harmi jos sulla liikkuminen tuntuu kurjalta. Mulla on alkanut nyt uinnin jälkeen kun tuo massukin rasittuu ja venyy siinä liikkumisessa, niin niitä repäisykipuja. Esim. jos ole ensin uinut ja vesijuoksussa ollut ja massu on jo vähän väsynyt liikkumisesta ja sit kun yskäisen, niin repäisee ilkeesti alavattasta. Sitten kun sitä kohtaa vähän hieroo varovasti, niin se menee ohi. Sielä taitaa tosiaan liitokset natista. =) Mutta ei mitään liian kovia kipuja tms. ole tullut. Selänkin takia mun on IHAN PAKKO yrittää pysyä liikkeessä niin pitkälle kun pystyn, koska muuten se voi olla niin että olen sitten petipotilaana koko loppuraskauden jos menee jalat alta ja sitten kyllä siinä vaiheessa ei enää edes kotona olosta nauti jos on liian pahassa kunnossa. Eli itsekkäästi olen ajatellut näin, että jos yritän kovasti liikkua, mutta antaa myös lepoa selälle ja sit jos siltikin selkä prakaa, niin haen jo ajoissa saikkua, että tavallaan sitten en ole jo ihan rapakunnossa sielä sairaslomalla ollessa, vaan tavallaan pystyisin sen verran liikkumaan, että saisin selkää taas paremmaksi, ettei vaan mene makaamiseksi tai pahimmassa tapauksessa konttaamiseksi kun muuhun ei pysty.

Tuota hoitovapaata olen itekkin miettinyt, että on se kyllä huutava vääryys kun siltä ajalta mitään ei juuri palkasta käteen ja sitten vielä lomatkin palaa siltä ajalta. Ei kiva. Toisaalta tekis kovasti mieli jäädä hoitovapaalle, mutta saa nähdä kans miten on tuon rahallisen tilanteen laita. Mulla nyt miehellä varmaan työtä riittää, mutta kyllä se silti lompakkoa koettelee tuo hoitovapaa kun on tottunut kuitenkin siihen, että se omakin tilipussi on käytössä ollut. Teillä tietysti kiristää kovasti se jos mieheltäkin työ loppuu¿mutta kyllä sitä ihmeesti pienemmälläkin toimeen tuleen tarpeen vaatiessa, vaikka ei se välttämättä kovin helppoa ole. Älä anna mielen synkistyä ihan kokonaan kun olit niin hyvillä mielin vkonlopusta. Asioilla on tapana järjestyä¿se on mun mottoni ja toistaiseksi ainakin toiminut. Häntä pystyyn toveri. =)



Ja nyt yritän uudelleen niitä töitä. =)



Titi ja kirmula 18+3

Olen kovasti käynyt vilkuamassa onko Lizieltä jo rakenneultran kuulumisia, mutta ei näköjään vielä. En yhtään muista mihin aikaan Liziellä tuo ultraus oli. Pitänee tulla sitten taas myöhemmin vilkuilemaan.



Karsee härdelli ollut töissä ja joutunut ihan " töitäkin" täällä tekemään. =)



titi75

TITI: Ihanaa sulla on ultra jo niin lähellä! Tsemppiä huomiseen ja tule sitten pian kertomaan kuulumiset! Niin, musta tuntuu että mahan koossakin on parin viime viikon aikana tapahtunutkasvupyrähdys. Että eiköhän se painokin sitten kuulu asiaan. MÄä en vaan ikinä pystyis luopumaan suklaasta! En vaikka mikä olis! Mulla on myös nuita repäisykipuja. Alan erittäin hyvin ymmärtää raskausajan vaivoista valittavia, vaikka niin toivoin että oisin pysynyt huipputerveenä loppuun asti. Että valitettavasti tuntuu että on pakko ottaa rauhallisesti tuon urheilun kans, vaikka toisaalta se vain hyvää tekiskin.



LIZIE: Tuu jo ultra uutiset kertomaan! Menihn kaikki hyvin?



JUULIAR: Etköhän sinä sen ed. raskauden km-ajan ohita hienosti tällä viikolla =o)



VM69: Juu oottelen sun esittelytekstiä... Miksi torstaina? Mitä sillon tapahtuu? *apua oonko missannut jotain tärkeetä...*



MARIA: Sullahan mielenkiintosia mielihajuja!



Nyt pitää joutua kotiin!



Morjens!



HANNELE + v

Mulla on torstaina ultra. Mahdollsesti jo näkyisi syke ja muutenkin, ollaanko siellä masussa kotona...

aamulla menin töihin, mutta jo 9 aikaan oli pakko myöntää itselleni etten jaksa potea töissä tätä köhää. Sainkin nyt 3 päivää saikkua ja käskyn levätä ja parannella itseäni. Muuta ei se terveydenhoitajakaan osaanut nuha-köhään lääkkeeksi määrätä kuin Panadol Hotin ja muun kuuman juotavan.. Joten kotona nyt ollaan, eikä varmastikaan tule samalla tavalla täällä roikuttua kuin töissä..



Mut ihan nopeasti piti tulla lukasemaan onko Lizie jo käynyt r-ultrakuulumiset kirjoittamassa ja tsempittämässä Titiä huomiselle! Täälläkin ajoittain pelottaa ihan hirveästi, ja osui vielä silmiin tuolla maalismassuissa se Sofian surulliset ultrakuulumiset, joten lisää pelkoa kyullä.. Mullahan on sitten vasta ensi tiistaina se mun ultra joten jännitettävää riittää. Toisaalta haluan uskoa tähän raskauteen jo, kun nuo liikkeetkin tuntuu. Toisaalta tällä meidän historialla on sanut huomata, ettei mikään ole itsestäänselvää ja että terve lapsi on aina suuri ihme!



Jeps, kuumeisen höpinöitä..



eka-vekara rv 18+5

eka kyseli siitä linea negrasta. ei ollut poikaa odottaessa, eikä näy häivääkään nytkään.. napa kyllä pullahtaa ihan justiinsa.

toivottavasti se röhäköhä helpottaa.



titille vauvanvaatteista.. mun makuuhuoneessa kököttää lipaston laatikoissa jo pestynä asemissaan kaikki ne pikkupikkuvaatteet, jotka pojalta säästin.. =) äiskäpakkauksen otan kyllä tällekkin sintille. ihan kaikkia vaatteita en pojalta säästänyt, sellaiset joita en käyttänyt (siksi että oli muita kivempia, tai paremmain istuvia) olen jo laittanut kiertoon muilla. ei ne siihen ultran tulokseen vaikuta kuitenkaan ;)



juuliar, tervetuloa!



hexulle onnittelut



hannelen neuvolakuulumiset olivat hyviä, vaikkakin mieli visiin vähän matalalla.. kyllä se siitä!

hoitovapaa ei varmaankaan tule meilläkään kysymykseen.. kun ei ne rahat riitä. todennäköisesti jatkan koulua heti äitiysloman jälkeen kun on vaan mahdollista. jos aloittaa ei voi heti kun ä-loma loppuu, niin sit on kai " pakko" jäädä kuukaudeksi tai pariksi hoitovapaalle, mutta se on ehdoton maksimiaika. mielelläni olisin kotona ainakin siihen asti, kun vauva olis sen vuoden täyttänyt, mut.. meillä ei ole ees kuntalisää, että tosi onneton se kotihoidontuki.



(.) torstaina lähdettiin pojan kanssa reissuun, ja tänään kotiuduttiin. onpa vaan kivaa olla kotona =), vaikka kivaa oli kotikonnuillakin käydä.



ne hautajaiset eivät olleet niin mieltäylentävä kokemus, kuten eivät yleensäkään ole.. mutta täti on nyt siunattu, ja tilaisuus oli kaunis, pienimuotoinen ja koskettava.

hautajaiset on sikälikin kauhea tilaisuus, että vaikka sen oman surun kanssa vielä ihan pärjää, mutta se muitten läheisten suru ja toivottomuus on ihan hirveää katseltavaa.. tiedätte varmaan mitä tarkoitan, kun ei vaan ole keinoja lohduttaa.



siitä mun sovitusta sektiopäivästä..

jo ennen tätä raskautta tiedettiin, että jos vauva ilmoittelee tulostaan, on synnytystapana sektio.

se aika sektiopäivän määräämiseen sovittiin näin aikaisin varmaan siksi, että rakenneultra sattui siten tähän samaan saumaan. (rv20+4 oli se aika)

meillä kun kunnan puolesta tarjotaan nt-ultra yli 30v tai riskiodottajalle (joista en ole kumpaakaan, enkä siis käynyt nt-ultrassa), ja en ole varma että tarjotaanko toi rakenneultra kaikille? poikaa odottaessani kävin nt-ultrassa, (3km takana), mutta en sitten saanut enää rakenneultraa, kun oli se nt käyty.



syy sektioon on se, että edellinen synnytys olikin sen sortin tapahtuma, että lääkäri ilmoitti jo synnärillä tutkiessaan jalkovälissäni vahinkojen laajuutta, että tämän rouvan alatiesynnytykset oli sitten tässä. IV-luokan repeämät, (elikkä peräsuolen sulkijalihas + muutakin), joita paikattiin 4h leikkauksessa sitten synnytyksen jälkeen on se sektion pääsyy.

poika tuli synnytyskanavassa muutenkin koko matkan väärässä asennossa, pää oli sentään edellä, ja tilanne oli aika uhkaava. riski että seuraava tekee samoin, on ilmeinen, kun ilmeisesti häntäluu+lantio vaikuttivat asiaan.

muuten synnytys kyllä kestoltaan ihan normaali, 12h.

kävin silloin poikaa odottaessa synnytystapa-arviossa rv37 ja rv38+, ja röntgenin ja ultran mukaan yli 4kg vauvan piti mahtua.. ja no, mahtuihan se.



ja EN missään nimessä halua tuolla pelotella teitä, vaan korostan, että HALUAISIN tuonkin jälkeen mieluummin synnyttää alateitse. paikat on parantuneet hienosti, eikä mulle jäänyt mitään traumoja tai pelkoja mistään. (paitsi ehkä siitä synnärin luumumehusta, mutta se on ihan eri juttu se!).

mutta kun ei saa, niin ei sitten. pääasia, että se vauva jotenkin syntyy aikanaan, vaikka sitten sektiolla.



Sintin liikkeet on alkaneet tuntua melkein joka ilta kun menen nukumaan. =) etenkin, jos hieman makealla mehulla olen yllyttänyt. rauhoittaa mieltä kummasti. on ne muutenkin voimistuneet.



musta tuntuu että tää maha on kasvanut ihan tolkuttomasti.. no torstaina on neuvola, että sieltä sitten taas kuulee, mita se sf on nykyään. napa pullahtaa ihan justiinsa, kuten tuossa jo ekalle mainitsinkin.



yöaikaan olen saanut riesakseni suonenvedon. eli pitäisi muistaa juoda päiväsaikaan enemmän vettä.. kun herään suonenvetoon, könkkään keittiöön, juon kaksi lasia vettä, ja könkkään petiin vessan kautta takaisin. jos suonta vetää samana yönä uudelleen, sama reissu.. tarpeen mukaan. tuo kyllä aiheuttaa ylimääräisiä vessareissujakin yöseen aikaan, niin olisi kyllä tosi viksua, jos muistaisi juoda sitä vettä päivällä..



torstaina olis siis neuvola. sitä tässä odotellessa.. nyt on kyllä pakko raahautua nukkumaan, kun toi tänään ajamani 360km tuntuu selässä, ja vasyttääkin niin vietävästi.



..ja jos jollain on ylimääräistä siivousintoa, saapi meille tulla kyllä mielellään purkamaan tarmoa.. ;) mulla ei ole.. ylimääräistä.



-ennis- ja sintti rv21+3

LIZIE: Nyt hetimmiten kertomaan kuulumiset¿täällään ollaan ihan hermoraunioita ja huolissaan kun ei ole mitään kuulunut. Tosin mitä luultavammin ei ensimmäisenä tule mieleen tänne nettiin tulla kirjoittelemaan kun on muutakin ajateltavaa tuollaisen kokemuksen jälkeen. Mutta täällä tietysti nyt vaan panikoin, että onhan kaikki hyvin, ONHAN? Kun susta ei sit mitään ole tänään kuulunut. Ite yritän itteeni tässä rauhoitella, mutta on tää vähän toivotonta. Mies hokee, että kaikki on hyvin, mutta ite olen sekavassa mielentilassa. Huoh¿ehkä tämä tästä viimeistään huomenna¿



HANNELE: Heh¿eipäs tulla tuuppimaan sieltä¿ ;-) Nokkani taas sujuvasti pinoon tässä ujuttelen. Hyvin näkyy mahtuvan. =D Juups¿kyllä mä yritän tulla kertomaan heti kuulumiset kunhan vaan koneelle kykenen. Jos en ole huomiseen iltaan mennessä tullut sanaakaan kirjoittamaan, niin sitten on tullut jotain ikäviä uutisia, mutta ei maalata piruja seinälle! Mullahan tosiaan on vielä koko huominen päivä töissä kervisteltävänä ja sit vasta klo 16:20 se ultra.

Kyllähän noita raskausajan vaivoja alkaa kaikenlaista nyt pikku hiljaa olla. Itse olen säästynyt noilta repäisykivuilta alkuraskaudessa ja nyt niitä on alkanut esiintyä aina vaan tosiaan esim. rivakamman kävelyn jälkeen/yhteydessä tai sitten uinnissa. Mutta kun niitä tuntuu, niin himmaan aina tahtia tai lopetan urheilut siihen. En ehdoin tahdoin itteeni, enkä pikkusta tuola masussa viitsi rääkätä. Mutta varmaan no imun repäsykivut menee vielä ihan normaalin piikkiin.

Mä olen taas ollut ahkera¿eilen ja tänään vesijuoksemassa uimahallissa ja eilen vielä uinkin siihen päälle ja kävin vielä illalla naapurin kanssa tekemässä varmaan sellaisen 6 km kävelylenkin¿varmaan kerroinkin tässä jos aiemmin¿en enää ees muista. Tän vkon vesipetoilut on nyt plakkarissa, nyt vaan sitten ulkoilua jos jaksaa.

Ja siitä suklaasta vielä...älä välitä...en mäkään siitä suklaasta pysty luopumaan...tulee syötyä sitä ihan liikaa ja vähän kyllä olen perso noille irtokarkeille. En tiedä edes ehtiikö kaikella liikkumisella siltikään kuluttaa sitä kaikkea ylimääräistä herkkua mitä syö...ja sitten kun muutenkin tuo ruokahalu on kasvanut ihan hirmuiseksi. Että nähtäväksi tosiaan jää miten paljon sitä oikeesti tursuaa sitten loppujen lopuksi viime metreille. ;-D



EKA-VEKA: Voi sua duha dedää ja kröhätautista. Ei ole kivaa ei. Parempi nyt kuitenkin, että sait vähän saikkua ja mahdollisuuden ihan vaan kotona siihen lepoon. Eipä tule ainakaan sitä ylirasitusta. Ei ole Sinulle eikä pikkuselle hyväksi ollenkaan¿ (emolliset suojeluvietit täällä nostaa päätään) =) Eikä ressiä nettisurffailusta. Tulet sitten taas kirjoittelemaan kunhan vähän paranet. * lähettää paranemis säteitä *



ENNIS: Jestas¿onpa sulla ollut rankka synnytys tuo eka. Kuulosti siltä, että miten ylipäätään olet pysynyt yhtenä kappaleena koko nainen. =) Ehkä sitten sun tilanteessa on parempi tosiaan välttää tuo tapahtuma toistumasta jos siihen on vähänkään mahdollisuus, kun kerran jo on kokemusta noinkin ikävästä ja rankasta kokemuksesta. Ja näin ainakin turvataan sun ja vauvan terveys ja pystytään ennakoimaan tilannetta. Miltä itestä tuntuu kun ei voikkaan nyt synnyttää. Tunteekohan siinä jäävänsä jostain paitsi. Tietysti kun sulla jo yksi synnytys on takana, mutta mulla esim. hyvä kaveri joutuikin yllättäen lapsen perätilan takia sektioon vartin varoitusajalla¿ei oltu huomattu sitä perätilaa aiemmin.???? ja hän oli kovin pahoillaan kun olisi halunnut synnyttää alateitse ja tunsi jäävänsä siitä tilanteesta paitsi ja sitten sektion jälkeen olin niin pöllyinen olo ja yhtäkkiä vauva oliskin sitten siinä. Mua kyllä vähän tuo synnytys jännittää¿mutta niin kai kaikkia. Sitä en viitsi edes miettiä vielä. Kumpa selviäis eka ensin edes tuosta huomisesta r-ultrasta ehjin nahoin... = /



ON: itsekin kävin lukemassta tänään noita Maalismassuja ja ihan itkuhan siinä pääsi kun luin tän Sofian kuulumiset. Kamala paikka. No juu¿arvatenkaan ei helpottanut omaa oloa huomiseen r-ultraan menosta. Jännittää jännittää jännittää¿ja jännittää sekin kun toisaalta on levollinen mieli ja jossain sopukassa uskoo ja haluaa ajatella, että kaikki on ok¿mutta kestäisikö sitä sitten jotain muita uutisia. Kyllähän se näköjään totta on, että ei sitä mistään mitään 100%:n varmuudella tiedä, ennenkö se nyytti tuhisee siinä sylissä¿ja sen jälkeen alkaakin sitten muut huolet, murheet ja vastuut. Mihinkähän tässä on päänsä laittanut? =) No joo¿tässä nyt vaan yritän nukkua ens yön ¿jotenkin¿¿toivotaan että uni tulee, ettei huomenna ole ihan zombie olo ja saa sydänmen tykytyksiä pelkästä väsymyksestä. Siksi varmaan eilenkin tosiaan vesijuoksun jälkeen lähdin vielä pitkälle kävelylenkille naapurin kanssa ja tänään uudestaan uimaan kun ajattelin, että aika kuluu nopeemmin. No onhan se kulunutkin ja varmaan väsyttääkin vähän enemmän, joten eiköhän se uni jostain tule kaveriksi. Kai me kuuntelen vielä pikkuisen puksutkset ennen nukkumaan menoa ja annan itselleni hetken aikaa kuulostella jos vaikka masuasukki innostuisi vähän potkuttelemaan tuola masussa, niin kun se tekee yleensä aina hetken aikaa kun olen menossa nukkumaan.



Huomenna palataan. Tulin tässä vähän tuota lohtua ja tsempityksiä hakemaan huomiselle Lizien r-ultrakuulumisista ja nyt kun niitä ei täällä ollutkaan, niin on ihan orpo olo. Ehkä Lizie ehtii sit huomenna niitä kertoilemaan.



Kauniita unia kaikille haahulaisille!



titi75 ja pikku k 18+4 (tai se 19+4¿saapi nähdä mitä mittoja huomenna saadaan)

Oma sydämeni hakkasi vähintään 120 kertaa minuutissa, kun eilen (tai siis toissapäivänä) oli se kauan odotettu ja pelätty rakenneultra. Uskomatonta kyllä kaikki oli masussa ok!! Siis ainakin kaikki se, mitä tässä vaiheessa pystytään näillä laitteilla näkemään, kuten ultraajakin sanoi.



Lohdullista kuulla, että jollakin muullakin yhtä kauhea stressi tuosta tutkimuksesta (Tsemppiä Titille!!). Itse en vieläkään taida tajuta koko tilannetta. Olin niin varma, että jotain vikaa löytyy. Aivan ihmeellinen olo on ollut eilisestä lähtien ja todellakin tuntui pitkään siltä, ettei heti tee mieli ruveta asiasta kenellekään raportoimaan. Tai paremminkin; on niin nöyrin mielin ja onnesta sekaisin, ettei oikein edes osaa pukea sanoiksi näitä maailman parhaita kuulumisia.



Sikiön koko vastasi kuin vastasikin viikkoja. Painoarvioksi saatiin 359g. Käyttämäni lääkkeen ja tämän Fragmin- pistoshoidon takia ultrattiin tosi pitkään ja tarkkaan. Erityisesti sydäntä monella eri tavalla ja eri kulmista, muttei siinäkään mitään poikkeavaa nähty. Huulihalkiota ei myöskään pitäisi vauvelilla olla. Meillähän edellisellä lapsella oli huuli-suulakihalkio, joka juuri rakenneultrassa havaittiin. Munuaiset, virtsarakko ja mahalaukku näyttivät olevan kunnossa, samoin kaikki raajat. Istukka oli takaseinämässä ylhäällä, vaikka np-ultrassa se vielä näytti olevan muodostumassa etuseinämään. Sukupuolikin näkyi _oikein_ selvästi ;-)



Hyvä tilanne nyt siis, mutta varovaisin mielin ollaan edelleen; ei sitä noin vaan uskalla alkaa tähänkään raskauteen luottaa - sentään vielä pitkä matka olisi kuljettavana :-)



Onnellinen ja puulla päähän lyöty mami, 20+4

MAMI-74: Sulla suurin jännitys nyt varmasti hartioilta poistui. Tosi ihana juttu. =) Kamalasti itteenikin jännittää tuo juttu ja varman stressiä on asiasta jonkun verran, tai sitten muuten vaan väsymystä kun tuntui, että eilen illalla nukkumaan mentäessä oikein rinnasta pisti ilkeesti pitkän aikaa. Ei kai se siitä jännittämisestä parane...lopputulokseen ei voi itse vaikuttaa...ainoastaan toivoa, että kaikki on pikkuisella kunnossa. Itsekkään en ole oikeastaan kellekkään kertonut että tänään on se r-ultra, vaikka moni on kysynyt, mutta olen vaan sanonut että kertoilen sitten kun asia on ohi ja ite siitä tointunut. Ja varsinkin jos jotain on pielessä, niin en halua että sitten aletaan soittelemaan ja utelemaan heti kuulumisia jos joku onkin pielessä, niin ei kauheesti kiinnosta alkaa tilittämään asiaa miljoonalle korvalle. Meidän omat vanhemmatkaan ei tiedä että se ultra on tänään. Kyllä noi rukoukset tonne yläkertaan on lähetetty vielä tänäkin aamuna. Toivottavasti ovat auttaneet.



Yritän tässä nyt keskittyä töihin koska niitä on paljon, ehkä päiväkin sitten menee nopeasti.



Palataan!



titi75 ja kirppu rv 18+5 (tai 19+5.... 0 yöt r-ultraan!)

Missäs kaikki luuraa? Itsellä paniikki vaan kasvaa, pitäs olla rauhallinen, mutta... en tiedä... mahassa velloo...ja kun se oliskin tuo pikkunen, mutta siitä ei ole kuulunut koko päivänä pihaustakaan. Ei muljahduksen muljahdusta tai pienintäkään töytäisyä. Kai sekin ressukka vaistoaa, että äitee mamma on hepuleissaan täällä. Suklaatakin yritin syödä, mutta eipä tunnu sekään saavan nyt pikkuista liikkeelle. =( Enemmän huolta lisää se, että olen kovasti odotellut niitä Lizien kuulumisia ja nyt pelottaa jo sekin, että oliko sielä jotain pielessä kun Lizie ei ole mitään tullut kirjoittamaan. Ja rintaankin vaan pistää edelleen. Alkoi eilen illalla ja välillä se menee pois ja sitten tulee taas takaisin. Yritän hengitellä syvään ja rauhallisesti, mutta ei sekään oikein auta. Kurja tunne. Ilmeisesti oireilua väsymyksestä ja stressistä.



Se olis nyt sitten 2½ tuntia h-hetkeen. Voihan nokka! =Z



titi ja kirppuli 18+5

Mua myös alkaa TITIN tavoin huolettaa kun ei tytöstä mitään kuulu =o/ Kyllähän hyvät uutiset tullaan kertomaan heti... Toivottavasti Lizien ultrassa kaikki oli hyvin ja hän piakkoin pääsee meille kertomaan kuulumiset! *toivoo sormet ristissä*



TITILLE onnea matkaan! Eiköhän siellä kaikki hyvin oo pikku-kirmulilla!



MAMILLA oli ihania ultrakuulumisia, onnea niistä ja nautihan raskaudestasi!



Muut asiat käyn kommentoimassa myöhemmin...



HANNELE + vilpertti rv 22+3