Lue keskustelun säännöt.
Te joilla on yhteiset rahat
12.06.2022 |
Kysyttekö mieheltä aina saatteko ostaa jotain ja kysyykö mies saako hän ostaa uudet stereot ja pelilaitteen? Mitä teette jos olette erimieltä asioista?
Kommentit (76)
Molemmat maksavat puolet yhteisistä menoista tienaamillaan rahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yhteinen tili ja sitten vielä omat. Jos pitää ostaa vaikka auto niin mietitään yhdessä kuinka paljon voidaan maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat maksavat puolet yhteisistä menoista tienaamillaan rahoilla.
Ei tuossa kai sitä kysytty. Minuakin kiinnostaa tämä avaus. Ymmärsin sen niin, että miten toimitaan, jos vain toinen haluaa ostaa jotain itselleen.
Itse en ikimaailmassa suostuisi yhteisiin rahoihin ja yksi syy on se, että en pystyisi kuvittelemaan, että ottaisin yhteiseltä tililtä rahaa omiin menoihini, oli kyse sitten ulkomaanmatkasta, uudesta läppäristä tai jostain muusta. Enkä vastaavasti haluaisi, että puoliso voi ostaa mitä haluaa yhteiseltä tililtä, jolla on siis puolet minun rahojani.
Meillä on omat tilit silti. Jos miehellä on säästössä tarpeeksi rahaa niin senkus ostaa. Sama toisinpäin.
Lähinnä meillä on yhteiset rahat niin, että kaupassa on ihan sama kumpi maksaa. Laskut maksaa se kumpi maksaa. Ne on kyllä vakiintuneet vähän, että kumpi maksaa mitäkin. Ei jakseta laskea että kaikki menee tasan. Pitkässä juoksussa tasoittuu aivan varmasti.
Ei oikein voi ostaa mitään kun maapallo ei kestä enempää kulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat maksavat puolet yhteisistä menoista tienaamillaan rahoilla.
Ei tuossa kai sitä kysytty. Minuakin kiinnostaa tämä avaus. Ymmärsin sen niin, että miten toimitaan, jos vain toinen haluaa ostaa jotain itselleen.
Itse en ikimaailmassa suostuisi yhteisiin rahoihin ja yksi syy on se, että en pystyisi kuvittelemaan, että ottaisin yhteiseltä tililtä rahaa omiin menoihini, oli kyse sitten ulkomaanmatkasta, uudesta läppäristä tai jostain muusta. Enkä vastaavasti haluaisi, että puoliso voi ostaa mitä haluaa yhteiseltä tililtä, jolla on siis puolet minun rahojani.
En koe, että se on minulta mitenkään pois, jos puolisoni ostaa jotain sellaista, mihin meillä on varaa.
Minulla on niin vähän aina ollut rahaa, että mitään suunnittelemista ei tarvitse. Asuminen,ruoka ja laskut niin tili on nollilla per kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me pääosin sovitaan yhdessä isommat hankinnat. Mutta kyllähän tämä vaati suurinpiirtein samanlaisen suhtautumisen rahaan ja kuluttamiseen. Mutta itse kun tienaan vähemmän, yritän myös olla tosi tarkka rahoista ja siitä mitä ostan ja jos mies käyttää johonkin vähän suurpiirteisemmin, se on ihan ok, koska hänellä isompi palkka.
Mutta säästäväisiä ollaan molemmat ja siksi tämä toimii. Jos toinen haluaa ehdottomasti jotain mistä toinen on täysin eri mieltä niin kyllähän siitä saadaan riita aikaiseksi ja se loppuu kun jompikumpi antaa periksi. Mutta näitä on ollut parinkymmenen vuoden sisällä yhden kerran.
Meillä ei kyllä kysellä sen perään mitä kukakin ostaa. Yhdessä 22v ja todella hyvin tiedetään toistemme kulutustottumukset. Kummallakaan ei ole tähän mennessä ollut valittamista, ei pienistä eikä isoista hankinnoista. Mutta, ymmärrän silti täysin että kaikille pariskunnille yhteinen tili ei sovi. Näitä on lähipiirissämmekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilit kannattaa olla omat, koska jos toinen kuolee niin joutuu säätämään, että saa tilin taas avattua. Mutta meillä on yhteiset rahat ja isot ostokset sovitaan yhdessä. Ei tulisi mieleenkään ostaa stereoita juttelematta ensin. Mutta jos koen, että tarvitsen vaikka mekon niin ostan sen. Meillä on aika samanlainen ajatus raha-asioissa ja ollaan sillä tavalla vastuullisia, että perheen talouden pitää pyöriä ja rahaa olla vähän säästössä. Voidaan luottaa, että homma toimii puolin ja toisin. On siis vain hyvä ratkaisu meille. Ei mitään negatiivista. Myös mun vanhemmilla oli yhteiset rahat ja homma vaikutti toimivan. Miehen vanhemmilla ei ollut ja mies oli sitä mieltä, että yhteiset rahat voisi olla hyvä juttu meillä.
Meillä ollut aina yhteiset rahat, yhdessä asuttu 24 vuotta.
Laskut ja suuremmat menot budjetoidaan etukäteen. Molemmat saavat tehdä omia hankintoja sen mukaan mihin budjetti venyy, tai maksaa tarvittaessa vaikka luottokortilla.
Isoista ja kalliista hankinnoista keskustellaan etukäteen, onko nyt hyvä hetki tehdä hankinta tms. Raha ei ole koskaan näytellyt suurta osaa elämässämme, joskus sitä on ollut vähän ja joskus vähän enemmän ja sen mukaan on eletty.
Meille yhteiset rahat sopii, emme koskaan riitele rahasta. Vanhempainvapaat, hoitovapaat ja uravalinnoista johtuvat tulojen muutokset on sopeutettu yhteiseen budjettiin. Yhteiset rahat on taannut meille yhteisen elintason viemättä kuitenkaan kummaltakaan itsenäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat maksavat puolet yhteisistä menoista tienaamillaan rahoilla.
Ei tuossa kai sitä kysytty. Minuakin kiinnostaa tämä avaus. Ymmärsin sen niin, että miten toimitaan, jos vain toinen haluaa ostaa jotain itselleen.
Itse en ikimaailmassa suostuisi yhteisiin rahoihin ja yksi syy on se, että en pystyisi kuvittelemaan, että ottaisin yhteiseltä tililtä rahaa omiin menoihini, oli kyse sitten ulkomaanmatkasta, uudesta läppäristä tai jostain muusta. Enkä vastaavasti haluaisi, että puoliso voi ostaa mitä haluaa yhteiseltä tililtä, jolla on siis puolet minun rahojani.
En koe, että se on minulta mitenkään pois, jos puolisoni ostaa jotain sellaista, mihin meillä on varaa.
Minä katselin loppulomalleni yhtä kohdetta, joka on ollut Bucket List-kohteeni jo jonkin aikaa, mutta koronan takia lähteminen on siirtynyt. Pelkät lennot sinne maksaisivat haluamaani aikaan reilut 1700 e. Majoitus vähän reilun tonnin. Retki-, käyttö- ja muuta rahaa menisi vähintän tonni. Eli budjetti olisi vähintään 4000 euroa/noin 10 päivän matka yhdelle.
Puolisoni ei ikimaailmassa lähtisi mukaan noin kalliille matkalle, vaikka matkustamisesta pitääkin, etenkin kun kyseinen kohde ei ole hänelle tärkeä. Minusta olisi siis varsin kummallista ajatella, että hän kuitenkin haluaisi rahoittaa noin puolet matkastani sillä, että se maksettaisiin yhteiseltä tililtä.
Seuraava olisi sitten oman autoni vaihto, jota suunnittelen alkusyksylle. Ne autot, mitä katselen, maksavat noin 15 000 eurosta vähän ylöspäin. Voi olla, ettei hän siitäkään mielellään maksaisi. (Maalla asuessa on pakko olla molemmilla oma auto.)
Mies maksaa kaiken ja elättää minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmat maksavat puolet yhteisistä menoista tienaamillaan rahoilla.
Ei tuossa kai sitä kysytty. Minuakin kiinnostaa tämä avaus. Ymmärsin sen niin, että miten toimitaan, jos vain toinen haluaa ostaa jotain itselleen.
Itse en ikimaailmassa suostuisi yhteisiin rahoihin ja yksi syy on se, että en pystyisi kuvittelemaan, että ottaisin yhteiseltä tililtä rahaa omiin menoihini, oli kyse sitten ulkomaanmatkasta, uudesta läppäristä tai jostain muusta. Enkä vastaavasti haluaisi, että puoliso voi ostaa mitä haluaa yhteiseltä tililtä, jolla on siis puolet minun rahojani.
En koe, että se on minulta mitenkään pois, jos puolisoni ostaa jotain sellaista, mihin meillä on varaa.
Minä katselin loppulomalleni yhtä kohdetta, joka on ollut Bucket List-kohteeni jo jonkin aikaa, mutta koronan takia lähteminen on siirtynyt. Pelkät lennot sinne maksaisivat haluamaani aikaan reilut 1700 e. Majoitus vähän reilun tonnin. Retki-, käyttö- ja muuta rahaa menisi vähintän tonni. Eli budjetti olisi vähintään 4000 euroa/noin 10 päivän matka yhdelle.
Puolisoni ei ikimaailmassa lähtisi mukaan noin kalliille matkalle, vaikka matkustamisesta pitääkin, etenkin kun kyseinen kohde ei ole hänelle tärkeä. Minusta olisi siis varsin kummallista ajatella, että hän kuitenkin haluaisi rahoittaa noin puolet matkastani sillä, että se maksettaisiin yhteiseltä tililtä.
Seuraava olisi sitten oman autoni vaihto, jota suunnittelen alkusyksylle. Ne autot, mitä katselen, maksavat noin 15 000 eurosta vähän ylöspäin. Voi olla, ettei hän siitäkään mielellään maksaisi. (Maalla asuessa on pakko olla molemmilla oma auto.)
No, me kumpikin olemme sitä mieltä, että rahat käytetään koko perheen hyväksi, eikä kummaltakaan ole pois, jos toinen käyttää rahaa sellaiseen, mitä oikeasti haluaa. Meillä on aika samanlaiset arvot ja mielipiteet kuluttamisesta.
Rahasta ei tarvitse oikeastaan puhua, kun ei tarvitse koskaan sopia, että kuka maksaa mitäkin, kun kaikki raha on yhteistä. Isommista hankinnoista keskustellaan yhdessä. Jos toiselle joku toinen hankinta on tärkeä niin hän voi sen ostaa olipa toinen mitä mieltä tahansa. Välillä tulee tehtyä matkoja tms kavereiden kanssa puolin ja toisin eikä se ole ongelma kummallekaan.
Mieheni aina sanoo, että: "Uskovaisten eväät on yhteiset" tarkoittaen, että yhteistä elämää kun eletään, ovat rahatkin yhteisiä. Mä olen silti aina halunnut pitää erilliset palkkatilit. Karkeasti ottaen mies maksaa asumisen ja auton, minä ruoan ja lapset. Mut tienaan reilusti vähemmän kuin mieheni ja kyllä hän osallistuu "mun" hankintoihin tosi paljon. Maksaa esim. kuopuksen kalliin harrastuksen kokonaan jne. Eikä valita koskaan. Nytkin tuossa etsii meille lomareissua ja tiedän, ettei mun tarvii maksaa siitä mitään.
Meillä on omat rahat. Yhteiset hankinnat maksetaan puoliksi ja niistä sovitaan etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omat rahat. Yhteiset hankinnat maksetaan puoliksi ja niistä sovitaan etukäteen.
Mitkä yhteiset hankinnat?
Täällä on taas isotuloisten kokoontumiset käynnissä. Noin 20 000 euron omat menot (matka + auto) eivät tunnu heidän taloudessaan niin paljoa, että puolisolla olisi niihin mitään sanomista.
Mielenkiintoista.
Sovimme yhdessä isommista hankinnoista.