Muut yksin matkustelevat, onko teistä "pöytiin tarjoilu"-ravintoloissa käyminen vaivaannuttavaa?
Minusta on... ja jää varmaan paljon makuelämyksiä kokematta, kun syön ennemmin "pikaruokaa" kuin menen yksinäni istumaan tuollaiseen ns. oikeaan ravintolaan, joissa muut istuu porukassa, pitää odotella tarjoilijaa jne.
Toki pikaruoalla en tarkoita McDonaldseja, vaan sellaisia, mistä ruoan saa helposti joko mukaan tai niin, että maksaa tilatessa ja voi syödä ja häipyä sitten...
Kommentit (51)
Kehtaan kyllä käydä yksinkin, mutta olen huomannut, että usein yksin tai jopa kaksinkin saa etelässä huonompaa palvelua ravintoloissa, kun heidän rahansa tulee etupäässä isoista paikallisista pöytäseurueista. Siksi yksin syöminen saattaa ulkomailla olla vähän nihkeä kokemus, jos sinua huomioidaan huonosti ja katsotaan vähän oudosti. Sanomattakin selvää, ettei tällaiseen ravintolaan tarvitse mennä enää uudestaan ja palvelun laadun voi huomioida arvosteluissa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on sitten joku itsetunto kysymys? Hyvän itsetunnon omaavat yksin matkustelevat syövät hyvissä ravintoloissa ja heikomman itsetunnon omaavat tyytyvät itsepalveluun.
Varmaan on. Koen olevani muuten elämässäni ihan itsevarma ja esimerkiksi ammatillisesti rohkea ja tosi osaava, mutta yksinäisyys on mulle kuitenkin arka asia ja jotenkin se epävarmuus asian suhteen puskee pintaan tällaisissa tilanteissa, joissa muut ovat selvästi seurueissaan ja itse ainoana yksin. Samaa epävarmuutta koen myös esimerkiksi välillä erilaisilla kursseilla, vaikka joku liikunta- tai taideharrastusviikonloppu, kun tapahtuman alkaessa hoksaa muiden tulleen kaverin tai puolison kanssa ja itse on yksinään.
Jos ravintolassa sattuu olemaan samaan aikaan edes yksi yksinillastaja, niin se kyllä helpottaa omaa epävarmuuttani. Harmittaa kokea tämä asia niin vaikeaksi.
Mullakin on valitettavasti myös kokemusta siitä, että yksinään saa huonompaa palvelua kuin vaikka miespuolisen työkaverin kanssa asioidessa. Mulle itselleni jäi esimerkiksi Italian reissulta sellainen fiilis, että monessa paikassa suhtauduttiin jotenkin alentuvasti ja säälivästi yksinään asioineeseen naiseen. Jossain jenkeissä taas on saanut yksinäänkin tosi hyvää ja asiallista palvelua, mutta siellä taas usein laitetaan baaritiskille istumaan. Baaritiskissä on kyllä se hyvä puoli, että siinä istuu usein muitakin sooloruokailijoita niin ei tunnu niin orvolta.
No ei ole. Reissasin yksin maailmalla 5kk ja siinä nyt vaan oppi yksin sapuskat syömään. Jos ravintola oli suosittu tein varauksen sinne itselleni ja söin yksin. Aina saanut hyvää palvelua. Joskus on tullut juttua naapuripöydissä syövien kanssa ja siirtynyt sitten heidän pöytään. Aika monet ruokakokemuksesi olisi jäänyt väliin jos olisin vaan paikallista noutoruokaa syönyt. Ulkomailla ravintoloissa syöminen on myös usein paljon edullisempaa siksi sitä siellä paljon harrastin. Suomessa ei oikein tule ravintoloissa käytyä, yksin eikä nykyisen miehen kanssa. Täällä kokataan itse koska tykkään kokata.
Lounaan syön ulkona, mutta illallisen yleensä valmistan huoneistossa tai haen take awayn. En tykkää syödä illallista yksin ravintolassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei ole ongelma mennä yksin syömään reissussa. Se mikä häiritsee kyllä, on että yleensä istumapaikka tarjotaan ns huonosta paikasta tai jopa baaritiskiltä. Etenkin, jos paikalla ei ole muita yksin illastavia.
Hotellin aamiaisella on kanssa se ongelma, että kun menee hakemaan noutopöydästä jotain lisää, niin sillä välin on pöydästä kerätty astiat jo pois ja joku muu on tullut tilalle istumaan.
Nykyisin teenkin niin, että kun haen vaikka kahvia tai jotain muuta täydennystä, niin se pitää tehdä hyvissä ajoin ennen kuin lautaset on tyhjiä. Silloin harvemmin astioita kerätään sillä välin pois.
Kännykkää tai muuta omaisuutta ei uskalla siihen paikalle jättää vartioimatta.
Jätä paikallesi hansikkaat ja lehti, lautaselle ruokailuvälineet niin, että ateriointi on kesken.
Yleensä toimii.
Mulla kävi näin Suomessa. Aterimet eivät olleet kaakossa, eikä mukana ei ollut yhtään nätisti riisuttavaa vaatekappaletta. Pikku juttu toki, uudestaan vaan lisää ruokaa.
Samoja tuntemuksia. Päivällä syön jossain pikaruokapaikassa tai rennossa lounaspaikassa, buffetissa ym. Illaksi ostan jotain syötävää hotellihuoneeseen, ei tulisi mieleenkään lähteä jonnekin illalliselle kunnon ravintolaan. Mutta tämä ei mua haittaa yhtään, en ole mikään kulinaristi.
Ei. Kiinnostaisi tietää ulottuuko tämä muuallekin kuin ravintoloihin?
Mä tykkään kans enemmän take awaysta, mulle ravintolassa olo ei ole hemmottelua, ei tule rento olo, enemmänkin usein vaan stressaa. Musta on ihana päästä kotiin rauhassa syömään, mutta ymmärrän että jollekin se ravintolaan pääsy on odotettu elämys
Minua itseäni ei haittaa. Olen useinkin käynyt pöytiintarjoiluravintoloissa yksin. Täällä Suomessa teen sitä tavan takaa. Mutta...
Tein aikoinaan matkahommia ja ulkomailla oli joskus hassuja kokemuksia. Voi olla, että ajat on muuttuneet, kokemukseni sijoittuvat 90-luvulle, aikaan ennen Internetiä.
Lontoossa, jossa olin aiemmin asunut ja tiesin erään ravintolan mainioksi, menin työmatkalla päivälliselle yksin. Siis yksin syömistä pidetään siellä kuten monissa muissakin maissa aivan luuserien hommana. Etenkin kun on nainen. Minut tietenkin sijoitettiin jonnekin vessan ovien viereen vihoviimeiseen nurkkaan. Sain kyllä sapuskani mutta tarjoilijapoika kävi aivan kuumana. Herranjestas sitä ahdistelua! En päässyt ravintolasta ulos ennen kuin olin "tehnyt treffit" tarjoilijan kanssa hänen työvuoronsa päätteeksi klo 22. Helvata, en tosiaan mennyt.
Espanjassa lounasaikaan oli uskomatonta vääntöä saada sitä ateriaa edes. Tilasin, osoitin sormella liitutaululta aterian. Juu, syön, minä syön tämän ruoan. Puoli tuntia, ei ruokaa. Sama vääntö uudestaan, ei ruokaa. Kolmas kerta ja kolmas tarjoilija, tällä kertaa nainen. Hän selitti, että anteeksi, aiemmat "eivät puhuneet englantia". Ööh, mitähän mä siellä ravintolassa tein. En olisi ehtinyt etsiä uutta paikkaa ja siksi jäin. Lopulta tuli sitä sapuskaakin sitten.
Portugalissa lounasaikaan minulle ei tarjoiltu edes. Vilkas paikka ja ihmisiä syömässä. Oli pari vapaata pientä pöytääkin salissa. Ei, ei, lounas on loppu, minulle sanottiin.
Onhan noita kokemuksia muitakin. Että ei se yksin syöminen aina niin helppoa ole. Minua ei haittaa mutta ravintoloita ja muita ihmisiä joskus. Ja oli niitä ihan mukaviakin kokemuksia. Pääsääntöisesti ei, ulkomailla siis. Toivottavasti asiat on ajan myötä muuttuneet.
Jos ravintolalla on terassi ja vuodenaika on sopiva, istun terassilla aina vain kun mahdollista ja katselen samalla ihmisiä. 🙂 Siinä menee aika mukavasti ja syön ihan rauhassa pitkän kaavan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään ongelma, päinvastoin. Nautin siitä että saa rauhassa istua upeassa ravintolassa, maistella hyviä ruokia, palvelu on moitteetonta, eikä tarvitse hölöttää kenenkään kanssa. Minulla on aina myös kirja mukana ja pidän sitä pöydällä siltä varalta, että joutuu hetken odottelemaan. Usein en kuitenkaan lue sitä, aika kuluu muutenkin katsellessa ja mietiskellessä asioita.
Mielenkiintoista. Voisitko mainita muutaman näistä upeista ravintoloista joissa olet käynyt yksin?
Samoin muut, jotka olette yksin pöytiintarjoiluravintolassa saaneet ylenpalttista palvelua kun olette mitä ilmiselvemmin näyttäneet kansainväliseltä boggarilta tai Michelintähtiarvostelijalta, missä paikoissa ja missäpäin maailmaa näin on tapahtunut?
En tiedä ylenpalttisesta, mutta olen saanut ihan normaalia palvelua yksin ollessani. Matkustan välillä yksin, välillä miehen kanssa ja välillä kaverin kanssa ja jos vertailen näitä kokemuksia, en ole soolona saanut huonompaa pöytää tai huonompaa palvelua missään. Välillä tarjoilijat saattavat pitemmän aikaa jäädä juttelemaan, jos olen yksin.
Ei ole. Voin ihan täällä kotiseudullakin käydä yksin syömässä. Usein odotellessa lueskelen kirjaa tai uutisia kännykältä.
Vierailija kirjoitti:
Mä tykkään kans enemmän take awaysta, mulle ravintolassa olo ei ole hemmottelua, ei tule rento olo, enemmänkin usein vaan stressaa. Musta on ihana päästä kotiin rauhassa syömään, mutta ymmärrän että jollekin se ravintolaan pääsy on odotettu elämys
Sama, ei tunnu rennolta, vaan ärsyttää kun joku kyttää syömisiäni... ehkä suomalaiseen luonteeseen ei sovi olla palveltana.
Kyllä se niin on, että yksin pöytiintarjoiluravintolaan menevä ruokailija on ravintolalle rasite. Joskus voi löytyä pieniä kahden hengen pöytiä mutta useimmiten ne on vähintään neljälle hengelle. Yksin syövä siis vie kolmen aterian katteet ja tipit.
Mä en usko hetkeäkään, että yksin kirjansa kanssa illallisravintolaan menevä ohjataan näköalapaikalle tunnelmaa hifistelemään ja palvellaan kuin kuningatarta.
Ei. Jos jotakin, hieman ihmetellen ja vastahankaisesti erotetaan se pieni kahden hengen pöytä isommasta pöytäryhmästä ja sijoitetaan se mahdollisimman näkymättömiin vessakäytävän varrelle.
Tämän jälkeen onkin kaksi vaihtoehtoa: joko outolintu jätetään huomiotta ja palvellaan jos ehditään tai sitten sille pikapikaa läiskitään ruoat ja lasku toivoen sen äkkiä lähtevän.
En ymmärrä, millä tavalla matkustelu liittyy asiaan. Kai sitä voi pöytiintarjoilupaikoissa syödä yksin niin kotipaikkakunnalla kuin matkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tykkään kans enemmän take awaysta, mulle ravintolassa olo ei ole hemmottelua, ei tule rento olo, enemmänkin usein vaan stressaa. Musta on ihana päästä kotiin rauhassa syömään, mutta ymmärrän että jollekin se ravintolaan pääsy on odotettu elämys
Sama, ei tunnu rennolta, vaan ärsyttää kun joku kyttää syömisiäni... ehkä suomalaiseen luonteeseen ei sovi olla palveltana.
Kyttää syömisiä? En ymmärrä, mitä tämä tarkoittaa. Mutta enhän minä ole kovin paljon ulkomailla ravintoloissa ruokaillut enkä varsinkaan yksin, joten kokemus kyttäyksestä on jäänyt väliin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, millä tavalla matkustelu liittyy asiaan. Kai sitä voi pöytiintarjoilupaikoissa syödä yksin niin kotipaikkakunnalla kuin matkoilla.
Niinno, otsikossa kysyttiin: "Muut yksin matkustelevat..."
Jätä paikallesi hansikkaat ja lehti, lautaselle ruokailuvälineet niin, että ateriointi on kesken.
Yleensä toimii.