Miten suuri eri ÄO:ssa pitää olla että keskustelu haastavaa?

Kyllä joistain ihmisistä huomaa, että ovat yksinkertaisia kun niiden kanssa juttelee hetken. Toisaalta myös itsekeskeinen ja huomionkipeä ihminnen on tylsää ja vaivaannuttavaa juttuseuraa, jos puhuu vaan itsestään, omista vaivoistaan jne. Toisaalta eivät nämä asiat myöskään poissulje toisiaan..

Todella älykäs pystyy keskustelemaan kenen kanssa tahansa. Jos on oikeasti älykäs, pystyy keskustelemaan keskustelukumppanin tason mukaan, eikä tarvitse koko ajan miettiä että toi on liian tyhmä. Mistä kumpuaa se tarve keskutella koko ajan "älyllisiä asioita". Osalla ns. älyköistä on kirjatietoa asioista ja se on rasittavaa, kun he väittävät tietävänsä asiasta enemmän kuin henkilö, joka elää asian kanssa. Se kirjatieto kun on vain yleistämistä, ja vivahde-eroja ja poikkeamia on paljon. Sos ei sitä tajua, ei ole älykäs. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten älykkyysosamäärä on keskimäärin 125-130. Kaikilla, jotka kertovat älykkyysosamääränsä, se on juuri jotakin tuollaista. Kukaan ei ainakaan myönnä, että hänen älykkyysosamääränsä olisi 100, jota on pidetty keskiarvona.

Onko se todella noin korkea?

Vierailija kirjoitti:

Todella älykäs pystyy keskustelemaan kenen kanssa tahansa. Jos on oikeasti älykäs, pystyy keskustelemaan keskustelukumppanin tason mukaan, eikä tarvitse koko ajan miettiä että toi on liian tyhmä. Mistä kumpuaa se tarve keskutella koko ajan "älyllisiä asioita". Osalla ns. älyköistä on kirjatietoa asioista ja se on rasittavaa, kun he väittävät tietävänsä asiasta enemmän kuin henkilö, joka elää asian kanssa. Se kirjatieto kun on vain yleistämistä, ja vivahde-eroja ja poikkeamia on paljon. Sos ei sitä tajua, ei ole älykäs. 

Ei kyllä pidä paikkaansa. Ei älykkyys ole automaattisesti = hyvät keskustelutaidot. Älykkyyttä on vielä niin monenlaista. Mutta älykkyyserot ovat myös todellisuutta.

Joillakin on pakkomielle älykkyydestä tällä palstalla. Taitaa olla parempi vain hyväksyä se tosiasia, että suurin osa ihmisistä ovat vain keskivertoa älykkyyden osalta. Koskee tätäkin palstaa.

Älykäs ei voi toimia siis lasten kanssa tai lääkärinä.

Et kai väitä ulkoa opeteltua nippelitietoa älykkyydeksi?

Mensa-ÄO kertoo visuaalis-loogisen äo:n, jonka lisäksi ne hyväksyy myös testejä, joissa se on vain osa, mutta eivät jotain muuta osaa yksinään.

Kuulemisen puolella tarvitaan äo-testi, koska sitä voi olla paljon hekompi siellä, esim. kielten kuuntelemisessa, musiikissa (erottaminen, rytmi, muistaminen, tuottaminen).

Kielellinen on ilman visuaalisia pullonkauloja, ja jos olisi Mensa-tasoa, ei kuitenkaan sillä pääsisi älyklubiin, vaan täytyy olla (myös) visuaalisesti lahjakas.

Matemaattinen (lukusarjat, laskut) on yksi alusta, ja siinä voi olla yhtä hyvä tai merkittävästi huonompi kuin visuaalisessa.

Arvoitukset on joku pätkä tekstiä, jossa kysytään vaikka onko joku pidempi kuin joku toinen, jossa täytyy pitää asiat muistissa, ja prosessoida se siellä, ja jos sitä ei ole harjoitellut, voi olla vaikeaa, jos kyseistä vahvuutta ei omaa. Useimmat arvoitukset on kuitenkin helpompia ja kysyvät lähinnä logiikkaa, ja muistuttavat paljon luonnontieteen ja matikan tehtäviä, jotka voi ratkoa jo ymmärtämällä miten ne ratkotaan.

On äo johon kuuluu kehon taidot, kuten voi itse arvioida, mutta siihen ei ole vielä äo-testiä.

Tunneäly, siihen ei ole riittävän hyviä testejä vielä. Jotkin niistä on parempia, mutta myös logiikalla pärjää; kuten kai jos etiikka on myös testissä.

Muisti on lahjakkuusalue, kuten osin nopeus (pitkälle ominaisuus). Kaikkea voi treenatakin.

WAIS-IV on monimutkainen monin tavoin, mutten tunne sitä, enkä osaa siten antaa mitään arviota, onko legitti vai pitkälle hölynpölyä, mutta siinä testataan useampaa alustaakin ja se on hyvin arvostettu testi.

Älyä ei voi tarkemmin testata netissä, koska kalibrointi ei ole luotettava, ja useita muita ongelmia.

Testit on usein lisäksi enkuksi, jolta osin kannattaa tehdä kielitestejä, jotka mittaa samalla älyä muutammalla tavalla. Jenkkilän kielelliset äo-testit on usein jotain outoja tai sitten kysytään sanoja, jotka oppii vain sivistyssanakirjoista, ja yhdessä matematiikan oppiensa ja treenaamisensa kanssa määritellän henkilön äo (joka usein on prosenttimuunnos noista testeistä, eikä jonkun äo-testin tulos).

Kommunikaatio-ongelmat 15, 30, siitä on kirjoitusta puolesta että vastaan, että ei mikään vakio. Ja se ei tuo esiin jonkun kykyä nähdä ja ratkoa ongelmia - usein myös alemmalla äo:lla. Kommunikaatioon liittyy paljon erilaisia asioita.

Luovuus ei korreloi tutkimuksen mukaan äo:n kanssa, mutta kuten voi ajatella, on siitä erityistä hyötyä, joka nostaa kenen tahansa älyllisiä kykyjä jollain lahjakkuuden alueella. Luovuutta yritetään mitatakin, mutta en ole huomannut, että se olisi luotettavaa. Tosin en niitä monia ole tehnyt ja metsästänyt jotain todella hyvää testiä. Mutta kokemuksestani, ne mittaa vain jotain, kuten kielllisiä testejä voi olla kaikenlaisia, koska kieltä voi käyttää muuhunkin kuin sanojen ymmärtämiseen. Luovaa kykyä voi tiettävästi myös kehittää, joka kehittäisi myös kykyä ymmärtää kommunikaatiota ja kaikenlaisia asioita, ja ratkoa ongelmia. Sanotaan, että 115 voi olla riittävä äo-lukema noin mihin vain, ja pidetään jossain jopa kultaisena lukemana - ehkä koko populaatioon sopivuudesta johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Joillakin on pakkomielle älykkyydestä tällä palstalla. Taitaa olla parempi vain hyväksyä se tosiasia, että suurin osa ihmisistä ovat vain keskivertoa älykkyyden osalta. Koskee tätäkin palstaa.

Onhan sekin itsetuntemusta, kun tietää suunnilleen mikä oma älykkyysosamäärä on. Moni yksinkertainen kyllä kuvittelee olevansa älykkäämpi kuin mitä on.

Olen näillä Mensa-mittareilla melko älykäs, lapsistanikin on testattu yhteen älykkäimpään prosenttiin kuuluvaksi kaksi, samoin äitini ja mieheni. Mutta esim veljeni vaimo, joka on myös hyvin älykäs, on raskasta keskusteluseuraa, koska hänellä on hyvin erilainen huumorintaju kuin minulla. Hän ottaa liian usein kirjaimellisesti sanomani. Sen sijaan töissä tulen ihan hyvin toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, riippumatta heidän älystään ja koulutuksestaan. Minusta sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaikuttaa huumorintaju enemmän kuin matemaattis-looginen älykkyys, toki uskon myös, että huumorintaju vaatii myös esim kielellistä älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Joillakin on pakkomielle älykkyydestä tällä palstalla. Taitaa olla parempi vain hyväksyä se tosiasia, että suurin osa ihmisistä ovat vain keskivertoa älykkyyden osalta. Koskee tätäkin palstaa.

Jotkut ihmiset taas eivät voi sietää sitä että joku kertoo olevansa huippuälykäs, vaan aina tulee automaattisesti alapeukkua. Mikäköhän siinäkin on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan nettitestin mukaan minun ÄO on noin 135. Mielenkiintoisimmat keskustelut käyn ystävän kanssa, jolla on älyllinen kehitysvamma. Hän osaa keskustella niin, että en osaa etukäteen arvata hänen vastauksia. Suurin osa ihmisitä on erittäin tylsiä. Viihdyn parahaiten yksin.

Onko ystävällä siis todettu matala älykkyysosamäärä? Toisaalta ÄO mittaa vaan tietynlaista älykkyyttä..

ÄO mittaa kolmea tietynlaista älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Minun älykkyysosamäärä on 88 ja olen huomannut, että minulla keskustelu normaaliälyisten ihmisten kanssa on todella haastavaa, koska minun on vaikea ymmärtää, että mitä he tarkoittavat. Normaaliälykkäät ovat heitä, joiden älykkyysosamäärä on vähintään jotain 110 eli kaikki muut ihmiset kuin minä

Keskiarvo AO on kalibroitu sataan. Sillä kohtaa on kellokäyrän huippu.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti tykkään kuunnella ihmisten höpötystä ja ajoittain puhun itsekin paljon. Olen erikseen opetellut koska nuorena olin hyvin hiljainen. Sosiaalisen puheen taito on hyödyllinen.

Mutta: on asioita, joita en jaksa. Lakkaan kuuntelemasta kun joku alkaa jauhaa jotain täyttä roskaa, jossa ei ole totuuspohjaa tai käyttää hyvin kehittymätöntä kieltä tai sanoja väärissä merkityksessä tms. junttia. Anteeksi, en vain jaksa sitä. Enkä vihapuhetta.

Minulle ihmiset ovat yhdenvertaisia, kunnes heidän oma huono käytöksensä pudottaa heidät roskikseen.

Jos joku puhuu tällaisia kehittymättömiä ja/tai vihapuheita, pidän häntä typeränä, mutta hitostako voin heidän älykkyysosamääräänsä tietää. Tiedän vain että omani on reilusti yli Mensan rajan mutta ei sitä varmaan kukaan minusta huomaa.

Minullekin Milan Jaff on roskiksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on jotain145-150, enkä yhtään kaipaa haastavia keskusteluja, parasta on leppoisa jutustelu.

Tämä lukema on siis vauva av-äo. Oikea todennäköisesti noin 95. Miksi aina pitää puhua paskaa?

Itse asiassa luulen, että tänne kirjoittelee paljonkin älykkäitä ihmisiä. Älykkäät ovat useimmiten introverttejä ja viihtyvät omissa oloissaan, mutta varmasti kaipaavat kuitenkin jotain yhteisöä jossa vaihtaa ajatuksia..

Monissa ketjuissa älykkyyden näkee, mutta useimmissa pelkkää katkeruutta, paskuutta,  takertumista menneeseen ja pinnallisiin asioihin kuten ulkonäköön, vaatetukseen, tatuointeihin (tatskat ovat ikivanha tapa osoittaa johonkin kuuluvuutta, suojella tai kiittää jostakin, pyhittää jotakin, joten ne ovat kaikkea muuta kuin pinnallisia, toki poikkeuksena ne tein ite ja säästin-versiot).

Hyppisin riemusta jos joskus törmäisin täällä älykkääseen, henkisesti tasapainoiseen mieheen. Älykkäitä ja sivistyneitä naisia täällä on pilvin pimein.

Mistä sinä kenenkin sukupuolen tiedät, ellei se tule keskustelussa ilmi? Silti sukupuoli voidaan ilmoittaa harhaanjohtavasti. Minäkin olen kirjoittanut kumpanakin sukupuolena. Pystytkö tämän perusteella sanomaan olenko mies vai nainen?

Vierailija kirjoitti:

Ei se riipu pelkästään älykkyydestä. Poikkeavista taustoista tulevilla on asioihin usein hyvin erilainen perspektiivi.

Ja keskustelusta voi tulla älykkyys eroista huolimatta mielenkiintoinen jos aihe on molemmista mielenkiintoinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei älykkyysosamäärä ja keskustelutaito korreloi keskenään. Hyvä keskustelija osaa ottaa toisen huomioon. Hyvä keskustelija puhuu ymmärrettävillä sanoilla, eikä tahallaan puhu sivistyssanoilla, joita keskustelukumppani ei ymmärrä. Esimerkiksi myyntityötä tekevän on oltava hyvä puhumaan menestyäkseen. Monet vähän vanhemmat miehet ovat hyviä tarinankertojia ja siksi mielenkiintoisia keskustelijoita. En ole vielä kuitenkaan tavannut ketään älykköä, joka hallitsisi myös keskustelutaidon.

Alexander Stubbilla on aivan varmasti korkea ÄO ja hän osaa myös keskustella hyvin. Ehket ole tavannut häntä. Minä olen muutaman kerran ja voin vahvistaa miehen osaavan keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten älykkyysosamäärä on keskimäärin 125-130. Kaikilla, jotka kertovat älykkyysosamääränsä, se on juuri jotakin tuollaista. Kukaan ei ainakaan myönnä, että hänen älykkyysosamääränsä olisi 100, jota on pidetty keskiarvona.

Onko se todella noin korkea?

Ystävä, sarkasmitutkasi ei ole päällä.

Vierailija kirjoitti:

Todella älykäs pystyy keskustelemaan kenen kanssa tahansa. Jos on oikeasti älykäs, pystyy keskustelemaan keskustelukumppanin tason mukaan, eikä tarvitse koko ajan miettiä että toi on liian tyhmä. Mistä kumpuaa se tarve keskutella koko ajan "älyllisiä asioita". Osalla ns. älyköistä on kirjatietoa asioista ja se on rasittavaa, kun he väittävät tietävänsä asiasta enemmän kuin henkilö, joka elää asian kanssa. Se kirjatieto kun on vain yleistämistä, ja vivahde-eroja ja poikkeamia on paljon. Sos ei sitä tajua, ei ole älykäs. 

Tavallaan kyllä. Älykkyys on ikään kuin portaikko, missä voi helposti kulkea alaspäin, mutta haastavaa jollei ihan mahdotonta havainnoida ylöspäin. Mutta noihin kulkemisiin tarvitaan sosiaalista lahjakkuutta ja sensitiivisyyttä. Monille on siunaantunut älyä, muttei juurikaan sosiaalista lahjakkuutta mikä tekee kommunikoinnista tyhmempien kanssa koppavaa pätemistä.

Turha kirjatietoa on kuitenkaan aliarvioida, kun kaikki oleellinen on jo maailmassa todettu ja sanottu, ja viisauksia taidokkaasti tulkitsemalla voi niitä käytännön ongelmia ratkoa lennokkaan kepeästi ilman tarvetta ähistä niiden kanssa koko elämää.

Vierailija kirjoitti:

Mensa-ÄO kertoo visuaalis-loogisen äo:n, jonka lisäksi ne hyväksyy myös testejä, joissa se on vain osa, mutta eivät jotain muuta osaa yksinään.

Kuulemisen puolella tarvitaan äo-testi, koska sitä voi olla paljon hekompi siellä, esim. kielten kuuntelemisessa, musiikissa (erottaminen, rytmi, muistaminen, tuottaminen).

Kielellinen on ilman visuaalisia pullonkauloja, ja jos olisi Mensa-tasoa, ei kuitenkaan sillä pääsisi älyklubiin, vaan täytyy olla (myös) visuaalisesti lahjakas.

Matemaattinen (lukusarjat, laskut) on yksi alusta, ja siinä voi olla yhtä hyvä tai merkittävästi huonompi kuin visuaalisessa.

Arvoitukset on joku pätkä tekstiä, jossa kysytään vaikka onko joku pidempi kuin joku toinen, jossa täytyy pitää asiat muistissa, ja prosessoida se siellä, ja jos sitä ei ole harjoitellut, voi olla vaikeaa, jos kyseistä vahvuutta ei omaa. Useimmat arvoitukset on kuitenkin helpompia ja kysyvät lähinnä logiikkaa, ja muistuttavat paljon luonnontieteen ja matikan tehtäviä, jotka voi ratkoa jo ymmärtämällä miten ne ratkotaan.

On äo johon kuuluu kehon taidot, kuten voi itse arvioida, mutta siihen ei ole vielä äo-testiä.

Tunneäly, siihen ei ole riittävän hyviä testejä vielä. Jotkin niistä on parempia, mutta myös logiikalla pärjää; kuten kai jos etiikka on myös testissä.

Muisti on lahjakkuusalue, kuten osin nopeus (pitkälle ominaisuus). Kaikkea voi treenatakin.

WAIS-IV on monimutkainen monin tavoin, mutten tunne sitä, enkä osaa siten antaa mitään arviota, onko legitti vai pitkälle hölynpölyä, mutta siinä testataan useampaa alustaakin ja se on hyvin arvostettu testi.

Älyä ei voi tarkemmin testata netissä, koska kalibrointi ei ole luotettava, ja useita muita ongelmia.

Testit on usein lisäksi enkuksi, jolta osin kannattaa tehdä kielitestejä, jotka mittaa samalla älyä muutammalla tavalla. Jenkkilän kielelliset äo-testit on usein jotain outoja tai sitten kysytään sanoja, jotka oppii vain sivistyssanakirjoista, ja yhdessä matematiikan oppiensa ja treenaamisensa kanssa määritellän henkilön äo (joka usein on prosenttimuunnos noista testeistä, eikä jonkun äo-testin tulos).

Kommunikaatio-ongelmat 15, 30, siitä on kirjoitusta puolesta että vastaan, että ei mikään vakio. Ja se ei tuo esiin jonkun kykyä nähdä ja ratkoa ongelmia - usein myös alemmalla äo:lla. Kommunikaatioon liittyy paljon erilaisia asioita.

Luovuus ei korreloi tutkimuksen mukaan äo:n kanssa, mutta kuten voi ajatella, on siitä erityistä hyötyä, joka nostaa kenen tahansa älyllisiä kykyjä jollain lahjakkuuden alueella. Luovuutta yritetään mitatakin, mutta en ole huomannut, että se olisi luotettavaa. Tosin en niitä monia ole tehnyt ja metsästänyt jotain todella hyvää testiä. Mutta kokemuksestani, ne mittaa vain jotain, kuten kielllisiä testejä voi olla kaikenlaisia, koska kieltä voi käyttää muuhunkin kuin sanojen ymmärtämiseen. Luovaa kykyä voi tiettävästi myös kehittää, joka kehittäisi myös kykyä ymmärtää kommunikaatiota ja kaikenlaisia asioita, ja ratkoa ongelmia. Sanotaan, että 115 voi olla riittävä äo-lukema noin mihin vain, ja pidetään jossain jopa kultaisena lukemana - ehkä koko populaatioon sopivuudesta johtuen.

Bongattu henkilö, jolle älykkyyserot ovat vaikea asia. Kyllä minä mieluummin oöisin ÄO 135 kuin 115, oli kuinka kultaista vaan.