Ärsyttää kun mies ei koskaan osta mitään itse, ja sit pummaa multa

Äiiiiittiiii! Mäkin haluuuuuunnnn

Tee loppu tuolle käytökselle. Sanot Osta oma! niin tiukasti että uskoo.

Etkö ole kysynyt häneltä, mikä järki tuollaisessa on? Kysy nyt! Olisi kiinnostavaa tietää, mitä hän vastaa.

Eroa

Vierailija kirjoitti:

Tee loppu tuolle käytökselle. Sanot Osta oma! niin tiukasti että uskoo.

Oon sanonut. Ei osta. Mököttää vaan.

Oisko annoskateutta? Joku asia muuttuu houkuttelevaksi vasta kun sen näkee toisen lautasella (tässä tapauksessa siis kuvaannollisesti).

Omien tarpeiden tunnistaminen tulee ehkä viiveellä, eli kyseinen ihminen ei tajua olevansa janoinen ennen kuin toisella on juotavaa.

Voithan opetella sanomaan hänelle tiukasti, että ehdotit hänelle oman juoman ostamista mutta hän itse kieltäytyi, joten saa nyt itse kantaa seuraukset. Jospa oppisi siitä.

Luulen, että kyseinen henkilö nuukailee. On siis lokki. Kuvittelee sinun antavan aina periksi jolloin omat rahat säästyvät ja ehkä tuntee itsensä jotenkin hyveellisemmäksi, kun ei mukamas ole sortunut jäätelöllä tai limpparilla herkutteluun (toisen tähteiden syömistähän ei lasketa).

Sitten kun eroatte, se ruinaa täällä miten sinä veit puolet hänen rahoistaan. Oikeasti, vaihda miestä tai ole ilman, mitä sinä siitä saat, että tuollaisen apinan sallit häiritä elämääsi.

Miks sää jätet haluut ostaa?

Sanot hänelle: "Aion ostaa jäätelön. Haluatko sinä myös?" (Jos hän vastaakin myöntävästi ja jos teillä on erilliset rahat, pyydät hänet mukaan ostoksille maksamaan omansa tai hän antaa sinulle jätskirahan)

Hän ehkä sanoo: "No emmä tartte, osta sä vaan."

Keskustelu jatkuu, sanot: "No sitten mä ostan vain ittelleni, mutta et sitten saa yhtään maistaa."

Hän näyttää hämmästyneeltä tai loukkaantuneelta, ja sanoo: "Ai miksen saa?"

Sinä jatkat: "No koska aina kun mä ostan jätskin, haluat kuitenkin syödä sitä, mutta et halua omaa. Nyt saat valita: Joko ostat oman, tai et saa yhtään maistaa."

Mitäpä tuohon lisäämään? Jos hän sanoo sinua pihiksi, voit vastata, että kukahan se pihi on, kun itse et raaski ostaa edes yhtä jäätelöä.

O? Mies jolle ei makea maistu?

Pihi!! Huh, harva sinänsä harmiton piirre ihmisessä on niin ärsyttävä kuin pihiys.

Mä sanoisin miehelle, että ostan sulle oman kun kuitenkin kinuat sitten sitä minun jätskiä. Seuraavalla kerralla sanoisin, että nyt onkin sinun vuorosi tarjota jädet.

Vierailija kirjoitti:

O? Mies jolle ei makea maistu?

Maistuuhan. Kinuaa jätskiä ja limpparia, mutta ei halua omaa, kun ei ilmeisesti käytä. Kuuluu samaan sarjaan kuin tupakoitsijan paras ystävä, eli jätä jämät -mies.

eksä oli samanlainen, teki sitä myös normiostosten osalta kun syötiin vähän eri ruokia terveyssyistä. kaupassa kun kysyin että tarvitsetko leipää, jugurttia tms, en tarvi..noh aikuinen ihminen..sitten himassa kiskotaan välipalaksi paketillinen leikkeleitä kun meillä ei ole muuta ruokaa..Mun mielestä kun molemmat on kauppareissulla niin kumpikin huolehtii että ne "omat safkat"( eli yleensä välipala-ainekset) päätyy siihen kärryyn ja sit pohditaan mitää ruokaa laitetaan yhdessä. Mun töihin varattujen eväiden syönti oli ihan arkea, samoin jos kumpikin osti omat herkkunsa, jos en ollut omiani välittömästi syönyt vapautui ne herran mielestä yleiseen käyttöön vaikka oli jo vetänyt omansa. Onneksi ei ole enää sitäkään ongelmaa.

Miesystäväni ei myöskään halua yleensä mitään, jos teen itselleni illalla ruokaa.

Noh, teen itsellei sopivan määrän. Sitten alkaakin suu nappasta, ja syö minun annoksestani.

Kaipa se on tuokin tapa saada minut laihtumaan.

Ei tää ole pihi. Päinvastoin hyvinkin avokätinen.

Mä olen jotenkin ajatellut, että se ei ymmärrä että mun viini on MUN viini, eikä siitä vähän vaan maistele muut. Edes puoliso.

Eniten ärsyttää se, ettei syö karkkia. Ei ikinä osta. Mutta saattaa tuoda MULLE herkkuja, mutta sitten pitää kuitenkin syödä puolet.

Minusta tämä on jotain outoa itsensä mitätöimistä, kursailua. Ei mulle tartte ostaa. Mutta sitten kuitenkin tekee mieli

Ap

AP, onko miehesi suuresta lapsikatraasta? Minun mieheni on ja hänelle ei ole koskaan valjennut, että limupullo voi olla jonkun oma, eikä muille tarkoitettu. Miehen perheessä lapsilla (8) ei ollut omia leluja, tuskin edes omia vaatteita. Olivat köyhiä, Itä-Suomesta. Kauniimmin ehkä voisi sanoa, että ovat tottuneet jakamaan.

Vierailija kirjoitti:

AP, onko miehesi suuresta lapsikatraasta? Minun mieheni on ja hänelle ei ole koskaan valjennut, että limupullo voi olla jonkun oma, eikä muille tarkoitettu. Miehen perheessä lapsilla (8) ei ollut omia leluja, tuskin edes omia vaatteita. Olivat köyhiä, Itä-Suomesta. Kauniimmin ehkä voisi sanoa, että ovat tottuneet jakamaan.

Itse asiassa on kyllä. Ja myös Itäsuomesta : 0

Voiko tämä vaikuttaa?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sanot hänelle: "Aion ostaa jäätelön. Haluatko sinä myös?" (Jos hän vastaakin myöntävästi ja jos teillä on erilliset rahat, pyydät hänet mukaan ostoksille maksamaan omansa tai hän antaa sinulle jätskirahan)

Hän ehkä sanoo: "No emmä tartte, osta sä vaan."

Keskustelu jatkuu, sanot: "No sitten mä ostan vain ittelleni, mutta et sitten saa yhtään maistaa."

Hän näyttää hämmästyneeltä tai loukkaantuneelta, ja sanoo: "Ai miksen saa?"

Sinä jatkat: "No koska aina kun mä ostan jätskin, haluat kuitenkin syödä sitä, mutta et halua omaa. Nyt saat valita: Joko ostat oman, tai et saa yhtään maistaa."

Mitäpä tuohon lisäämään? Jos hän sanoo sinua pihiksi, voit vastata, että kukahan se pihi on, kun itse et raaski ostaa edes yhtä jäätelöä.

Luuletko ettei noita keskusteluja ole käyty kuuden vuoden suhteen aikana? Kyllä on, lukemattomat kerrat. Mutta ei vaan mene jakeluun. Joku ihme solmu miehellä on päässään. Hän ei edes ymmärrä, miksi reagoin asiaan.

Ap