Lue keskustelun säännöt.
Naapurit puhuu pienille lapsilleen kuin aikuisille.
11.06.2022 |
Naapurissa siis pieniä lapsia, mutta en ole kuullut koskaan puhuvan kuten lapsille on tapana. Höpsötellen tai intonaatiota muuttaen. Puhetapa on hyvin monotoninen ja kuulostaa ikään kuin puhuisivat vaikka aikuisille työkavereilleen hyvin asialliseen sävyyn. Eivät juuri koskaan myöskään lapsilleen hymyile.
Voiko tällaisesta olla jotain haittaa? Ei siis minua häiritse, mutta olen vain kiinnittänyt asiaan huomiota kun on jotenkin erityisen silmiinpistävää tämä monotonisuus.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Jos minä lepertelen niin se tulee automaattisesti koska lapsi on pieni, suloinen ja ihana. Jos taas joku ei niin tee niin MINULLE tulee helposti tunne, ettei puhuja ajattele niin. Että puhujan mielestä lapsi on vain joku työmaa ja rasite.
Eka lause on ihan jees, mutta sen jälkeinen lauseet on kyllä outoja
Jos joku ei lepertele SINULLE niin tulee tunne, että puhuja ajattele niin?
Eli ajattele mitä????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en oikein ymmärrä, että miksi pitää lässyttää lapsille. Vaikka kyllä itsekin sitä tein, kun lapset olivat pienempiä, ja teen edelleen esim. koirille.
Vierailija kirjoitti:
En nyt tarkoita, että pitäisi lapsille överisti lässyttää, mutta tuntuu ettei puhetavassa ole tunnetta ollenkaan mukana. Ei siis minkäänlaista. 1-vuotiaallekin saatetaan sanoa monotoniseen sävyyn hyvin monimutkaisesti: "älä laita sitä palloa sinne kun sen paikka on tuolla varaston keskimmäisellä hyllyllä vihreässä laatikossa". Eihän 1-vuotias tuosta nyt mitään erityisesti ymmärrä.
Ja kyllä olen miettinyt onko naapureista ainakin toisella jos ei molemmilla aspergeria tms. Silmiin katsominen ja tervehtiminen
on ainakin tosi haastavaa.
Ja se 1-vuotias ymmärtäisi paremmin jos sanoo, että heissuiveissuli äläpä laita sitä pallowalloa sinne vaan laitetaan se tuonne hyllytipyllylle ruohowuohon värisen laatikkopaatikon sisään sinä äitin pikku höpönassuliinipiini?
Oma yksivuotiaani ainakin ymmärtää selkeitä ohjeita paljon paremmin, kuin mitään lässytystä.
No nimenomaan roboottimaisesti puhuu. Menisi ehkä jossain insinööripiireissä normaalista.
Vierailija kirjoitti:
En nyt tarkoita, että pitäisi lapsille överisti lässyttää, mutta tuntuu ettei puhetavassa ole tunnetta ollenkaan mukana. Ei siis minkäänlaista. 1-vuotiaallekin saatetaan sanoa monotoniseen sävyyn hyvin monimutkaisesti: "älä laita sitä palloa sinne kun sen paikka on tuolla varaston keskimmäisellä hyllyllä vihreässä laatikossa". Eihän 1-vuotias tuosta nyt mitään erityisesti ymmärrä.
Ja kyllä olen miettinyt onko naapureista ainakin toisella jos ei molemmilla aspergeria tms. Silmiin katsominen ja tervehtiminen
on ainakin tosi haastavaa.
Diagnosointitaitosi mukaan jokaisella suomalaisella olisi asperger.😅 Paitsi ehkä niillä lapsille yltiösössöttävillä tantoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minä lepertelen niin se tulee automaattisesti koska lapsi on pieni, suloinen ja ihana. Jos taas joku ei niin tee niin MINULLE tulee helposti tunne, ettei puhuja ajattele niin. Että puhujan mielestä lapsi on vain joku työmaa ja rasite.
Eka lause on ihan jees, mutta sen jälkeinen lauseet on kyllä outoja
Jos joku ei lepertele SINULLE niin tulee tunne, että puhuja ajattele niin?
Eli ajattele mitä????
Ei kun korostan sitä, että minulle tulee sellainen tunne, vaikka joillekin muille ei välttämättä tule sellaista tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
No nimenomaan roboottimaisesti puhuu. Menisi ehkä jossain insinööripiireissä normaalista.
No senkus puhuu. Vai mitä tällä aloituksella etsit? Hyväksyntää tehdä lasu? Pyytää adoptoida lapsi? Pitää naapurillesi puhekoulua?
Vai vaan kiillottaa omaa lässytys-erinomaisuuttasi päivittelemällä ja kauhistelemalla, kun joku toinen tekee asiat eri tavalla kuin sinä?
Enpä ole kuullut, että yksikään lapsi aikuisena valittaisi, että muuten kiva elämä, muttakun traumat jäi kun äiti ei puhunut minulle lapsena kuin idiootille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt oikein ymmärrä mistä kiikastaa. Onko hyvän kasvatuksen määritelmässä jotkut tietyt ehdot siitä, millä tavalla lapselle _pitää_puhua? Vai tykkääkö ap vaan kritisoida muita ja kyttäillä naapureita aidan yli? Hykertelee oikein innoissaan kun pääsee Vaua-foorumilla kauhistelemaan. Kiva huomata, että suurin osa kommenteista on samaa mieltä ettei lässytystä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
No nimenomaan roboottimaisesti puhuu. Menisi ehkä jossain insinööripiireissä normaalista.
Mistä tiedät ettei naapuri ole insinööripiireistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nimenomaan roboottimaisesti puhuu. Menisi ehkä jossain insinööripiireissä normaalista.
Eli nykyään aikuinen ihminen ei saa hankkia lapsia (tai saa huonon vanhemman maineen) jos ei lepertele? Jos puhuu robottimaisesti niin ei kannata vaivautua, vaikka olisi muuten kuinka hyvä vanhempi tahansa!
Ei ole tarvetta tehdä mitään ilmoja mihinkään, mutta mietin vain tuleeko lapsista tuolla tavalla tunnekylmiä. Ja onko se syy miksi vanhemmat itse vaikuttavat tunnekylmiltä? Koska heillekin on aikanaan puhuttu noin? Jos joku diagnoosi olisi niin käytöstä olisi helpompi ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä sanotaan, että lapselle pitää puhua lässyttämällä? Itse en voinut sietää sitä lapsena.
Lepertely eli hoivakieli on tarpeellista. Linkkiä en jostain syystä saa jaettua mutta heti tulee muutama vastaan kun googlettaa lässytys lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta tehdä mitään ilmoja mihinkään, mutta mietin vain tuleeko lapsista tuolla tavalla tunnekylmiä. Ja onko se syy miksi vanhemmat itse vaikuttavat tunnekylmiltä? Koska heillekin on aikanaan puhuttu noin? Jos joku diagnoosi olisi niin käytöstä olisi helpompi ymmärtää.
No niin, siinä se tuli. Eli sinä et ymmärrä, että joku toinen ihminen käyttäytyy eri tavalla kuin sinä, joten olet heti raahaamassa häntä psykiatrille diagnosoitavaksi. Aloittaisin ihan itsestäsi, ehkä ymmärtäisit sitten asioita vähän paremmin ilman toisten ihmisten kritisointia.
Vierailija kirjoitti:
Lepertely eli hoivakieli on tarpeellista. Linkkiä en jostain syystä saa jaettua mutta heti tulee muutama vastaan kun googlettaa lässytys lapselle.
Ei, niissä kaikissa puhutaan siitä, että lepertelymon hyväksi kehitykselle, mutta se ei ole välttämätöntä. Lapsen kehitys ei kärsi ilman lässytystä, mutta nopeutuu lässyttämällä. Eli se ei ole tarpeellista, toki positiivista kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta tehdä mitään ilmoja mihinkään, mutta mietin vain tuleeko lapsista tuolla tavalla tunnekylmiä. Ja onko se syy miksi vanhemmat itse vaikuttavat tunnekylmiltä? Koska heillekin on aikanaan puhuttu noin? Jos joku diagnoosi olisi niin käytöstä olisi helpompi ymmärtää.
No siinähän mietit. On sinullakin harrastukset. Kokeilisit vaikka kutomista mieluummin. Ehkä naapurin tädin villasukat lämmittäisi tunnekylmien naapureiden jalkoja😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tarkoita, että pitäisi lapsille överisti lässyttää, mutta tuntuu ettei puhetavassa ole tunnetta ollenkaan mukana. Ei siis minkäänlaista. 1-vuotiaallekin saatetaan sanoa monotoniseen sävyyn hyvin monimutkaisesti: "älä laita sitä palloa sinne kun sen paikka on tuolla varaston keskimmäisellä hyllyllä vihreässä laatikossa". Eihän 1-vuotias tuosta nyt mitään erityisesti ymmärrä.
Ja kyllä olen miettinyt onko naapureista ainakin toisella jos ei molemmilla aspergeria tms. Silmiin katsominen ja tervehtiminen
on ainakin tosi haastavaa.Ja se 1-vuotias ymmärtäisi paremmin jos sanoo, että heissuiveissuli äläpä laita sitä pallowalloa sinne vaan laitetaan se tuonne hyllytipyllylle ruohowuohon värisen laatikkopaatikon sisään sinä äitin pikku höpönassuliinipiini?
Oma yksivuotiaani ainakin ymmärtää selkeitä ohjeita paljon paremmin, kuin mitään lässytystä.
Yksi vuotiaalle yleensä sanotaan "laita pallo varastoon vihreään laatikkoon." ja sitten toistetaan ohjetta osissa, kunnes lapsi löytää varaston, varastossa olevan laatikon ja laittaa pallon sinne. Jokaisen onnistumisen vaiheessa kehutaan suurin elkein. Harvemmin tuon kompleksisempiin ohjeisiin kykenee. Kieltolauseella alkavaa ohjetta ei kukaan ihminen käsitä helposti, varsinkaan pienet lapset. Lapsille myös on tapana liioitella positiivisia tunteita ja kehua paljon enemmän, kuin aikuisille.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole niin kauheeta kuin lapselle lässyttäminen.
Eläimelle lässyttämien pääsee ainakin lähelle.
Hien homma! Miksi takerrut asian? Kytätkö elääksesi naapuriasi,naapureita?Kunelen heidän puhe tyylinsä ymm?
Tässä on se tärkein ero! Puhuuko se apn naapuri lapsilleen kuin uutistenlukija tai verovirkailija robottimaisesti, vai normaalisti kuten aikuisellekin puhutaan?
Olemme niin tottuneet siihen, että lapsille leperrellään, että jo ihan normaali puhelin saattaa meistä tuntua vieraalta.