Lue keskustelun säännöt.
Is: bloggaaja Julia, 35, oli rauhassa vaunulenkillä, kunnes kuuli tuntemattoman naisen suusta erikoisen kommentin
09.06.2022 |
Joku 50-vuotias nainen tuli ja sanoi, että sinä olet jo toinen äiti jonka näen tänään, joka katsoo puhelintansa samalla, kun kärrää lastansa. Että sinulla on kuule aika kallis lasti siinä.
Sanoin hänelle suoraan, että haista kuule v****, älä puutu mun asioihin. Ja hän tulee vielä sit samaan kauppaan mihin mä oon menossa ja jatkaa sitä käpättämistä, tilittää Thurén.
https://www.is.fi/viihde/art-2000008874169.html
🤯
Kommentit (1271)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti aikuinen ja kypsä ihminen olisi ehkä todennut että, "tiedätkö, voit muuten olla oikeassa. Kiitos ja hyvää päivänjatkoa"?
Ja miten niin useasti hänelle tullaan kommentoimaan äitiydestä? Olisiko itsereflektointi paikallaan?
Miksi äitiyttä ja vanhemmuutta pitäisi olla oikeus kenen tahansa tulla kommentoimaan ja arvostelemaan milloin tahansa millä tahansa kriteereillä? Jos ollaan oikeasti huolissaan siitä, miksi ihmiset väsyvät vanhemmuuteen ja nuorempi sukupolvi ei halua enää lisääntyä, niin olisiko syynä tällaiset asenteet, että vanhempana olet vapaata riistaa sille, että milloin vain tuntematon voi tulla solvaamaan ja näpäyttämään sinua milloin mistäkin?
Oikeaan kaltoinkohteluun, lasten pahoinpitelyyn ja vastaavaan tuleekin puuttua, mutta minkä ihmeen takia vanhempiin suhtaudutaan niin negatiivisesti ja kaikki kytätään oikein mahdollisimman negatiivisten lasien läpi? Riittävän hyvä vanhempi voi olla monella tapaa, vaikka ei kaikkia asioita tekisikään täsmälleen samalla tavalla kuin joku Pirjo 60 vee on tehnyt. Oisko miten radikaali ajatus, että suhtauduttais vanhempiin ja äitiyteen ennemmin tukevasti ja positiivisesti eikä silleen, että kumpa vaan pääsee tölväisemään toisen vanhemmuudesta mahdollisimman piikikkäästi julkisesti? Tuettais niitä vanhempia ennemmin kuin lytätään maahan?
Niinpä. Voisiko joku 50-60v avata tätä ajatusmaailmaa tämän mollaamisen taustalla? Miksi ette tue vaan haluatte painaa maahan julkisesti?
Ja kyllä joskus näkee muilta vanhemmilta omasta mielestä erikoisia ratkaisuja. Niitä voi sitten kotona keskenään ihmetellä. Julkiseen häpäisyyn ei ole mitään tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla lapset leikkivät pienestä pitäen keskenään ulkona pihalla, eikä kukaan olettanut että vanhemmat olisi olleet pihalla mukana. Avaimet vaan kaulaan. Vauvat istuivat sittereissä. Pienille annettiin jo parikuisina soseita, ettei tarvitsisi imettää. Tupakkaa kärytettiin lasten seurassa. Ajat ovat muuttuneet, ja nykypäivän vanhemmat ovat oikeasti paljon enemmän läsnä lapsilleen, ja lasten tapaturmat ovat vähentyneet hurjasti.
Niin? Miten tämä liittyythurenin kaltaisiin moukkiin liikenteessä?
Luetteletko rattijuoppoketjussa samat rallatukset mennei estä vuosikymmenistä? Ei liity mitenkäön aiheeseen.Olen ohis mutta kyllä se minun mielestäni liittyy. Nykyään vanhemmuutta ja etenkin äitiyttä kytätään ja arvostellaan ihan kaikkialla. Kaikki mitä äiti tekee, joutuu syynäykseen, ihan jos raskausajan elintavoista lähtien (olen saanut arvostelua osakseni siitä, kun kehtasin haaveilla ottavani salmiakkia mukaan synnytykseen, synnytyksen jälkeenkin pitäisi ruokavalion olla täydellisen optimi koska muutoin se on haitallista lapselle). Lapsen kanssa pitäisi leikkiä ja lorutella jatkuvasti, lasten koulunkäynti vaatii nykyään vanhemmilta paljon suurempaa valvontaa ja aktiivisuutta, vapaa-aika pitää käyttää lasten harrastuksiin ja loma-aikoina pitäisi tarjota lapsille unohtumattomia elämyksiä. Vanhemmuus on huomattavasti työläämpää nykyään ja vanhemmilta vaaditaan muun elämän suorittamisen lisäksi täydellistä vanhemmuutta. Täydellistä läsnäoloa, rauhallisuutta, sanoittamista, joka kouluaineen ammattitaitoa kotiohjausta varten ja harrastusten sekä kaverisuhteiden managerointia. En sano että ennen oli paremmin, mutta nykyään ollaan menty älyttömyyksissä sinne toiseen ääripäähän. Äiti ei saisi edes vaunulenkillä tehdä mitään muuta kuin tuijottaa herkeämättä nukkuvaa lasta, muutoin on huono äiti ja lapsi traumatisoituu.
Aamen. Äitinä ei saa kuin arvostelua osakseen. Ihan sama mitä teet, niin joku tulee kertomaan että teet väärin. Vahingossakaan ei kehuta tai tsempata.
Siinä kun päivät kuuntelet miten huono olet teet niin tai näin, niin kyllä tuo yksittäinen kohtaaminen katkaisee kamelinselän.
Miksi te rouvat ette samalla innolla ole kehumassa kun joku menee hyvin? Paitsi lapsen isää tietysti. Joka ei muutenkaan saa huonoa palautetta ikinä. Nykyisätkin ovat huomanneet, että pääsevät paljon helpommalla kuin puolisonsa.
Isänä olisi kyllä niin paljon helpompi olla! Ai että, olisimpa mies. Jos mies olisi ollut vauvan kanssa kävelyllä, niin sitä vaan ihasteltaisiin että ai että miten ihanan osallistuva isä. Vaikka sillä isällä olisi ollut kännykkä kädessä ja insta pyörimässä. Ne asiat, mistä äidit saavat moitteita, isät saavat kiitosta. Loistavan isän kriteeriksi riittää pelkästään se, että viettää edes joskus lapsen kanssa aikaa ja vie kerran kuussa harrastuksiin. Äidille kuuluu automaattisesti kaikki muu.
Niinpä. Jos olisin isä voisin hankkia vaikka kuinka monta lasta, koska isänä on niin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon ihmettelin tätä Julian teiniasennetta tässä hommassa (vaikka sitten kuinka ois teinilippis päässä). Olen jotakuinkin samoja ikiä hänen kanssaan, mutten mitenkään koe, että viisikymppisiin olisi jokin hirveä "sukupolvien kuilu" tai että olisivat jotain kalkkisvanhuksia. Vähän sellainen olo tuosta räntistään tulee.
Näillä on kuilu kaikkeen paitsi omaan kuplaan.
Viisikymppinen on kyllä aika epämääräinen käsite. Osa on hyvinkin nuorekkaita, osa taas henkisesti aivan kuin joitain stereotyyppisiä rikkaita 70-v mammoja. Nuo nuorekkaat ei ole valittajia, mutta nuo henkisesti raihnaat ovat ihan hirveitä. He ovat nimenomaan se huonokäytöksinen karen-poppoo.
Tietynlainen minä tiedän ja neuvon muita asenne ei ole sidottu ikään tai sukupuoleen. Miesystäväni on tuollainen. Nalkuttaa kaikesta. En osaa täyttää tiskikonetta, purkaa kauppakassia jne. Naureskelen sisäänpäin, koska on niin ilmiselvästi kyseessä huono itsetunto. Ei asuta yhdessä, en jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla lapset leikkivät pienestä pitäen keskenään ulkona pihalla, eikä kukaan olettanut että vanhemmat olisi olleet pihalla mukana. Avaimet vaan kaulaan. Vauvat istuivat sittereissä. Pienille annettiin jo parikuisina soseita, ettei tarvitsisi imettää. Tupakkaa kärytettiin lasten seurassa. Ajat ovat muuttuneet, ja nykypäivän vanhemmat ovat oikeasti paljon enemmän läsnä lapsilleen, ja lasten tapaturmat ovat vähentyneet hurjasti.
Niin? Miten tämä liittyythurenin kaltaisiin moukkiin liikenteessä?
Luetteletko rattijuoppoketjussa samat rallatukset mennei estä vuosikymmenistä? Ei liity mitenkäön aiheeseen.Olen ohis mutta kyllä se minun mielestäni liittyy. Nykyään vanhemmuutta ja etenkin äitiyttä kytätään ja arvostellaan ihan kaikkialla. Kaikki mitä äiti tekee, joutuu syynäykseen, ihan jos raskausajan elintavoista lähtien (olen saanut arvostelua osakseni siitä, kun kehtasin haaveilla ottavani salmiakkia mukaan synnytykseen, synnytyksen jälkeenkin pitäisi ruokavalion olla täydellisen optimi koska muutoin se on haitallista lapselle). Lapsen kanssa pitäisi leikkiä ja lorutella jatkuvasti, lasten koulunkäynti vaatii nykyään vanhemmilta paljon suurempaa valvontaa ja aktiivisuutta, vapaa-aika pitää käyttää lasten harrastuksiin ja loma-aikoina pitäisi tarjota lapsille unohtumattomia elämyksiä. Vanhemmuus on huomattavasti työläämpää nykyään ja vanhemmilta vaaditaan muun elämän suorittamisen lisäksi täydellistä vanhemmuutta. Täydellistä läsnäoloa, rauhallisuutta, sanoittamista, joka kouluaineen ammattitaitoa kotiohjausta varten ja harrastusten sekä kaverisuhteiden managerointia. En sano että ennen oli paremmin, mutta nykyään ollaan menty älyttömyyksissä sinne toiseen ääripäähän. Äiti ei saisi edes vaunulenkillä tehdä mitään muuta kuin tuijottaa herkeämättä nukkuvaa lasta, muutoin on huono äiti ja lapsi traumatisoituu.
Aamen. Äitinä ei saa kuin arvostelua osakseen. Ihan sama mitä teet, niin joku tulee kertomaan että teet väärin. Vahingossakaan ei kehuta tai tsempata.
Siinä kun päivät kuuntelet miten huono olet teet niin tai näin, niin kyllä tuo yksittäinen kohtaaminen katkaisee kamelinselän.
Miksi te rouvat ette samalla innolla ole kehumassa kun joku menee hyvin? Paitsi lapsen isää tietysti. Joka ei muutenkaan saa huonoa palautetta ikinä. Nykyisätkin ovat huomanneet, että pääsevät paljon helpommalla kuin puolisonsa.
Isänä olisi kyllä niin paljon helpompi olla! Ai että, olisimpa mies. Jos mies olisi ollut vauvan kanssa kävelyllä, niin sitä vaan ihasteltaisiin että ai että miten ihanan osallistuva isä. Vaikka sillä isällä olisi ollut kännykkä kädessä ja insta pyörimässä. Ne asiat, mistä äidit saavat moitteita, isät saavat kiitosta. Loistavan isän kriteeriksi riittää pelkästään se, että viettää edes joskus lapsen kanssa aikaa ja vie kerran kuussa harrastuksiin. Äidille kuuluu automaattisesti kaikki muu.
Niinpä. Jos olisin isä voisin hankkia vaikka kuinka monta lasta, koska isänä on niin helppoa.
Jep, jos olisin mies niin olisin tehnyt lapsia jo ajat sitten ja useamman kuin yhden. Ei tartteis kun vähän vaan puuhastella jotain muksujen kanssa ja syöttää pelkkää valmisruokaa, niin saisin pelkkää kiitosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon ihmettelin tätä Julian teiniasennetta tässä hommassa (vaikka sitten kuinka ois teinilippis päässä). Olen jotakuinkin samoja ikiä hänen kanssaan, mutten mitenkään koe, että viisikymppisiin olisi jokin hirveä "sukupolvien kuilu" tai että olisivat jotain kalkkisvanhuksia. Vähän sellainen olo tuosta räntistään tulee.
Näillä on kuilu kaikkeen paitsi omaan kuplaan.
Viisikymppinen on kyllä aika epämääräinen käsite. Osa on hyvinkin nuorekkaita, osa taas henkisesti aivan kuin joitain stereotyyppisiä rikkaita 70-v mammoja. Nuo nuorekkaat ei ole valittajia, mutta nuo henkisesti raihnaat ovat ihan hirveitä. He ovat nimenomaan se huonokäytöksinen karen-poppoo.
Tietynlainen minä tiedän ja neuvon muita asenne ei ole sidottu ikään tai sukupuoleen. Miesystäväni on tuollainen. Nalkuttaa kaikesta. En osaa täyttää tiskikonetta, purkaa kauppakassia jne. Naureskelen sisäänpäin, koska on niin ilmiselvästi kyseessä huono itsetunto. Ei asuta yhdessä, en jaksaisi.
Olen kyllä huomannut, että suhteutettuna lukumäärään, vanhemmissa ihmisissä on paljon enemmän näitä jotka kokevat oikeudekseen puuttua ventovieraiden asioihin ja kontroloida ja määräillä tuntemattomia. Nuoremmat ihmiset antavat enemmän tilaa muille olla ja tehdä omalla tavalla. Ymmärretään että ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa elää ja olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvitti tuo kohta kun ihmettelee miksi vanhemmat naiset puuttuu nuorten naisten käytökseen, ööö, varmaan siksi että harvemmin vanhat naiset saa vauvoja. Ja ei millään pahalla, mutta pitääkö tämä kukalie bloggari itseään kovinkin nuorena, kyllä 35 vuotias on jo aikuinen, tai pitäs ainakin olla.
No onhan se erikoista että ne neuvojat ei ole muita pikkulasten äitejä vaan ihmisiä, joilla on ollut pikkulapsia ehkä 20v sitten.
Olen 52-vuotias ja seitsemän lasta. Nuorin aloittaa koulun ensi syksynä. Et varmaan ole kuullut yli 40-vuotiasta synnyttäjistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvitti tuo kohta kun ihmettelee miksi vanhemmat naiset puuttuu nuorten naisten käytökseen, ööö, varmaan siksi että harvemmin vanhat naiset saa vauvoja. Ja ei millään pahalla, mutta pitääkö tämä kukalie bloggari itseään kovinkin nuorena, kyllä 35 vuotias on jo aikuinen, tai pitäs ainakin olla.
No onhan se erikoista että ne neuvojat ei ole muita pikkulasten äitejä vaan ihmisiä, joilla on ollut pikkulapsia ehkä 20v sitten.
Olen 52-vuotias ja seitsemän lasta. Nuorin aloittaa koulun ensi syksynä. Et varmaan ole kuullut yli 40-vuotiasta synnyttäjistä?
Olen kyllä. Tunnenkin useamman. He eivät vain tule julkisesti lynkkaamaan tuntemattomia. Saavat kyllä lokaa niskaansa. Ehkä siksi yleensä ovat muita tavallisia äitejä kohtaan ihan kivoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla lapset leikkivät pienestä pitäen keskenään ulkona pihalla, eikä kukaan olettanut että vanhemmat olisi olleet pihalla mukana. Avaimet vaan kaulaan. Vauvat istuivat sittereissä. Pienille annettiin jo parikuisina soseita, ettei tarvitsisi imettää. Tupakkaa kärytettiin lasten seurassa. Ajat ovat muuttuneet, ja nykypäivän vanhemmat ovat oikeasti paljon enemmän läsnä lapsilleen, ja lasten tapaturmat ovat vähentyneet hurjasti.
Niin? Miten tämä liittyythurenin kaltaisiin moukkiin liikenteessä?
Luetteletko rattijuoppoketjussa samat rallatukset mennei estä vuosikymmenistä? Ei liity mitenkäön aiheeseen.Olen ohis mutta kyllä se minun mielestäni liittyy. Nykyään vanhemmuutta ja etenkin äitiyttä kytätään ja arvostellaan ihan kaikkialla. Kaikki mitä äiti tekee, joutuu syynäykseen, ihan jos raskausajan elintavoista lähtien (olen saanut arvostelua osakseni siitä, kun kehtasin haaveilla ottavani salmiakkia mukaan synnytykseen, synnytyksen jälkeenkin pitäisi ruokavalion olla täydellisen optimi koska muutoin se on haitallista lapselle). Lapsen kanssa pitäisi leikkiä ja lorutella jatkuvasti, lasten koulunkäynti vaatii nykyään vanhemmilta paljon suurempaa valvontaa ja aktiivisuutta, vapaa-aika pitää käyttää lasten harrastuksiin ja loma-aikoina pitäisi tarjota lapsille unohtumattomia elämyksiä. Vanhemmuus on huomattavasti työläämpää nykyään ja vanhemmilta vaaditaan muun elämän suorittamisen lisäksi täydellistä vanhemmuutta. Täydellistä läsnäoloa, rauhallisuutta, sanoittamista, joka kouluaineen ammattitaitoa kotiohjausta varten ja harrastusten sekä kaverisuhteiden managerointia. En sano että ennen oli paremmin, mutta nykyään ollaan menty älyttömyyksissä sinne toiseen ääripäähän. Äiti ei saisi edes vaunulenkillä tehdä mitään muuta kuin tuijottaa herkeämättä nukkuvaa lasta, muutoin on huono äiti ja lapsi traumatisoituu.
Aamen. Äitinä ei saa kuin arvostelua osakseen. Ihan sama mitä teet, niin joku tulee kertomaan että teet väärin. Vahingossakaan ei kehuta tai tsempata.
Siinä kun päivät kuuntelet miten huono olet teet niin tai näin, niin kyllä tuo yksittäinen kohtaaminen katkaisee kamelinselän.
Miksi te rouvat ette samalla innolla ole kehumassa kun joku menee hyvin? Paitsi lapsen isää tietysti. Joka ei muutenkaan saa huonoa palautetta ikinä. Nykyisätkin ovat huomanneet, että pääsevät paljon helpommalla kuin puolisonsa.
Päivät kuuntelet? Missä ihmeessä asut tai elät?
Varmasti isät saavat osansa, heillä ei vain ole tapana mieltänsä pahoittaa ja vuodattaa kaikkea nettiin, mitä joku jossakin sanoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon ihmettelin tätä Julian teiniasennetta tässä hommassa (vaikka sitten kuinka ois teinilippis päässä). Olen jotakuinkin samoja ikiä hänen kanssaan, mutten mitenkään koe, että viisikymppisiin olisi jokin hirveä "sukupolvien kuilu" tai että olisivat jotain kalkkisvanhuksia. Vähän sellainen olo tuosta räntistään tulee.
Näillä on kuilu kaikkeen paitsi omaan kuplaan.
Viisikymppinen on kyllä aika epämääräinen käsite. Osa on hyvinkin nuorekkaita, osa taas henkisesti aivan kuin joitain stereotyyppisiä rikkaita 70-v mammoja. Nuo nuorekkaat ei ole valittajia, mutta nuo henkisesti raihnaat ovat ihan hirveitä. He ovat nimenomaan se huonokäytöksinen karen-poppoo.
Tietynlainen minä tiedän ja neuvon muita asenne ei ole sidottu ikään tai sukupuoleen. Miesystäväni on tuollainen. Nalkuttaa kaikesta. En osaa täyttää tiskikonetta, purkaa kauppakassia jne. Naureskelen sisäänpäin, koska on niin ilmiselvästi kyseessä huono itsetunto. Ei asuta yhdessä, en jaksaisi.
Olen kyllä huomannut, että suhteutettuna lukumäärään, vanhemmissa ihmisissä on paljon enemmän näitä jotka kokevat oikeudekseen puuttua ventovieraiden asioihin ja kontroloida ja määräillä tuntemattomia. Nuoremmat ihmiset antavat enemmän tilaa muille olla ja tehdä omalla tavalla. Ymmärretään että ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa elää ja olla.
Olen huomannut samaa. Kaiken ikäisissä on huonosti käyttäytyviä totta kai, mutta vanhemmissa ihmisissä selvästi enemmän. Ja kuten joku aiemmin totesi: jostain syystä ne sodan kokeneet on melko rentoja vanhuksia. Heillä on ymmärrys siitä että asiat muuttuu ja ei aina huonompaan suuntaan. Ja myös siitä että harvassa asiassa vain yksi tapa on oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon ihmettelin tätä Julian teiniasennetta tässä hommassa (vaikka sitten kuinka ois teinilippis päässä). Olen jotakuinkin samoja ikiä hänen kanssaan, mutten mitenkään koe, että viisikymppisiin olisi jokin hirveä "sukupolvien kuilu" tai että olisivat jotain kalkkisvanhuksia. Vähän sellainen olo tuosta räntistään tulee.
Näillä on kuilu kaikkeen paitsi omaan kuplaan.
Viisikymppinen on kyllä aika epämääräinen käsite. Osa on hyvinkin nuorekkaita, osa taas henkisesti aivan kuin joitain stereotyyppisiä rikkaita 70-v mammoja. Nuo nuorekkaat ei ole valittajia, mutta nuo henkisesti raihnaat ovat ihan hirveitä. He ovat nimenomaan se huonokäytöksinen karen-poppoo.
Tietynlainen minä tiedän ja neuvon muita asenne ei ole sidottu ikään tai sukupuoleen. Miesystäväni on tuollainen. Nalkuttaa kaikesta. En osaa täyttää tiskikonetta, purkaa kauppakassia jne. Naureskelen sisäänpäin, koska on niin ilmiselvästi kyseessä huono itsetunto. Ei asuta yhdessä, en jaksaisi.
Olen kyllä huomannut, että suhteutettuna lukumäärään, vanhemmissa ihmisissä on paljon enemmän näitä jotka kokevat oikeudekseen puuttua ventovieraiden asioihin ja kontroloida ja määräillä tuntemattomia. Nuoremmat ihmiset antavat enemmän tilaa muille olla ja tehdä omalla tavalla. Ymmärretään että ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa elää ja olla.
Iän myötä uskallus kasvaa ja lisäksi osa ihmisistä kokee katkeruutta siitä, ettei ole menestynyt mielestään tarpeeksi. Itse olen saanut kaiken, mitä halusin ja en kyllä jaksaisi kommentoida muiden tekemisistä. Toki huomaan, jos joku käyttäytyy huonosti, mutta en jaksa tehdä asiasta numeroa.
Ihan outoa, mutta toivon että kaikenikäiset äidit tukisivat toisiaan. Joku on tullut äidiksi 15-vuotiaana ja toinen 45-vuotiaana. Se, että kuvitellaan toisen olevan vääränlainen äiti ja ihminen *koska ikä*on pirun tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla lapset leikkivät pienestä pitäen keskenään ulkona pihalla, eikä kukaan olettanut että vanhemmat olisi olleet pihalla mukana. Avaimet vaan kaulaan. Vauvat istuivat sittereissä. Pienille annettiin jo parikuisina soseita, ettei tarvitsisi imettää. Tupakkaa kärytettiin lasten seurassa. Ajat ovat muuttuneet, ja nykypäivän vanhemmat ovat oikeasti paljon enemmän läsnä lapsilleen, ja lasten tapaturmat ovat vähentyneet hurjasti.
Niin? Miten tämä liittyythurenin kaltaisiin moukkiin liikenteessä?
Luetteletko rattijuoppoketjussa samat rallatukset mennei estä vuosikymmenistä? Ei liity mitenkäön aiheeseen.Olen ohis mutta kyllä se minun mielestäni liittyy. Nykyään vanhemmuutta ja etenkin äitiyttä kytätään ja arvostellaan ihan kaikkialla. Kaikki mitä äiti tekee, joutuu syynäykseen, ihan jos raskausajan elintavoista lähtien (olen saanut arvostelua osakseni siitä, kun kehtasin haaveilla ottavani salmiakkia mukaan synnytykseen, synnytyksen jälkeenkin pitäisi ruokavalion olla täydellisen optimi koska muutoin se on haitallista lapselle). Lapsen kanssa pitäisi leikkiä ja lorutella jatkuvasti, lasten koulunkäynti vaatii nykyään vanhemmilta paljon suurempaa valvontaa ja aktiivisuutta, vapaa-aika pitää käyttää lasten harrastuksiin ja loma-aikoina pitäisi tarjota lapsille unohtumattomia elämyksiä. Vanhemmuus on huomattavasti työläämpää nykyään ja vanhemmilta vaaditaan muun elämän suorittamisen lisäksi täydellistä vanhemmuutta. Täydellistä läsnäoloa, rauhallisuutta, sanoittamista, joka kouluaineen ammattitaitoa kotiohjausta varten ja harrastusten sekä kaverisuhteiden managerointia. En sano että ennen oli paremmin, mutta nykyään ollaan menty älyttömyyksissä sinne toiseen ääripäähän. Äiti ei saisi edes vaunulenkillä tehdä mitään muuta kuin tuijottaa herkeämättä nukkuvaa lasta, muutoin on huono äiti ja lapsi traumatisoituu.
Aamen. Äitinä ei saa kuin arvostelua osakseen. Ihan sama mitä teet, niin joku tulee kertomaan että teet väärin. Vahingossakaan ei kehuta tai tsempata.
Siinä kun päivät kuuntelet miten huono olet teet niin tai näin, niin kyllä tuo yksittäinen kohtaaminen katkaisee kamelinselän.
Miksi te rouvat ette samalla innolla ole kehumassa kun joku menee hyvin? Paitsi lapsen isää tietysti. Joka ei muutenkaan saa huonoa palautetta ikinä. Nykyisätkin ovat huomanneet, että pääsevät paljon helpommalla kuin puolisonsa.
Päivät kuuntelet? Missä ihmeessä asut tai elät?
Varmasti isät saavat osansa, heillä ei vain ole tapana mieltänsä pahoittaa ja vuodattaa kaikkea nettiin, mitä joku jossakin sanoi.
No ei todellakaan miehille tulla sanomaan juuri mistään missään. Tuo kirjoittaja varmaan asuu paikassa missä on sinun kaltaisia näpäyttelijöitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla lapset leikkivät pienestä pitäen keskenään ulkona pihalla, eikä kukaan olettanut että vanhemmat olisi olleet pihalla mukana. Avaimet vaan kaulaan. Vauvat istuivat sittereissä. Pienille annettiin jo parikuisina soseita, ettei tarvitsisi imettää. Tupakkaa kärytettiin lasten seurassa. Ajat ovat muuttuneet, ja nykypäivän vanhemmat ovat oikeasti paljon enemmän läsnä lapsilleen, ja lasten tapaturmat ovat vähentyneet hurjasti.
Niin? Miten tämä liittyythurenin kaltaisiin moukkiin liikenteessä?
Luetteletko rattijuoppoketjussa samat rallatukset mennei estä vuosikymmenistä? Ei liity mitenkäön aiheeseen.Olen ohis mutta kyllä se minun mielestäni liittyy. Nykyään vanhemmuutta ja etenkin äitiyttä kytätään ja arvostellaan ihan kaikkialla. Kaikki mitä äiti tekee, joutuu syynäykseen, ihan jos raskausajan elintavoista lähtien (olen saanut arvostelua osakseni siitä, kun kehtasin haaveilla ottavani salmiakkia mukaan synnytykseen, synnytyksen jälkeenkin pitäisi ruokavalion olla täydellisen optimi koska muutoin se on haitallista lapselle). Lapsen kanssa pitäisi leikkiä ja lorutella jatkuvasti, lasten koulunkäynti vaatii nykyään vanhemmilta paljon suurempaa valvontaa ja aktiivisuutta, vapaa-aika pitää käyttää lasten harrastuksiin ja loma-aikoina pitäisi tarjota lapsille unohtumattomia elämyksiä. Vanhemmuus on huomattavasti työläämpää nykyään ja vanhemmilta vaaditaan muun elämän suorittamisen lisäksi täydellistä vanhemmuutta. Täydellistä läsnäoloa, rauhallisuutta, sanoittamista, joka kouluaineen ammattitaitoa kotiohjausta varten ja harrastusten sekä kaverisuhteiden managerointia. En sano että ennen oli paremmin, mutta nykyään ollaan menty älyttömyyksissä sinne toiseen ääripäähän. Äiti ei saisi edes vaunulenkillä tehdä mitään muuta kuin tuijottaa herkeämättä nukkuvaa lasta, muutoin on huono äiti ja lapsi traumatisoituu.
Aamen. Äitinä ei saa kuin arvostelua osakseen. Ihan sama mitä teet, niin joku tulee kertomaan että teet väärin. Vahingossakaan ei kehuta tai tsempata.
Siinä kun päivät kuuntelet miten huono olet teet niin tai näin, niin kyllä tuo yksittäinen kohtaaminen katkaisee kamelinselän.
Miksi te rouvat ette samalla innolla ole kehumassa kun joku menee hyvin? Paitsi lapsen isää tietysti. Joka ei muutenkaan saa huonoa palautetta ikinä. Nykyisätkin ovat huomanneet, että pääsevät paljon helpommalla kuin puolisonsa.
Päivät kuuntelet? Missä ihmeessä asut tai elät?
Varmasti isät saavat osansa, heillä ei vain ole tapana mieltänsä pahoittaa ja vuodattaa kaikkea nettiin, mitä joku jossakin sanoi.
Koska olet nähnyt että nykyisät kollektiivisesti haukuttaisi maanrakoon esim keskustelupalstalla tai mielipidekirjoituksissa?
Ja kyllä. Päivittäin sitä lukee/kuulee miten huonoja kaikki nykyäidit on. Eihän tässäkään keskustelussa muusta jauheta. Äitejä haukutaan kaikkialla ja ei ole harvinaista että joku tuntematon haukkuu kaupassa/puistossa/kadulla/bussissa. Äidit saa myös kaikki valitukset päiväkodista. Isälle ei sielläkään anneta huonoa palautetta. Isille säästetään kaikki kehut.
Olen myös kysynyt lähipiirin miehiltä millaisia kokemuksia heillä on: joko neutraaleja tai sitten saavat kehuja. Monet miehet sen sijaan kirjoittaa esim somessa siitä, että heistä tämä äitien morkkaaminen ja isien ylistäminen on inhottavaa. Isät eivät halua vaipan vaihtamisesta sankariviittaa, vaikka sitä heille tuputetaan. Kas kun nykyisin vanhemmat ovat tasavertaisia. Paitsi ympäristön mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan outoa, mutta toivon että kaikenikäiset äidit tukisivat toisiaan. Joku on tullut äidiksi 15-vuotiaana ja toinen 45-vuotiaana. Se, että kuvitellaan toisen olevan vääränlainen äiti ja ihminen *koska ikä*on pirun tylsää.
Ja minä toivoisin, että kaikenikäiset naiset tukisivat toisiaan. Itse olen aina pyrkinyt tukemaan varsinkin nuoria naisia. Kylmäävää lukea näitä kanttura-juttuja ja tajuta, eikä asiat kehity. Olen luullut, että tuo Julia on fiksu, mutta ei tunnu olevan mikään kovin älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla lapset leikkivät pienestä pitäen keskenään ulkona pihalla, eikä kukaan olettanut että vanhemmat olisi olleet pihalla mukana. Avaimet vaan kaulaan. Vauvat istuivat sittereissä. Pienille annettiin jo parikuisina soseita, ettei tarvitsisi imettää. Tupakkaa kärytettiin lasten seurassa. Ajat ovat muuttuneet, ja nykypäivän vanhemmat ovat oikeasti paljon enemmän läsnä lapsilleen, ja lasten tapaturmat ovat vähentyneet hurjasti.
Niin? Miten tämä liittyythurenin kaltaisiin moukkiin liikenteessä?
Luetteletko rattijuoppoketjussa samat rallatukset mennei estä vuosikymmenistä? Ei liity mitenkäön aiheeseen.Olen ohis mutta kyllä se minun mielestäni liittyy. Nykyään vanhemmuutta ja etenkin äitiyttä kytätään ja arvostellaan ihan kaikkialla. Kaikki mitä äiti tekee, joutuu syynäykseen, ihan jos raskausajan elintavoista lähtien (olen saanut arvostelua osakseni siitä, kun kehtasin haaveilla ottavani salmiakkia mukaan synnytykseen, synnytyksen jälkeenkin pitäisi ruokavalion olla täydellisen optimi koska muutoin se on haitallista lapselle). Lapsen kanssa pitäisi leikkiä ja lorutella jatkuvasti, lasten koulunkäynti vaatii nykyään vanhemmilta paljon suurempaa valvontaa ja aktiivisuutta, vapaa-aika pitää käyttää lasten harrastuksiin ja loma-aikoina pitäisi tarjota lapsille unohtumattomia elämyksiä. Vanhemmuus on huomattavasti työläämpää nykyään ja vanhemmilta vaaditaan muun elämän suorittamisen lisäksi täydellistä vanhemmuutta. Täydellistä läsnäoloa, rauhallisuutta, sanoittamista, joka kouluaineen ammattitaitoa kotiohjausta varten ja harrastusten sekä kaverisuhteiden managerointia. En sano että ennen oli paremmin, mutta nykyään ollaan menty älyttömyyksissä sinne toiseen ääripäähän. Äiti ei saisi edes vaunulenkillä tehdä mitään muuta kuin tuijottaa herkeämättä nukkuvaa lasta, muutoin on huono äiti ja lapsi traumatisoituu.
Aamen. Äitinä ei saa kuin arvostelua osakseen. Ihan sama mitä teet, niin joku tulee kertomaan että teet väärin. Vahingossakaan ei kehuta tai tsempata.
Siinä kun päivät kuuntelet miten huono olet teet niin tai näin, niin kyllä tuo yksittäinen kohtaaminen katkaisee kamelinselän.
Miksi te rouvat ette samalla innolla ole kehumassa kun joku menee hyvin? Paitsi lapsen isää tietysti. Joka ei muutenkaan saa huonoa palautetta ikinä. Nykyisätkin ovat huomanneet, että pääsevät paljon helpommalla kuin puolisonsa.
Isänä olisi kyllä niin paljon helpompi olla! Ai että, olisimpa mies. Jos mies olisi ollut vauvan kanssa kävelyllä, niin sitä vaan ihasteltaisiin että ai että miten ihanan osallistuva isä. Vaikka sillä isällä olisi ollut kännykkä kädessä ja insta pyörimässä. Ne asiat, mistä äidit saavat moitteita, isät saavat kiitosta. Loistavan isän kriteeriksi riittää pelkästään se, että viettää edes joskus lapsen kanssa aikaa ja vie kerran kuussa harrastuksiin. Äidille kuuluu automaattisesti kaikki muu.
Niinpä. Jos olisin isä voisin hankkia vaikka kuinka monta lasta, koska isänä on niin helppoa.
Jep, jos olisin mies niin olisin tehnyt lapsia jo ajat sitten ja useamman kuin yhden. Ei tartteis kun vähän vaan puuhastella jotain muksujen kanssa ja syöttää pelkkää valmisruokaa, niin saisin pelkkää kiitosta.
Isänä saa kyllä kermat kakusta. Paitsi että kyllähän vanha väki näkee isät lastenhoitajina eikä vanhempina. Siitähän tuo kaikesta perushoitamisesta ylistäminenkin kumpuaa. Vanha kansa ei suostu ymmärtämään että nykyisin isät ja äidit on tasaveroisia vanhempia. Kaikki ei ole äidin vastuulla ja isä on ihan pätevä hoitamaan lasta siinä missä äitikin. Ja ihan vauvasta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan outoa, mutta toivon että kaikenikäiset äidit tukisivat toisiaan. Joku on tullut äidiksi 15-vuotiaana ja toinen 45-vuotiaana. Se, että kuvitellaan toisen olevan vääränlainen äiti ja ihminen *koska ikä*on pirun tylsää.
Ja minä toivoisin, että kaikenikäiset naiset tukisivat toisiaan. Itse olen aina pyrkinyt tukemaan varsinkin nuoria naisia. Kylmäävää lukea näitä kanttura-juttuja ja tajuta, eikä asiat kehity. Olen luullut, että tuo Julia on fiksu, mutta ei tunnu olevan mikään kovin älykäs.
No aika epäasiallisesti hänelle on tullut tuntematon länkyttämään, en ihmettele yhtään että on loukkaantunut ja oma loukkaantuminen on vaikuttanut ulosantiin. Ei se tarkoita sitä, että sinä olet kanttura, ellet sitten kyttää ja kommentoi äitien tekemisiä ilkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla lapset leikkivät pienestä pitäen keskenään ulkona pihalla, eikä kukaan olettanut että vanhemmat olisi olleet pihalla mukana. Avaimet vaan kaulaan. Vauvat istuivat sittereissä. Pienille annettiin jo parikuisina soseita, ettei tarvitsisi imettää. Tupakkaa kärytettiin lasten seurassa. Ajat ovat muuttuneet, ja nykypäivän vanhemmat ovat oikeasti paljon enemmän läsnä lapsilleen, ja lasten tapaturmat ovat vähentyneet hurjasti.
Niin? Miten tämä liittyythurenin kaltaisiin moukkiin liikenteessä?
Luetteletko rattijuoppoketjussa samat rallatukset mennei estä vuosikymmenistä? Ei liity mitenkäön aiheeseen.Olen ohis mutta kyllä se minun mielestäni liittyy. Nykyään vanhemmuutta ja etenkin äitiyttä kytätään ja arvostellaan ihan kaikkialla. Kaikki mitä äiti tekee, joutuu syynäykseen, ihan jos raskausajan elintavoista lähtien (olen saanut arvostelua osakseni siitä, kun kehtasin haaveilla ottavani salmiakkia mukaan synnytykseen, synnytyksen jälkeenkin pitäisi ruokavalion olla täydellisen optimi koska muutoin se on haitallista lapselle). Lapsen kanssa pitäisi leikkiä ja lorutella jatkuvasti, lasten koulunkäynti vaatii nykyään vanhemmilta paljon suurempaa valvontaa ja aktiivisuutta, vapaa-aika pitää käyttää lasten harrastuksiin ja loma-aikoina pitäisi tarjota lapsille unohtumattomia elämyksiä. Vanhemmuus on huomattavasti työläämpää nykyään ja vanhemmilta vaaditaan muun elämän suorittamisen lisäksi täydellistä vanhemmuutta. Täydellistä läsnäoloa, rauhallisuutta, sanoittamista, joka kouluaineen ammattitaitoa kotiohjausta varten ja harrastusten sekä kaverisuhteiden managerointia. En sano että ennen oli paremmin, mutta nykyään ollaan menty älyttömyyksissä sinne toiseen ääripäähän. Äiti ei saisi edes vaunulenkillä tehdä mitään muuta kuin tuijottaa herkeämättä nukkuvaa lasta, muutoin on huono äiti ja lapsi traumatisoituu.
Aamen. Äitinä ei saa kuin arvostelua osakseen. Ihan sama mitä teet, niin joku tulee kertomaan että teet väärin. Vahingossakaan ei kehuta tai tsempata.
Siinä kun päivät kuuntelet miten huono olet teet niin tai näin, niin kyllä tuo yksittäinen kohtaaminen katkaisee kamelinselän.
Miksi te rouvat ette samalla innolla ole kehumassa kun joku menee hyvin? Paitsi lapsen isää tietysti. Joka ei muutenkaan saa huonoa palautetta ikinä. Nykyisätkin ovat huomanneet, että pääsevät paljon helpommalla kuin puolisonsa.
Päivät kuuntelet? Missä ihmeessä asut tai elät?
Varmasti isät saavat osansa, heillä ei vain ole tapana mieltänsä pahoittaa ja vuodattaa kaikkea nettiin, mitä joku jossakin sanoi.Koska olet nähnyt että nykyisät kollektiivisesti haukuttaisi maanrakoon esim keskustelupalstalla tai mielipidekirjoituksissa?
Ja kyllä. Päivittäin sitä lukee/kuulee miten huonoja kaikki nykyäidit on. Eihän tässäkään keskustelussa muusta jauheta. Äitejä haukutaan kaikkialla ja ei ole harvinaista että joku tuntematon haukkuu kaupassa/puistossa/kadulla/bussissa. Äidit saa myös kaikki valitukset päiväkodista. Isälle ei sielläkään anneta huonoa palautetta. Isille säästetään kaikki kehut.
Olen myös kysynyt lähipiirin miehiltä millaisia kokemuksia heillä on: joko neutraaleja tai sitten saavat kehuja. Monet miehet sen sijaan kirjoittaa esim somessa siitä, että heistä tämä äitien morkkaaminen ja isien ylistäminen on inhottavaa. Isät eivät halua vaipan vaihtamisesta sankariviittaa, vaikka sitä heille tuputetaan. Kas kun nykyisin vanhemmat ovat tasavertaisia. Paitsi ympäristön mielestä.
Äitejä on haukuttu aina. Väitän, että ennen vielä enemmän. Silloin nuorten piti olla nöyriä. Nykynuoret sanovat vastaan. Minulla oli vauvoja ja taaperoita 20 vuotta sitten kovaa arvostelua tuli esim . Siitä, että mieheni oli puoli vuotta hoitovapaalla. Mies muuten sai potkut hoitovapaan jälkeen ja eli työpaikallaan ei tuollaista siedetty yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Ihan outoa, mutta toivon että kaikenikäiset äidit tukisivat toisiaan. Joku on tullut äidiksi 15-vuotiaana ja toinen 45-vuotiaana. Se, että kuvitellaan toisen olevan vääränlainen äiti ja ihminen *koska ikä*on pirun tylsää.
Ei tule tapahtumaan ihan lähiaikoina. Tästäkin keskustelusta huomaa että tietyt oikein nauttii kun saa polkea muita alas. Ehkä kun milleniaalit on mummoiässä ollaan tilanteessa jossa ennemmin tuetaan kuin mollataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1980-luvulla lapset leikkivät pienestä pitäen keskenään ulkona pihalla, eikä kukaan olettanut että vanhemmat olisi olleet pihalla mukana. Avaimet vaan kaulaan. Vauvat istuivat sittereissä. Pienille annettiin jo parikuisina soseita, ettei tarvitsisi imettää. Tupakkaa kärytettiin lasten seurassa. Ajat ovat muuttuneet, ja nykypäivän vanhemmat ovat oikeasti paljon enemmän läsnä lapsilleen, ja lasten tapaturmat ovat vähentyneet hurjasti.
Niin? Miten tämä liittyythurenin kaltaisiin moukkiin liikenteessä?
Luetteletko rattijuoppoketjussa samat rallatukset mennei estä vuosikymmenistä? Ei liity mitenkäön aiheeseen.Olen ohis mutta kyllä se minun mielestäni liittyy. Nykyään vanhemmuutta ja etenkin äitiyttä kytätään ja arvostellaan ihan kaikkialla. Kaikki mitä äiti tekee, joutuu syynäykseen, ihan jos raskausajan elintavoista lähtien (olen saanut arvostelua osakseni siitä, kun kehtasin haaveilla ottavani salmiakkia mukaan synnytykseen, synnytyksen jälkeenkin pitäisi ruokavalion olla täydellisen optimi koska muutoin se on haitallista lapselle). Lapsen kanssa pitäisi leikkiä ja lorutella jatkuvasti, lasten koulunkäynti vaatii nykyään vanhemmilta paljon suurempaa valvontaa ja aktiivisuutta, vapaa-aika pitää käyttää lasten harrastuksiin ja loma-aikoina pitäisi tarjota lapsille unohtumattomia elämyksiä. Vanhemmuus on huomattavasti työläämpää nykyään ja vanhemmilta vaaditaan muun elämän suorittamisen lisäksi täydellistä vanhemmuutta. Täydellistä läsnäoloa, rauhallisuutta, sanoittamista, joka kouluaineen ammattitaitoa kotiohjausta varten ja harrastusten sekä kaverisuhteiden managerointia. En sano että ennen oli paremmin, mutta nykyään ollaan menty älyttömyyksissä sinne toiseen ääripäähän. Äiti ei saisi edes vaunulenkillä tehdä mitään muuta kuin tuijottaa herkeämättä nukkuvaa lasta, muutoin on huono äiti ja lapsi traumatisoituu.
Aamen. Äitinä ei saa kuin arvostelua osakseen. Ihan sama mitä teet, niin joku tulee kertomaan että teet väärin. Vahingossakaan ei kehuta tai tsempata.
Siinä kun päivät kuuntelet miten huono olet teet niin tai näin, niin kyllä tuo yksittäinen kohtaaminen katkaisee kamelinselän.
Miksi te rouvat ette samalla innolla ole kehumassa kun joku menee hyvin? Paitsi lapsen isää tietysti. Joka ei muutenkaan saa huonoa palautetta ikinä. Nykyisätkin ovat huomanneet, että pääsevät paljon helpommalla kuin puolisonsa.
Päivät kuuntelet? Missä ihmeessä asut tai elät?
Varmasti isät saavat osansa, heillä ei vain ole tapana mieltänsä pahoittaa ja vuodattaa kaikkea nettiin, mitä joku jossakin sanoi.Koska olet nähnyt että nykyisät kollektiivisesti haukuttaisi maanrakoon esim keskustelupalstalla tai mielipidekirjoituksissa?
Ja kyllä. Päivittäin sitä lukee/kuulee miten huonoja kaikki nykyäidit on. Eihän tässäkään keskustelussa muusta jauheta. Äitejä haukutaan kaikkialla ja ei ole harvinaista että joku tuntematon haukkuu kaupassa/puistossa/kadulla/bussissa. Äidit saa myös kaikki valitukset päiväkodista. Isälle ei sielläkään anneta huonoa palautetta. Isille säästetään kaikki kehut.
Olen myös kysynyt lähipiirin miehiltä millaisia kokemuksia heillä on: joko neutraaleja tai sitten saavat kehuja. Monet miehet sen sijaan kirjoittaa esim somessa siitä, että heistä tämä äitien morkkaaminen ja isien ylistäminen on inhottavaa. Isät eivät halua vaipan vaihtamisesta sankariviittaa, vaikka sitä heille tuputetaan. Kas kun nykyisin vanhemmat ovat tasavertaisia. Paitsi ympäristön mielestä.
Äitejä on haukuttu aina. Väitän, että ennen vielä enemmän. Silloin nuorten piti olla nöyriä. Nykynuoret sanovat vastaan. Minulla oli vauvoja ja taaperoita 20 vuotta sitten kovaa arvostelua tuli esim . Siitä, että mieheni oli puoli vuotta hoitovapaalla. Mies muuten sai potkut hoitovapaan jälkeen ja eli työpaikallaan ei tuollaista siedetty yhtään.
No jos teitäkin on haukuttu, niin miksi pistätte vahinkoa kiertämään? Lakatkaa haukkumasta ja olkaa ennemmin tukena. Niin itse teen kun lapseni ovat aikuisia ja kohtaan nuorempia äitejä.
Isänä olisi kyllä niin paljon helpompi olla! Ai että, olisimpa mies. Jos mies olisi ollut vauvan kanssa kävelyllä, niin sitä vaan ihasteltaisiin että ai että miten ihanan osallistuva isä. Vaikka sillä isällä olisi ollut kännykkä kädessä ja insta pyörimässä. Ne asiat, mistä äidit saavat moitteita, isät saavat kiitosta. Loistavan isän kriteeriksi riittää pelkästään se, että viettää edes joskus lapsen kanssa aikaa ja vie kerran kuussa harrastuksiin. Äidille kuuluu automaattisesti kaikki muu.