Lue keskustelun säännöt.
Kiva kun en ole vieläkään päässyt yli naisesta johon ihastuin 12 vuotta sitten...Nykyään hänellä on mies ja kaksi lasta, minä olen yksin ja olen katkera siitä mitä ei ollut
08.06.2022 |
Miksi elämäni rakkaus ei valinnut minua?
Miksi joudun elämään elämäni yksin, tai sitten tyytymään naiseen joka ei ole elämäni rakkaus...Salaa tästä ensimmäisestä haaveillen.
Miksi elämä on niin julmaa?
M35
Kommentit (35)
Ensirakkaus.. se on sellaista 💔 Yksi vain voi ihmisellä sellaisia olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisit pyyteettömästi rakastanut tuota naista, et haikailesi hänen perään, koska rakkauteen kuuluu myös luopuminen, jos toinen sitä haluaa.
Aloituksesi kertoo vain sinun itsekkyydestä ja oma hyväiseltä, etkä oikeasti rakastanut sitä naista.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit pyyteettömästi rakastanut tuota naista, et haikailesi hänen perään, koska rakkauteen kuuluu myös luopuminen, jos toinen sitä haluaa.
Aloituksesi kertoo vain sinun itsekkyydestä ja oma hyväiseltä, etkä oikeasti rakastanut sitä naista.
:DDD
Ne kilteimmät pojat joutuivat vain katselemaan sivusta sitä vehtausta. 🥺
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit pyyteettömästi rakastanut tuota naista, et haikailesi hänen perään, koska rakkauteen kuuluu myös luopuminen, jos toinen sitä haluaa.
Aloituksesi kertoo vain sinun itsekkyydestä ja oma hyväiseltä, etkä oikeasti rakastanut sitä naista.
Tämä viesti on hyvä esimerkki siitä, miten palstan m*es*ihaajat kyllä pystyvät kääntämään jokaisen miehen tekemän tai sanoman asian negatiiviseksi ja että mies olisikin sika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit pyyteettömästi rakastanut tuota naista, et haikailesi hänen perään, koska rakkauteen kuuluu myös luopuminen, jos toinen sitä haluaa.
Aloituksesi kertoo vain sinun itsekkyydestä ja oma hyväiseltä, etkä oikeasti rakastanut sitä naista.Tämä viesti on hyvä esimerkki siitä, miten palstan m*es*ihaajat kyllä pystyvät kääntämään jokaisen miehen tekemän tai sanoman asian negatiiviseksi ja että mies olisikin sika
Oikeassahan tuo oli. Rakkaus ei ole omistushaluista. Tuo on vain limerenssiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko teillä oikea suhde vai oliko se nainen joku etäihastus?
Tapasimme nelisen kertaa, juttelimme messengerissä paljon...Kaverini kautta tapasin ihan livenä.
Olin 23, hän 19
ap
Eli nuoruuden etäihastus. Nyt on aika kasvaa aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sunhan pitäisi olla tyytyväinen, että se ei tyytynyt suhun, koska se ei rakastanut sua. Ikävämpää sun kannalta olisi, jos olisit rakkaudettomassa parisuhteessa.
No näin just...
Ei se ole mikään elämän rakkaus, jos valitsee toisen.
Kun elämän rakkaus tulee kohdalle, kuuluu KLIK, ja molemmat valitsevat toisensa. 35v. on niin nuori, että voi elää ja nauttia elämästään, kyllä se oikea vielä tulee vastaan, ja mikä ettei useampikin kuin vain yksi ainoa.
Jos ihmisestä jää jälkeensä suru kymmeniksi vuosiksi, se on ollut kaikkea muuta kuin elämän rakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Elämäsi rakkaus ei huolinut sinua, koska olet hidas ja uliset. Mutta 35-vuotiaalle miehelle elämä ei ole ollenkaan julmaa. Pörhistele sulkiasi ja terästä katsettasi. Kedolla keikkuu kohta neito ihan sinua varten. Nyt valmiina!
Elämän rakkaus ei huolinut, koska ei ollut elämän rakkaus, mutta hyvä kehotus tuo NYT VALMIINA!
Jos kaipaa rakkautta, se pitää ottaa vastaan, kun se tulee aina yllättäen ja pyytämättä nurkan takaa tupsahtaen. Jos kavahtaa ja keksii tekosyitä, tai takertuu entiseen ettei muka ole valmis, rakkaus menee ohi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sunhan pitäisi olla tyytyväinen, että se ei tyytynyt suhun, koska se ei rakastanut sua. Ikävämpää sun kannalta olisi, jos olisit rakkaudettomassa parisuhteessa.
No näin just...
Ei se ole mikään elämän rakkaus, jos valitsee toisen.
Kun elämän rakkaus tulee kohdalle, kuuluu KLIK, ja molemmat valitsevat toisensa. 35v. on niin nuori, että voi elää ja nauttia elämästään, kyllä se oikea vielä tulee vastaan, ja mikä ettei useampikin kuin vain yksi ainoa.
Jos ihmisestä jää jälkeensä suru kymmeniksi vuosiksi, se on ollut kaikkea muuta kuin elämän rakkaus.
Kyllä se kuule voi olla elämän rakkaus vaikka olosuhteet veisivät toisaalle. Ei rakkautta ole mitään tiettyä määrää etteikö sitä riittäisi monelle.
Minä rakastin kahta miestä palavasti, toisen kanssa perustin perheen ja toisen kanssa emme ole nähneet 9 vuoteen. Silti häntä rakastan loppuelämäni ja ajattelen lähes päivittäin. Se ei ole pois mieheni rakkaudesta saati rakkaudestani lapsiini. Ainut ero apn kanssa on se, että en koe katkeruutta, mikä on ymmärrettävää, koska olen se kahta rakastanut. En tiedä tuon miehen tunteista tai ajatuksista, toivoisin tietenkin, että hänkin minua rakasti ja rakastaa, katkeruutta en toivoisi hänelläkään olevan.
Ap, tunteesi ovat selvösti aitoja, voisitko pyrkiä vaalimaan rakkautta ja hyvää katkeruuden sijaan? Edes se elämän rakkaus ei aina johda yhteiseen tulevaisuuteen ja tiedän, että rakkauden voi löytää uudelleen ja uudelleen, kohde vain vaihtuu tai niitä tulee uusia. Onnea matkaan, olet vielä nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sunhan pitäisi olla tyytyväinen, että se ei tyytynyt suhun, koska se ei rakastanut sua. Ikävämpää sun kannalta olisi, jos olisit rakkaudettomassa parisuhteessa.
No näin just...
Ei se ole mikään elämän rakkaus, jos valitsee toisen.
Kun elämän rakkaus tulee kohdalle, kuuluu KLIK, ja molemmat valitsevat toisensa. 35v. on niin nuori, että voi elää ja nauttia elämästään, kyllä se oikea vielä tulee vastaan, ja mikä ettei useampikin kuin vain yksi ainoa.
Jos ihmisestä jää jälkeensä suru kymmeniksi vuosiksi, se on ollut kaikkea muuta kuin elämän rakkaus.
Haikeus ja kaipaus varmasti jää menneestä rakkaudesta, mutta jos jää vuosiksi suremaan mennyttä ihastusta, jota on vain tavannut muutaman kerran, kehottaisin hakemaan keskusteluapua irti päästämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sunhan pitäisi olla tyytyväinen, että se ei tyytynyt suhun, koska se ei rakastanut sua. Ikävämpää sun kannalta olisi, jos olisit rakkaudettomassa parisuhteessa.
No näin just...
Ei se ole mikään elämän rakkaus, jos valitsee toisen.
Kun elämän rakkaus tulee kohdalle, kuuluu KLIK, ja molemmat valitsevat toisensa. 35v. on niin nuori, että voi elää ja nauttia elämästään, kyllä se oikea vielä tulee vastaan, ja mikä ettei useampikin kuin vain yksi ainoa.
Jos ihmisestä jää jälkeensä suru kymmeniksi vuosiksi, se on ollut kaikkea muuta kuin elämän rakkaus.
Kyllä se kuule voi olla elämän rakkaus vaikka olosuhteet veisivät toisaalle. Ei rakkautta ole mitään tiettyä määrää etteikö sitä riittäisi monelle.
Minä rakastin kahta miestä palavasti, toisen kanssa perustin perheen ja toisen kanssa emme ole nähneet 9 vuoteen. Silti häntä rakastan loppuelämäni ja ajattelen lähes päivittäin. Se ei ole pois mieheni rakkaudesta saati rakkaudestani lapsiini. Ainut ero apn kanssa on se, että en koe katkeruutta, mikä on ymmärrettävää, koska olen se kahta rakastanut. En tiedä tuon miehen tunteista tai ajatuksista, toivoisin tietenkin, että hänkin minua rakasti ja rakastaa, katkeruutta en toivoisi hänelläkään olevan.
Ap, tunteesi ovat selvösti aitoja, voisitko pyrkiä vaalimaan rakkautta ja hyvää katkeruuden sijaan? Edes se elämän rakkaus ei aina johda yhteiseen tulevaisuuteen ja tiedän, että rakkauden voi löytää uudelleen ja uudelleen, kohde vain vaihtuu tai niitä tulee uusia. Onnea matkaan, olet vielä nuori.
Kyllä se kuule on niin, että ihmiset rakastavat kukin omalla tavallaan, ja määrittelevätkin rakkauden omalla tavallaan. Minulle yksipuolinen rakkaus ei ole elämän rakkaus, vaan nimenomaan "vain" yksipuolinen rakkaus. Elämän rakkaus on se, kun molemmat rakastaa, tuleeko siitä parisuhde, on tietenkin sitten eri asia. Aloittaja tuossa ilmaisee käsittääkseni, ettei saanut tunteisiinsa vastakaikua.
Kaikki rakkaus on aina arvokasta.
Sinä koet tietysti rakkauden omalla tavallasi, kuten me kaikki muutkin.
Täällä kai keskustellaan asiasta, eikä arvostella/halveksita toisten kokemuksia, tai yritetä saada kaikkia rakastamaan samalla tavalla?
Välillä naurattaa kun muistelee ensirakkautta joka oli oikeasti kaunis kuin missi tai malli.
Aikaa vaan mennyt 40-vuotta ja mielikuvissa nainen on vieläkin kuin silloin ennen.
Nykytilannetta en edes halua tietää :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sunhan pitäisi olla tyytyväinen, että se ei tyytynyt suhun, koska se ei rakastanut sua. Ikävämpää sun kannalta olisi, jos olisit rakkaudettomassa parisuhteessa.
No näin just...
Ei se ole mikään elämän rakkaus, jos valitsee toisen.
Kun elämän rakkaus tulee kohdalle, kuuluu KLIK, ja molemmat valitsevat toisensa. 35v. on niin nuori, että voi elää ja nauttia elämästään, kyllä se oikea vielä tulee vastaan, ja mikä ettei useampikin kuin vain yksi ainoa.
Jos ihmisestä jää jälkeensä suru kymmeniksi vuosiksi, se on ollut kaikkea muuta kuin elämän rakkaus.
Kyllä se kuule voi olla elämän rakkaus vaikka olosuhteet veisivät toisaalle. Ei rakkautta ole mitään tiettyä määrää etteikö sitä riittäisi monelle.
Minä rakastin kahta miestä palavasti, toisen kanssa perustin perheen ja toisen kanssa emme ole nähneet 9 vuoteen. Silti häntä rakastan loppuelämäni ja ajattelen lähes päivittäin. Se ei ole pois mieheni rakkaudesta saati rakkaudestani lapsiini. Ainut ero apn kanssa on se, että en koe katkeruutta, mikä on ymmärrettävää, koska olen se kahta rakastanut. En tiedä tuon miehen tunteista tai ajatuksista, toivoisin tietenkin, että hänkin minua rakasti ja rakastaa, katkeruutta en toivoisi hänelläkään olevan.
Ap, tunteesi ovat selvösti aitoja, voisitko pyrkiä vaalimaan rakkautta ja hyvää katkeruuden sijaan? Edes se elämän rakkaus ei aina johda yhteiseen tulevaisuuteen ja tiedän, että rakkauden voi löytää uudelleen ja uudelleen, kohde vain vaihtuu tai niitä tulee uusia. Onnea matkaan, olet vielä nuori.
Kyllä se kuule on niin, että ihmiset rakastavat kukin omalla tavallaan, ja määrittelevätkin rakkauden omalla tavallaan. Minulle yksipuolinen rakkaus ei ole elämän rakkaus, vaan nimenomaan "vain" yksipuolinen rakkaus. Elämän rakkaus on se, kun molemmat rakastaa, tuleeko siitä parisuhde, on tietenkin sitten eri asia. Aloittaja tuossa ilmaisee käsittääkseni, ettei saanut tunteisiinsa vastakaikua.
Kaikki rakkaus on aina arvokasta.
Sinä koet tietysti rakkauden omalla tavallasi, kuten me kaikki muutkin.
Täällä kai keskustellaan asiasta, eikä arvostella/halveksita toisten kokemuksia, tai yritetä saada kaikkia rakastamaan samalla tavalla?
Eihän tossa halveksittu mitään tai yritetty saada rakastamaan samalla tavalla vaan kerrottiin, että se elämän rakkaus on aplle (ja kommentoijalle) ihan ymmärrettävä määritelmä vaikkei yhdessä ollakaan. Toisin kuin noissa *Ei voi olla elämän rakkaus*-kommenteissa. Ei mulla kyllä tullut kuva, ettäkö ei olisi saanut vastakaikua, toki niinkin voi olla. Mutta vaikka olisikin, saahan se apsta olla elämän rakkaus. Kuten itse sanoit, jokainen sen itse määrittelee ja kokee.
-eri
Tapasimme nelisen kertaa, juttelimme messengerissä paljon...Kaverini kautta tapasin ihan livenä.
Olin 23, hän 19
ap