Nainen sai epileptiakohtauksen Jumbossa ja jengi vaan kävelee ohitse

Pojalla i on epilepsia. Olen nähnyt kun saanut pari kohtausta. Kyllä niistä huomaa että vaikea sairaskohtaus kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Eli suurin osa maallikoista osaa erottaa epilepsiakohtauksen muista sairauskohtauksista? Suosittelen soittamaan AINA häkeen, he ottavat sitten kantaa.

Entä jos häke ottaa kannan, etteivät tule?

Vierailija kirjoitti:

Pojalla i on epilepsia. Olen nähnyt kun saanut pari kohtausta. Kyllä niistä huomaa että vaikea sairaskohtaus kyseessä.

Poikani saa grand mal kohtauksia.

Vierailija kirjoitti:

Pojalla i on epilepsia. Olen nähnyt kun saanut pari kohtausta. Kyllä niistä huomaa että vaikea sairaskohtaus kyseessä.

Munkin pojalla on ja kyseessä ei hänellä ole vaikea sairaskohtaus vaan kasvojen kouristelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojalla i on epilepsia. Olen nähnyt kun saanut pari kohtausta. Kyllä niistä huomaa että vaikea sairaskohtaus kyseessä.

Munkin pojalla on ja kyseessä ei hänellä ole vaikea sairaskohtaus vaan kasvojen kouristelua.

Häntä ärsyttäisi suunnattomasti, jos joku syöksyisi häntä pelastamaan ja soittaisi ambulanssin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minunkin äidilläni oli epilepsia, joten kerran laivaterminaalissa tunnistin samanlaisen huudon kuin häneltä pääsi juuri ennen kohtausta. Juoksin paikalle ja sama juttu: paljon ihmisiä aivan vieressä tuijottamassa, eikä kukaan tehnyt mitään. Veikkaan että asia on outo, tuo oli eka kerta kun itsekin näin kohtauksen muualla kuin kotona.

Muistan, kun koulussa löytyi erään luokkakaverin epilepsialääkeresepti. Kaveri oli hyvin välinpitämätön sairautensa suhteen. Hän sai päättäjäisissä kohtauksen ja koulusta soitettiin ambulanssi paikalle. Pojan äiti oli oli hyvin tuohtunut siitä, että poika nyt leimautuu. Outoa ajattelua.

Ei se nyt niin outoa ajattelua ole. Epilepsiakohtauksessa erittäin erittin harvoin tarvitsee ambulanssia. Paljon melua tyhjästä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ohikävelijät olivat aborttimyönteisiä, tuohan on aivan loogista. Heillähän moraali menee niin, että jos ei omillaan selviä, ei ole oikeutta elämään.

abortinvastustajia he olivat, eihän heille ihmishengellä ole mitään väliä sen jälkeen kun on synnytty

Vierailija kirjoitti:

Miksi hankkii edes lapsia jos on epilepsia? Itsekästä touhua!

Epilepsian voi saada koska vaan elämän aikana. Aikuinen poikani sai ekan kohtauksen 26 vuotiaana. Ei ole muilla lähisuvussa. Pitemmälle vaikea tietää koska adoptoituja isovanhemmissa.

Vierailija kirjoitti:

Liian suuri riski että henkilö on: juoppo, nisti tai sekopää. Ottakoon joku muu selvää jos kiinnostaa.

Niin, mutta kun niistä katujuopoistakin kuuluu soittaa poliisille. Kerran teininä soitettiin, kun yhden kaupan takapihalla örvelsi lähes sammunut tyyppi. Ei tietenkään lähelle menty, nuoret teini tytöt ja pelottava känninen mies, mutta silti soitettiin ja poliisi kävi korjaamassa sen miehen pois sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minunkin äidilläni oli epilepsia, joten kerran laivaterminaalissa tunnistin samanlaisen huudon kuin häneltä pääsi juuri ennen kohtausta. Juoksin paikalle ja sama juttu: paljon ihmisiä aivan vieressä tuijottamassa, eikä kukaan tehnyt mitään. Veikkaan että asia on outo, tuo oli eka kerta kun itsekin näin kohtauksen muualla kuin kotona.

Muistan, kun koulussa löytyi erään luokkakaverin epilepsialääkeresepti. Kaveri oli hyvin välinpitämätön sairautensa suhteen. Hän sai päättäjäisissä kohtauksen ja koulusta soitettiin ambulanssi paikalle. Pojan äiti oli oli hyvin tuohtunut siitä, että poika nyt leimautuu. Outoa ajattelua.

Ei se nyt niin outoa ajattelua ole. Epilepsiakohtauksessa erittäin erittin harvoin tarvitsee ambulanssia. Paljon melua tyhjästä.

Eihän sitten ap. viestissäkin ollut mitään ihmeellistä siinä, että ihmiset kävelivät ohi, jos ei ambulanssia yleensä tarvita. Eiköhän se kohtauksen saanut sitten selviä itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojalla i on epilepsia. Olen nähnyt kun saanut pari kohtausta. Kyllä niistä huomaa että vaikea sairaskohtaus kyseessä.

Munkin pojalla on ja kyseessä ei hänellä ole vaikea sairaskohtaus vaan kasvojen kouristelua.

Niitä on eri vaikeita.

Luen jälleen eri juttua kuin muut. Itse sain jutusta kuvan että äiti on istunut penkille, ja poika lähtenyt pyytelemään ohikulkijoilta apua. Missään ei lukenut että nainen olisi kouristellut tai muuta, vain istunut penkillä. Se on saattanut näyttää omistuiselta että poika pyytelee apua vaikka kukaan ei näytä saaneen kohtausta. 

Sitten odoteltiin ensihoitoa, joka teki siis mitä? Antoi lääkettä jota naisella ei itsellään ollut? Koska kohta he jatkoivat taas ostoksia muina miehinä.

Kyseiseen naiseen ja hänen poikaansa tämä ihmettelyni ei liity kuin siten että tämä juttu nyt vain sattui olemaan heistä. Mistä ihmeestä nykyään revitään ne rivienvälit näihin keskusteluihin? Tehdäänkö jutut tahallaan näin huonosti että tapahtumien kulku näyttää todella omituiselta, järjettömältä ja /tai mahdollisimman monitulkintaiselta, jotta saataisiin niitä klikkauksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli suurin osa maallikoista osaa erottaa epilepsiakohtauksen muista sairauskohtauksista? Suosittelen soittamaan AINA häkeen, he ottavat sitten kantaa.

Entä jos häke ottaa kannan, etteivät tule?

Sitten se on häken päätös, mutta mahdollisuus siitä, etteivät tule paikalle ei anna syytä olla soittamatta apua.

Meillä kerran kavereiden mökkiviikonloppuna yksi porukasta alkoi kramppaamaan. Kaikki tiesivät, että hänellä on diabetes ja kaikki meistä tiesivät myös miten toimia. Silti soitimme varuiksi myös häkeen ja kysyimme heidän näkemystään asiaan. Halusivat lähettää ensihoitajat paikalle, vaikka tilanne oli jo rauhoittumassa.

Suomalaiset ovat erittain tunnekylma kansa ja kun sen lisaksi alkeellisetkin kaytostavat puuttuvat niin eipa paljon kannata siella kaatuilla. Onnekseni asun USAssa ja olen pari kertaa liukastunut parkkipaikalla. Molemmilla kerroilla oli heti ymparilla nuoria miehia auttamassa ylos ja katsomassa etta varmasti paasin autoon ja liikkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minunkin äidilläni oli epilepsia, joten kerran laivaterminaalissa tunnistin samanlaisen huudon kuin häneltä pääsi juuri ennen kohtausta. Juoksin paikalle ja sama juttu: paljon ihmisiä aivan vieressä tuijottamassa, eikä kukaan tehnyt mitään. Veikkaan että asia on outo, tuo oli eka kerta kun itsekin näin kohtauksen muualla kuin kotona.

Muistan, kun koulussa löytyi erään luokkakaverin epilepsialääkeresepti. Kaveri oli hyvin välinpitämätön sairautensa suhteen. Hän sai päättäjäisissä kohtauksen ja koulusta soitettiin ambulanssi paikalle. Pojan äiti oli oli hyvin tuohtunut siitä, että poika nyt leimautuu. Outoa ajattelua.

Ei se nyt niin outoa ajattelua ole. Epilepsiakohtauksessa erittäin erittin harvoin tarvitsee ambulanssia. Paljon melua tyhjästä.

Eihän sitten ap. viestissäkin ollut mitään ihmeellistä siinä, että ihmiset kävelivät ohi, jos ei ambulanssia yleensä tarvita. Eiköhän se kohtauksen saanut sitten selviä itsekin.

Kuten selvisikin. Ja kaksi ihmistä jo oli hänen luonaan. Ei tuossa mitään ihmeellistä ollutkaan, siksi en ymmärrä jutun tarkoitusta. Ne ihmiset eivät ole edes huomanneet kohtausta.

Tuo lapsen hätä toki olisi pitänyt ottaa vastaan, mutta työntekijä näin on tehnytkin. Ihan turha juttu kaikkiaan.

Meidän lapset tietävät ettei tuollaisen epilepsiakohtauksen aikana ole mitään hätää, ihmetyttää lapsen reaktio. 4-vuotiaanikin tietää pysyä rauhallisena ja tietää milloin pyytää apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli suurin osa maallikoista osaa erottaa epilepsiakohtauksen muista sairauskohtauksista? Suosittelen soittamaan AINA häkeen, he ottavat sitten kantaa.

Entä jos häke ottaa kannan, etteivät tule?

Antavat silloinkin ohjeet, kuinka soittajan tulee toimia.

Esim. todennäköisesti helpottaa pian, pidä huoli, ettei henkilö satuta itseään, varsinkaan lyö päätään. Jos ei helpota x minuutissa, soita uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli suurin osa maallikoista osaa erottaa epilepsiakohtauksen muista sairauskohtauksista? Suosittelen soittamaan AINA häkeen, he ottavat sitten kantaa.

Entä jos häke ottaa kannan, etteivät tule?

Sitten se on häken päätös, mutta mahdollisuus siitä, etteivät tule paikalle ei anna syytä olla soittamatta apua.

Meillä kerran kavereiden mökkiviikonloppuna yksi porukasta alkoi kramppaamaan. Kaikki tiesivät, että hänellä on diabetes ja kaikki meistä tiesivät myös miten toimia. Silti soitimme varuiksi myös häkeen ja kysyimme heidän näkemystään asiaan. Halusivat lähettää ensihoitajat paikalle, vaikka tilanne oli jo rauhoittumassa.

Diabetes on eri asia, varsinkin jos henkilö on päihtynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojalla i on epilepsia. Olen nähnyt kun saanut pari kohtausta. Kyllä niistä huomaa että vaikea sairaskohtaus kyseessä.

Munkin pojalla on ja kyseessä ei hänellä ole vaikea sairaskohtaus vaan kasvojen kouristelua.

Niitä on eri vaikeita.

Nimenomaan, siksi tuo juttu on täysin turha. Tuossa tilanteessa ei kenenkään tarvinnut tehdä mitään. Grand mal on eri asia, aivan varmasti ihmiset olisivat auttaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli suurin osa maallikoista osaa erottaa epilepsiakohtauksen muista sairauskohtauksista? Suosittelen soittamaan AINA häkeen, he ottavat sitten kantaa.

Entä jos häke ottaa kannan, etteivät tule?

Antavat silloinkin ohjeet, kuinka soittajan tulee toimia.

Esim. todennäköisesti helpottaa pian, pidä huoli, ettei henkilö satuta itseään, varsinkaan lyö päätään. Jos ei helpota x minuutissa, soita uudelleen.

Ei häke ole mikään auttava puhelin ja sitä varten, että ulkopuoliset rauhoittuvat. Tuossakin 20 soittaa häkeen saadakseen samat ohjeet, mikä järki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli suurin osa maallikoista osaa erottaa epilepsiakohtauksen muista sairauskohtauksista? Suosittelen soittamaan AINA häkeen, he ottavat sitten kantaa.

Entä jos häke ottaa kannan, etteivät tule?

Antavat silloinkin ohjeet, kuinka soittajan tulee toimia.

Esim. todennäköisesti helpottaa pian, pidä huoli, ettei henkilö satuta itseään, varsinkaan lyö päätään. Jos ei helpota x minuutissa, soita uudelleen.

Muistan kerran opiskelijabileissä yksi tyyppi joi tottumattomuuttaan tajun kankaalle eikä reagoinut mihinkään. Häke oli aluksi sitä mieltä, etteikö joku paikalla olleista voisi viedä hänet kotiin. Sai vängätä jonkin verran, että lähettivät ambulanssin, joka vei kaverin sairaalaan. Alkoholimyrkytys. Olisi tietenkin voinut selvitä uudenkin, mutta entä jos ei