Miten ihmiset viihtyy kerrostaloissa? Minun mielestä erittäin ankeaa asua

Minä viihdyn kerrostalossa, jossa olen asunut nyt reilun puoli vuotta. Asumisen helppous viehättää. Talossa uima-allas, saunoja ja kuntosali. Aiemmin asuin rivitalossa melko kauan. En viihtynyt ollenkaan. Olen asunut myös omakotitalossa eikä sekään ollut minun juttu, kun oli liikaa hommia ja oli pidemmällä keskustasta (paljon parempi kuitenkin kuin rivitalo).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka haluaa oman saunan? Ei kiitos saunalle jo 35 vuotta. 

Täh? Kysytkö ihan tosissasi?? Meillä on kaksi saunaa.

Kaksi saunaa? Siis sä saunot niin että vasen pakara on yhdessä saunassa ja oikea kankku toisessa? 🤣

En viihdy. Yksi suurimmista peloistani on että joku naapuri polttaa kämppänsä ja samalla koko talon maan tasalle. Tässä on ollut pelkästään tämän vuoden aikana kolme keskisuurta rakennuspaloa ihan muutaman korttelin sisällä, eli ei yhtään epärealistinen pelko.

En tykkää kun en voi elää oman rytmini mukaan. Kärsin unettomuudesta ja olen muutenkin enemmän yöihminen, mutta on vaan elettävä järjestyssääntöjen mukaan. Onneksi täällä asuu hiljaista porukkaa niin päivällä saa yleensä nukuttua jos yöllä ei onnistu.

Ympäristö on todella ankea ja ikkunasta näkyy vaan sata muuta ikkunaa. En halua vastapäisen talon asukkaiden näkevän kaiken, enkä halua itsekään nähdä mitä siellä tapahtuu, joten sälekaihtimet ja verhot on laitettava kiinni heti kun tulee vähänkään hämärää.

Täällä on myös jatkuvasti huoltotöitä mihin ei pääse itse vaikuttamaan. Tuntuu että kk välein tulee lappu missä kerrotaan että jonkun aikavälin sisällä tullaan säätämään/vaihtamaan/tutkimaan sitä ja tätä, ja kaikki tavarat on siirrettävä siksi aikaa pois tieltä. Joo, ihan hyvä että huolletaan, mutta voisivat edes niputtaa niitä yhteen ettei tarvitse jatkuvasti ruinata ystäviltä apua tavaroiden siirtämiseen (reuman takia en pysty enää itse siirtämään kaikkea yksin). Täytyy varmaan kohta vaihtaa kalusteet kevyempiin tai laittaa pyörät alle.

Kerrostalossa naapureiden läheisyys tuo turvaa, vaikkei ääniä juuri kuulukaan, rivarissa/ok-talossa kaikki kyttäsivät naapurien tekemisiä, nyt eivät edes tiedä olenko kotona Korkealla asuminen tuntuu myös turvalliselta, kukaan ei pääse ikkunan läpi kotiin ja kauniita kaupunkinökymät näkyvät korkealta kauas Töihin pääsee pyörällä, nousevat bensanhinnat ei haittaa, lumitöitä ei tarvii tehdä, uoeat puidtot kuitenkin vieressä kahviloineen. Oma saunakin on ja tykkään saunoa ja istua sen jäkeen parvekkeella puun latvoja ja kaupungin kattoja katsellen

Meillä on mukavan rauhallista, viihdytään hyvin talvet. On helppoa olla kotona. Kevät ja syksy tehdään muuttoa ja kesä ollaan pyörillä.

Se onkin tuuripeliä millaiset naapurit saa.

Kerrostalot pitäis räjäyttää maan tasalle.

Kerrostalot on saatanasta.

Kerrostalot pitäisi kieltää lailla.

Kerrostalot on juoppojen ja narkkien taloja.

Kerrostalot on köyhien asuin paikkoja.

Kerrostalot on typeriä lokero taloja.

Kerrostalot on ituhippien majapaikkoja.

Kerrostalot on rumia laatikoita.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa naapureiden läheisyys tuo turvaa, vaikkei ääniä juuri kuulukaan, rivarissa/ok-talossa kaikki kyttäsivät naapurien tekemisiä, nyt eivät edes tiedä olenko kotona Korkealla asuminen tuntuu myös turvalliselta, kukaan ei pääse ikkunan läpi kotiin ja kauniita kaupunkinökymät näkyvät korkealta kauas Töihin pääsee pyörällä, nousevat bensanhinnat ei haittaa, lumitöitä ei tarvii tehdä, uoeat puidtot kuitenkin vieressä kahviloineen. Oma saunakin on ja tykkään saunoa ja istua sen jäkeen parvekkeella puun latvoja ja kaupungin kattoja katsellen

Lisäksi väestönsuoja löytyy toisin kuin rivareista tai omakotitaloista.

Muutettiin vajaa vuosi sitten omakotitaloon miehen toiveesta. Ehtona oli, että hän hoitaa sitten pihan jne. Nyt olisi tämän vuoden ensimmäinen ruohonajo ja hän jo kyseli, että josko minä ajaisin. Ei tainnut raukka ymmärtää, miten paljon hommaa on omakotitalossa. Minä joudun hoitamaan remonttien organisoinnit, teen pienet kodinkorjaukset ym. omakotitalosta johtuvat ylimääräiset työt.

Omaa aikaa ei jää enää yhtään, jos en nipistä yöunista. Itse olin ihan onnellinen kerrostalossa, nyt en ole enää kovin onnellinen, vaan työkuorma on liian iso.

Olen melkein koko ikäni asunut kerrostalossa, nykyään asun rivitalossa. Vähän on ikävä kerrostaloa, vaikka meidän naapurusto onkin mahtava. Kerrostalo tuntuu silti eniten omalta.

Vierailija kirjoitti:

Asun yksin, enkä tekisi mitään omakotitalolla. Liikaa siivottavaa ja huollettavaa, liian kalliit kulut. Kerrostalokaksiossani mulla on kaikki mitä tarvitsen ja parveke riittää hyvin. Vieressä on iso, kaunis puisto, jos haluan ottaa viltin ja mennä piknikille.

Sama, paitsi asun yksiössä eikä ole parveketta. Lisänä, että en halua tätä enempää tilaa, tykkään asua keskustassa ja tämä asumismuoto ja -sijainti sopii hyvin arkeeni ja elämäntyyliini.

Aika vaikea olisi asua omakotitalossa. Menen aina sinne, missä on mielenkiintoisia työtilaisuuksia. Olen juuri ottamassa vastaan virkaa toiselta puolelta Suomea. Jos olisin juurtunut jonnekinpäin, tämä ei olisi mahdollista. Nyt työssäkäyntialueeni on koko Suomi. 

Minäkään en ymmärrä monien suomalaisten kiimaa omakotitaloasumiseen. Pihoineen sun muineen on varsinainen työleiri. Ja sitten jos perhe siinä asustaa, voi sitä krääsän määrää mikä sinne kerääntyy vuosien aikana. Marie Kondokin pistäisi sen edessä hanskat naulaan ja siirtyisi eläkkeelle.

Ja sitten kun asukkaat siinä vanhenevat, äkkiä on ongelmaa kun toinen ei enää pääse yläkertaan, eikä toinen jaksa edes haravoida pihaa, ja palvelutkaan eivät ole lähellä kun kumpikaan ei näe ajaa. Kun he siirtyvät hoivakotiin tai menehtyvät, aikuiset lapset kiroavat kun kukaan ei halua sellaista vanhanoloista kämppää enää ostaa, koska paikka vaatisi kalliin rempan. Pahimmassa tapauksessa pytinki on jossain muuttotappioalueella eikä saa siitä myytyä kunnon hinnalla tai ollenkaan.

Tuohon "ihanaiseen" parakkiin menee koko elämän aikana hiki niskassa tienatut roposet, mutta se ei ole enää oikeastaan minkään arvoinen sitten loppupuolella elämää. Onhan siinä ollut toki kiva kasvattaa ne lapset, jotka ovat oppineet meluamaan niin, ettei heistä ole kerrostaloasujiksi aikuisinakaan.

Mutta voihan sitä aina nenäliina kädessä kurjaa kohtaloaan surra, ja kirjoittaa AV:lle kitkeriä kommentteja siitä kuin "säälii kerrostaloasujia".

Tykkään asua Helsingin keskustassa enkä halua, että alkkis-sekis-ym kaverini tulee takapihalle yöllä hakkaamaan ovea tai ikkunaa. Että kiitos kerrostalo mulle ja ylempi kerros.

Minulle omakotitalo olisi painajainen. Minulla on vaativa työ ja pyrin maksimoimaan sen, että vapaa-aika on todella vapaata aikaa ilman jatkuvaa siivousta, haravointia, ruohonleikkuuta jne. En nautin yhtään tuollaisesta loputtomasta puuhastelusta. Eikä pihalla istuskelu kiinnosta. Tykkään myös naapureista, ainakin tässä talossa on sopivasti yhteisöllisyyttä ja se tuo turvaa. Olen ollut vuosia taloyhtiön hallituksessa ja mukana päättämässä, mihin suuntaan tätä kehitetään. Remonttien kilpailutus on jotenkin järkevää, samoin kustannusten jakautuminen, kun omakotitalossa kokonaiskustannukset vaivoineen jää omille harteille. Omakotitalon arvo laskee nopeasti ilman sitä jatkuvaa puuhastelua ja remonttisuunnitelmia. 

Joinakin kesinä olen kaivannut kasvimaata ja olen silloin viljelypalstan vuokrannut. Minulla on ollut helppohoitoinen kesämökkikin, mutta koin senkin liian aikaa vaativaksi. Pääosin viihdyn lomalla paremmin kaupungissa omassa kodissani, kerrostalossa :D

En enää ikinä muuttaisi muualle kuin kerrostaloon. Nyt ihana, valoisa asunto rauhallisessa, pienehkössä kerrostalossa meren lähellä, kivat naapurit, hyvin hoidettu yhtiö, helppoa asumista ja upea miljöö. Helppo matkustella ja käydä mökillä, senkun laittaa oven kiinni, ei mitään huolia.

Jos olisi pakko muuttaa, joku vanha kerrostalo eteläisestä Helsingistä voisi tulla kyseeseen. Mutta rivari tai ok-talo, ei ikinä, miksi sellaisen riesan ottaisin.

Onko ap jotenkin vainoharhainen? Jos menee pihalle, kymmenet silmäparit tuijottavat ikkunasta?

Meitä asuu 9 perhettä , puisto vastapäätä ja kauniita kulttuuritaloja Tukholman keskustassa. Ihanan turvallinen olo. Ei lapsiperheitä.  Rantaan 200 metriä.

Aloittaja sai paljon perusteltuja vastauksia kerrostaloasujilta.

Riittääkö?

Olen asunut omakotitalossa nyt 15v ja muutan välittömästi kerrostaloon tai rivitaloon kun elämäntilanne sen taas sallii. Ihan järjetön työleiri on omakotitalo. Pihatöitä on aina. Rahareikiä on aina.