Lue keskustelun säännöt.
Olen Mensan jäsen eli älykäs. Miksi se ärsyttää sinua?
Kommentit (48)
Minulla 67. Ihan tyytyväinen olen .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse luultavasti pääsisin Mensan jäseneksi äo:n perusteella, mutta onneksi olen niin älykäs, että tajuan omat huonot puoleni eli olen jotenkin niin huono sosiaalisissa tilanteissa, että vaikutan idiootilta. Ihmiset kuolisivat nauruun jos ylpeilisin olevani Mensan jäsen. Toisekseen en tajua miten hyötyisin moisesta jäsenyydestä, eli kerro, oi sinä Mensan jäsen, että miten olet siitä hyötynyt?
Niin ja siis minulta puuttuu kilpailuhenkisyys kokonaan, mietin vain ensimmäisenä että miksi ihmeessä maksaisin testistä, miksi ihmiset maksaa tuollaisesta ja mitä he siitä saavat?
Saako sieltä vaikka sosiaalisten taitojen koulutusta, tai mielenkiintoisia tehtäviä, vai pohditaanko siellä yhdessä miten älykkäitä ollaankaan, vaikka minun mielestäni sinne pitäisi nostaa rajaa jos minäkin tällä älyllä sinne pääsisin (hox! Vain nettitestien perusteella joita olen mielenkiinnosta tehnyt, koska oma äo-arvio kiinnosti ja tykkään tuollaisista tehtävistä. Monesta eri testistä tullut 130-150 tuloksia joten ei kai ne kaikki voi ihan väärää antaa?)
Minä en ole Mensan jäsen, vaikka olenkin älykäs.
Mitä hyötyä Mensasta on? Siis esim. älykkäille lapsille koulumaailmassa? Siis, kun tämän hetken koulumaailma, etenkin peruskoulu, on Suomessa sellainen, että huippuälykkäillä on erittäin suuri syrjäytymisriski. Mitä Mensa on tehnyt tämän asian torjumiseksi?
P.S. Suurimmassa syrjäytymisuhassa ovat ne älykkäät, joiden suvussa ei ole muita älykkäitä. Eli he, joiden suvussa ei ole Mensan jäseniä.
Se ärsyttää että täällä on enemmän mensan jäseniä kuin koko yhdistyksessä.
Eli en usko sinunkaan olevan. Kerropas mitä mensan ovessa lukee?
On minullakin kaarijalat, enkä ole sen takia liittynyt mihinkään yhdistykseen. Ja serkulla on absoluuttinen sävelkorva ja toisella valikuvamuisti. Ihme touhua, että jonkun yhden ominaisuuden ympärille kastaan pääsykoeperusteinen kerho.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen ei tuhlaisi aikaansa hyödyttömään trollaamiseen roskapalstalla, eli et ole älykäs, m. o. t.
Älykkäät ei useinkaan ole kovin viisaita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä. Sano jotain fiksua?
E = mc²
Miten Olavi Uusivirta tähän liittyy?
Mensa vaatii noin 132:n pisteen suorituksen, ja ei kerrota tarkemmin, ja jos et pääse, et saa mitään numeroa (silloinkaan, muuta kuin "alle 132"). Testi on myös erityisesti nopeutta painottava pikatesti, jossa testataan ennen kaikkea prosessointinopeutta ja hyvin vajaalla osaamisalueella. Testi suosii hyvin kapeaa persoonaryhmää.
Yli 130 pisteen saavuttaminen on tiettävästi mahdollista vain jos on aivovamma, vastaten 70 pisteen suoritusta, joka mahdollista vain aivovammalla.
110-115 on onnellisin. Fakta. Ja 120-130 on vielä ihmisen näköinen. Esim. rakettialalla on ensinäkemältä vaikea erottaa 70:n ja 130:n tyyppiä toisistaan, molempian näyttäen kaljulta vajaa mieliseltä.
WAIS-testi on enkä arvostetuin, kun siinä on kuvio, matikka, sanallinen, nopeudellinen erikseen ja kokonaisuudessaan.
Suomessa vaikea saada luotettavaa numeroa mistään, mutta vanhentunut Ravenin on saatavilla netissä, jonka ajoittaa itse ja tulos on luotettava, kuten se on usein Mensan ilmastestissäkin, joita eri maissa, kuten Suomessa, joka on lisäksi Mensa-testiä parempi, ja taatusti luotettava.
Itä-Aasiassa on maita, joissa keskinkertainen on 105, 108, että se ei ole vielä mitään erikoista, ja luovuus älyllisesti tulee enemmän esiin. 120-kieppeillä, joka on melko vaatimaton tohon verrattuna, vaikka tällä se on noin top 10%, joka on "superior", ja ihan syystä, kun sitä alempana on lähinnä kopiopastea; tosin 108-115-onnellisia myös.
Maksullinen ja paikan päällä tehtävä Mensa-testi on turha ja melko perseestä. Ilmaiset, Raven, eräät halvat, niitä on riittävissä määrin todistetta ÄO:stansa, ja luotettavampia kuin Mensa-testi. Jos ei pääsee tekee WAIS-testiä - kannattaa harjoitella pari vuotta matikkaa ja nopeutta, ja sanastoa, varsinkin enkun sivistyssanakirjaa, jos enkuksi, ja kuviotestejä pari viikkoa. ÄO ja koulutustaso kun korreloi, jonka näkee kolmannen maailman ÄO:stakin verrattuna länsimaisten.
Älyä ei edes voi luotettavasti mitata 130+, jos edes 120+, vaan siihen tarvitaan vaativampia testejä, esim. 93% sen tehneistä sai vähintään 120 pistettä, ja sangen (suhteellisen) runsain määrin 130, 140, (150, 160). Mutta alle 130 tai 120 tasoilla (120-130 pitäisi tehdä molempia) tavalliset testit on tarkkoja, kun niissä tulee pullonkaula vastaan silloin, kun taas sitä ylempänä, se ei ole varmaa ja testi päättyy ikävästi.