Nykyään on tullut sitten muotiin että naisetkin kantaa vainajan arkkua. Onko täällä ketään naista joka olisi kantanut?
Kommentit (28)
Yhy nykyään ainoa sukupuoliero on ulkonäkö ja sitten ihmetellään miksi ihmiset on niin ulkonäkökeskeisiä.
Alkaa arkkuhautauksetkin olla vähemmistössä enää. Itse en ole ollut kantamassa, mutta äitini ja tätini olivat kantamassa isoisääni. Ei siihen mitään estettä ole, kunhan löytyy suurin piirtein samanpituisia pareja ja riskein parivaljakko painavaan päähän.
En usko, että tämä on mikään muoti-ilmiö.
Nyt? Mä olen kantanut arkkua jo vuonna 1995.
En ole kantanut. Kerran olen ollut hautajaisissa missä kaksi tytärtä oli isänsä arkun kantajina ja ymmärrän sen kyllä täysin. Tyttäret oli keskellä kantamassa ja miehet sitten heidän edessä ja takana.
Olen 25-vuotiaaksi nähnyt todella monet hautajaiset. Missään ei ole olleet naiset kantamassa, mutta en tuota kyllä outonakaan pitäisi. Jos on voimakas, niin miksei?
Mäkään en käyttäisi muoti-sanaa hautajaisten yhteydessä. Olin korona-ajan hautajaisissa kantamassa läheistäni, ja oli hyvin koskettava kokemus. Kunniatehtävä, oli kantajana sitten mies tai nainen.
Minä. Oli pakko.
Emme tunteneet kyseisen kunnan hautaustapoja, ja oltiin ennen oltu vain hautajaisissa, jossa arkkua ei tarvinnut kantaa vaan se oli valmiiksi kappelissa ja jäi sinne. Hautausurakoitsija ei missään vaiheessa kertonut meille, että kantajia pitää varata. Pienet hautajaiset, vieraissa lähinnä vanhoja miehiä.
Kantajia olisi ollut juuri ja juuri, mutta yksi vieraista oli myöhässä... Pakko oli mennä tilalle.
Sinänsä siinä ei ollut mitään ihmeellistä, mutta en ollut varautunut tilanteeseen, joten tilanteen arvokkuus vähän kärsi kun siinä yritti korkkareissa ja hameessa kipittää.
Ei sillä, koko homma oli yksi farssi alusta loppuun lähinnä hautausrakoitsijan huolimattomuuden vuoksi, niin aivan sama.
En ole moisesta kuullutkaan, mutta ei kai tuo silti mikään ihme ole tänä hyvien tapojen turmelluksen aikana.
Mä olin, mieheni arkkua kannoin. Oli kyllä ikinä pahin paikka.
Tämän täytyy taas olla uhka sukupuolirooleille. 😀
Vierailija kirjoitti:
Mä olin, mieheni arkkua kannoin. Oli kyllä ikinä pahin paikka.
Minä kannoin mieheni uurnan.
Naisilla on vapaaehtoinen arkunkantopalvelus.
Minä. Kannoin poikani tähän maailmaan, tietysti halusin kantaa hänet poiskin.
Kannoin äitini arkkua kappeliin papin ehdotuksesta jo viime vuosituhannella. Lapseni saivat pärjätä itsekseen kappelissa sen aikaa tai sukulaiset katsoivat perään. Varsinaiset kantajat kantoivat hautaan kappelista.
Olin nelissäkymmenissä ja toimistotöissä, muttei se arkku painava ollut 6:lle. Tämä on ihan hyvä asia, että nuorehkot naiset kantavat. Iäkkäillä ja miksei muillakin miehillä voi olla huonot jalat tai leikkais takana. Silloin on huono kantaa.
Olen ollut kantamassa ukkiani siunaustilaisuudesta autoon, samoin siskoni ja äitini. Koronan vuoksi koko tilaisuudessa oli pieni kourallinen ihmisiä ja sillä oli pärjättävä. Äitini halusi olla kantamassa isäänsä, oli miettinyt sitä jo ennen koronaa. Minä ja siskoni ei, mutta äidille oli tärkeää että siinä olisi muut kuin jotkut lainatut kirkon työntekijät.
Liinoilla en olisi uskaltanut, onneksi oli kahvat, ja arkkua ei laskettu hautaan vaan se lähti tuhkattavaksi. Mutta kappelissa oli hirveän jyrkät portaat ja minä olin edessä kantamassa, ei ollut helppo homma. Lisäksi itketti, eikä pystynyt yhtään kasvojaan peittämään pihalla odottavien ihmisten katseilta (joita ei rajoitusten vuoksi päästetty kappeliin mutta jotka halusivat tulla osoittamaan tukensa ja sanomaan hyvästit, mm. minun ja sisarusteni lapset ja puolisot).
Olisin kantanut isän arkkua, mutta olin jo nii pitkällä raskaana, etten uskaltanut.
Olen minäkin kantanut isovanhempani jo 90-luvulla. Ei ole mitään uutta. En tietenkään laittanut mitään hankalia korkkareita, saati kapeaa hametta. Siisti housuasu oli. Arkkuhan ei ole painava kun 6 kantaa, liinoilla kantaessa varsin kevyt. Joskus kyllä iäkkäillä papoilla on vaikeuksia kantaa, kun nivelet ei kestä kunnolla edes tavallista kävelyä. Tietenkin terve nuori tai keski-ikäinen nainen on parempi vaihtoehto kuin nuo vanhukset.
Kannoin äitini arkkua ja lapioin hiekkaa päälle. En ajatellutkaan mitään muuta. Hän oli minulle rakas.
Hui kamala!