Anoppi aina säästää ja säästää. Miten säilyttää sopu?
Jos on juhlat, halvinta kakkua. Nyt eilen vähän isommissa juhlissa hän oli halunnut osallistua tarjoiluihin. Ei saanut hankkia kakkua, kun se on pakastealtaan pirkkaa, jos hän päättää. Sieltä tuli hänen mukana suolaista purtavaa samaa tasoa. Mansikoista ja pensasmustikoista oli ollut ennakkoon vähän puhetta, mutta arvasin toki etukäteen, että tuskin raaskii niitä ostaa, vaikkei olisi paljon tarvittu.
Minua ärsyttää meidän erilainen ajattelutapa. Hän säästelee rikki mennyttä tavaraa varastoon. Jos meiltä hajoaa potkulauta, yllättäen se löytää tiensä hänen varastoonsa. Vaivihkaa on palauttanut vaikka mitä meille takaisin. Rikki mennyt ruohonleikkuri tuli korjattuna takaisin muutama vuosi sitten. Edelleen se moottori piti kauheaa jyrinää, vaikka hän olikin teroituttanut terät. Se on muuten alle 10 kaatopaikkamaksu, että tuollaisesta romusta pääsee eroon. Siis jos osaa luopua. Meille on vuosien saatossa ilmestynyt takaisin kaappiin myös mm. mukeja, joista on pala lohjennut ja hän liimannut kiinni. Aikamoinen riski, että lapset laittaa sellaisen astianpesukoneeseen ja pala irtoaa siellä uudestaan. Voi mennä kone rikki.
Mieheni ei huomaa mitään, mitä meiltä lähtee korjattavaksi ja ilmestyy takaisin eikä ota kantaa. Lasten vanhoista koulun tehtäväkirjoista hän yhden kerran sanoi, että eihän niitä kannata säästellä, vievät vaan tilaa. Anoppi uhallaan antaa niitä lapsille kun käydään siellä. Siis esim. jotain 3-5-vuotiaiden vähän täytettyjä tehtäväkirjoja 10-vuotiaalle.
Sopu pitäisi säilyttää, mutta kyllä ärsyttää.
Kommentit (55)
Ap on anopin tossu. Antaa anopin huseerata omassa kodissaan kuin kotonaan. Ap ei myöskään osaa luopua omasta risasta roinastaan. Luulee, että roina häipyy, kun vihjaa anopille, että tämä on rikki. Ei se niin häviä, vaan tulee hetken päästä takaisin silmille. Niin kauan tulee kunnes itse annat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö juhlien järjestäjä yleensä itse järjestä juhlatarjoilut? Tai heitä rikki menneet tavarat roskiin?
Niinhän sitä luulisi, että juhlien järjestäjä itse hoitelee tarjoilut, paitsi meidän pohjalaisessa suvussa. Ei tule kuuloonkaan, että joku itsekseen hoitaa kakut ja pullat. Koko lähisuku häärää (tai määrää). Meidän pojan rippijuhliin tuli mummun mukana hänen siskonsa ja siskon mies. Pohjanmaalla voi olettaa, että myös naapurit tuppaa juhliin, vaikkei kutsuttu. Siksi tarjoilua pitää olla reilusti. Ne myös on tapana jakaa sukulaisten kesken, kun bileet on ohi. Se on vähän kuin käyttäytymiskoodi. Ei mua haittaa, mutta kun mieheni on muualta kotoisin, nuo pohojalaaset juhlistavat tuottaa hänelle harmaita hiuksia.
Olemme mieheni kanssa molemmat kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja kuulostaa kovin vieraalle tavalle järjestää juhlia.
Niinhän sitä voi väittää. Pohjalaiset usein vieläkin järjestävät jopa kihlajaisjuhlia, jotka vanhemmat maksaa. Viimeksi viime kesänä oltiin ja kyllä vaan oli siellä pöytään tuomassa puolet kihlaparin suvusta jotain. Ihan överimäärä herkkuja. Vieraita ei ollut kuitenkaan kuin 35-40 ja niillä tarjoiluilla olisi ruokkinut sata henkeä.
Ymmärsinkö oikein, että ap järjesti juhlat, mutta anoppi halusi välttämättä osallistua tarjoilujen hankkimiseen eikä sitten tullutkaan sitä mistä puhuttiin? Minä en antaisi muiden sotkeutua omiin juhlatarjoiluihini. Tiukka linja vaan eikä anneta siimaa yhtään. Anoppi järkkää sitten itse ihan omat juhlansa johon hankkii ihan mitä itse haluaa, vaikka sitä kaikkein halvinta kääretorttua.
En myöskään antaisi hänen dyykata autotalliani tai miten hän ikinä saakaan käsiinsä rikkinäiset ruohonleikkurit ym.
Ap:lla on tosi kummallinen koti. Kuka tahansa saa siis mennä heidän autotalliinsakin ja hakea sieltä mukaansa mitä mielii. Ap ei edes huomaa, että anoppi rahtaa ruohonleikkuria omaan autoonsa. Ihan helpollahan se ei edes yhdeltä ihmiseltä onnistukaan.
Jokin tässä koko hommassa mättää. En osaisi kuvitella omalle kohdalle, että joku sukulainen tai tuttava pääsisi käsiksi niihin tavaroihin, jotka olemme suunnitelleet heittää jätteisiin. Pienemmät tavarat nyt yleensä heitetään heti pois, kuten ap:n mainitsemat rikkinäiset astiat.
Ohje ap:lle: Seuraavan kerran kun teiltä menee rikki esim. ruohonleikkuri. Ette heti tiedota tästä anopille, koska asia ei hänelle kuulu mitenkään. Te viette rikkinäisen leikkurin joko heti jätteisiin tai laitatte sen varastoon siksi ajaksi, kun hankitte uuden ja kuljetatte vanhan romun jäteasemalle. Varaston ovi vielä lukkoon. (Kai sitä lukossa muutoinkin pidetään, muutenhan sieltä voi kuka tahansa kähmiä teidän tavarat). Näin ollen anoppi ei tiedä koko asiasta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Hamstraajaa ei voi muuttaa, omaa reaktiotaan voi. Jos täällä ihmetellään, mistä se kyseinen anoppi saa rikkinäistä tavaraa, niin te ette tunne yhtään kunnon hamsteria. Silmissä alkaa kiiltää, kun huomaa laatikon, jossa on pois heitettävää tavaraa. Tämänhän voi vielä korjata, tästä saa käyttökelpoisen jne. Tehohamsteri iskee heti kevätjuhlapäivänä koulukirjoihin kiinni kuin sika limppuun. Näitähän voi vielä lueskella sadepäivänä. Hän repii vihkoista kirjoittamattomia sivuja irti ja tekee niistä kauppalistalappuja. Näitä hän kantaa vaivihkaa myös toisten käyttöön, ettei tarvitse ostaa kalliita post-it-lappuja. Jos hän on joskus antanut jotain, hän vahtii silmä tarkkana, ettei sitä heitetä pois, esim. mummon vanha lamppu, jonka sähköjohto rikki. Vaatteita tällaiselta ei kannata ottaa vastaan, koska vielä 10 v. päästä hän seuraa, käytätkö hänen antamaansa villapaitaa. Jos vaate jää pieneksi, hän ehdottaa saumojen ratkomista ja uudelleen ompelua. Pihiys ja tulotaso eivät korreloi keskenään.
Inhottavan tuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette esitelleet anopille rikkinäisiä tavaroita, ja hän on siitä ymmärtänyt, että ne pitäisi korjata.
Ei ikinä olla esitelty yhtään tavaraa. Hän osaa ihan itse löytää esim. kaatopaikalle tai kierrätykseen menossa olevia tavaroita. Autotallissa oli joskus laatikko täynnä potkulautoja ja pelejä, jotka lasten kanssa yhdessä katsottiin, ettei ole käyttöä tai on rikki. Anoppi oli täysin itsenäisesti ja omin lupineen kantanut sen omaan autoonsa. Ihmettelin miehelle, mihin se laatikko katosi. Myöhemmin selvisi.
-ap
Miten olet tyhmä ja miehesi vielä saamattomampi. Veisin välittömästi nuo kamat auton takakoppiin tai peräkärryyn ja kaatikselle. Ihan ITSE SÄITYTTELETTE niitä romuja anopin kerättäväksi. Vanhoissa ihmisissä on just näitä roinan kerääjiä. Itse olen seitsemänkymmentä ja mies n 10v vanhempi. Että olen saanut taistella, jotta huushollit ovat tyhjiä turhasta tavarasta.
On niitä nuoriakin turhan roinan kerääjiä.
"Rikki mennyt ruohonleikkuri tuli korjattuna takaisin muutama vuosi sitten. Edelleen se moottori piti kauheaa jyrinää, vaikka hän olikin teroituttanut terät. Se on muuten alle 10 kaatopaikkamaksu, että tuollaisesta romusta pääsee eroon. Siis jos osaa luopua"
Ihmettelen, miten ne teidän ruohonleikkurit, potkulaudat ja mukit päätyvät anopille ja oletat anopin huolehtivat ruohonleikkurin kaatopaikalle ja maksavan vielä 10, kun eikö se kuulu teidän tehtåväksi.
Vai asutko anopin nurkissa vai miten tämä on mahdollista!
Mitä toisen ihmisen säästäväisyys teihin vaikuttaa? Järjestäjää omat juhlanne niinkuin parhaaksi näette ja heittäkää vaikka kaikki tavaranne roskiin. Mitä ihmettä roikutte a.nopissa?
Outoa, ap.llä on autotallit ja kaikki ja edelleen olettaa anopilta saavan taloudellista apua ja tukea ja anopin ostavan juhliin tarjoilut, mustikat ja mansikat.
Miksi muuten itse ostanut marjoja, jos halusit niitä tarjota juhlissa? Vaan käännät asian jotenkin anopien piheydeksi.
Toisaalta ymmärrettävää anopin käytös, kun olet taloudellisesti riippuvainen hänestä ja hänellä silloin on oikeus käyttää valtaansa.
Mitå jos anopin kutsut juhliin ja itse maksat ja järjestät juhlat, näin aikuiset ihmiset toimivat. Samoin viet itse ruokonleikkurin kaatopaikalle ja maksat maksut, etkä oleta anopin sitä tekevän.
Anoppi saa himohamstrata omaan kotiinsa tavaraa. Himohamstraajista on tehty monia televisiodokumentteja. Suomessakin voitaisiin kuvata televisio-ohjelmia suomalaisista himohamstraajista. Anoppi ei saa kuitenkaan tuoda ilman lupaa tavaroitaan aikuisten lastensa koteihin.
Onko anoppi eronnut tai leski? Onko anoppi hankala luonne, läheisriippuvainen, yksinäinen tai masentunut?
Monilla iäkkäillä ihmisillä ja isovanhemmilla ei tunnu olevan omaa elämää ollenkaan. Heidän arki ja elämä pyörii vain aikuisten lasten ja lasten perheitten ympärillä. On iäkkäitä naisia, jotka ovat parisuhteessa alistettuja ja täysin miehensä tossun alla. Nainen ei uskalla tehdä mitään, ei harrasta mitään eikä uskalla mennä mihinkään yksin. Vastaavasti on iäkkäitä hissukkamiehiä, joilla on kaikesta nalkuttava ja alati valittava vaimo.
On kontrollinhaluisia ja narsistisia äitejä, isiä, anoppeja ja appiukkoja, jotka soittelevat päivittäin aikuisille lapsilleen ja kyttäävät miniöitään ja vävyjään. Nämä vanhemmat ja appivanhemmat jopa ramppaavat omilla avaimillaan aikuisten lastensa kodeissa. Vanhukset saattavat pamahtaa aikuisten lastensa kotiin koska tahansa. Aikuisten lasten pitää raportoida vanhemmilleen ja appivanhemmilleen, missä on, mitä tekee, mitä ostaa kaupasta, mitä tekee viikonloppuna ja lomalla ja kuka kävi kylässä. Tämä kontrollinhalu ja ylenpalttinen uteliaisuus on todellakin sairasta!
Vierailija kirjoitti:
Anoppi saa himohamstrata omaan kotiinsa tavaraa. Himohamstraajista on tehty monia televisiodokumentteja. Suomessakin voitaisiin kuvata televisio-ohjelmia suomalaisista himohamstraajista. Anoppi ei saa kuitenkaan tuoda ilman lupaa tavaroitaan aikuisten lastensa koteihin.
Onko anoppi eronnut tai leski? Onko anoppi hankala luonne, läheisriippuvainen, yksinäinen tai masentunut?
Monilla iäkkäillä ihmisillä ja isovanhemmilla ei tunnu olevan omaa elämää ollenkaan. Heidän arki ja elämä pyörii vain aikuisten lasten ja lasten perheitten ympärillä. On iäkkäitä naisia, jotka ovat parisuhteessa alistettuja ja täysin miehensä tossun alla. Nainen ei uskalla tehdä mitään, ei harrasta mitään eikä uskalla mennä mihinkään yksin. Vastaavasti on iäkkäitä hissukkamiehiä, joilla on kaikesta nalkuttava ja alati valittava vaimo.
On kontrollinhaluisia ja narsistisia äitejä, isiä, anoppeja ja appiukkoja, jotka soittelevat päivittäin aikuisille lapsilleen ja kyttäävät miniöitään ja vävyjään. Nämä vanhemmat ja appivanhemmat jopa ramppaavat omilla avaimillaan aikuisten lastensa kodeissa. Vanhukset saattavat pamahtaa aikuisten lastensa kotiin koska tahansa. Aikuisten lasten pitää raportoida vanhemmilleen ja appivanhemmilleen, missä on, mitä tekee, mitä ostaa kaupasta, mitä tekee viikonloppuna ja lomalla ja kuka kävi kylässä. Tämä kontrollinhalu ja ylenpalttinen uteliaisuus on todellakin sairasta!
Minkälaiset vätykset eivät osaa asettaa vanhemmilleen/puolison vanhemmille rajoja. Itse toimimme need to know- periaatteella eli emme anna ulkopuolisille mahdollisuutta häslätä asioissamme.
Tätä se oikea elämä on, jos olettaa jonkun muun maksavan juhlatarjoilut, maksaja määrää miten paljon rahaa niihin käytetään ja ostetaanko ylimääräisenä tuoreita mansikoita vai ei.
Meillä oli viikonloppuna juhlat, jotka maksoin ja järjestin ja kyllä, juhlakalulle jouduin sanomaan tarjoilusta, ettei enää mahdu budjettiin, eikä ole varaa ostaa noin kallista. Esim. mansikat tähän aikaan vuodesta on tosi kalliita, jos iso porukka.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi saa himohamstrata omaan kotiinsa tavaraa. Himohamstraajista on tehty monia televisiodokumentteja. Suomessakin voitaisiin kuvata televisio-ohjelmia suomalaisista himohamstraajista. Anoppi ei saa kuitenkaan tuoda ilman lupaa tavaroitaan aikuisten lastensa koteihin.
Onko anoppi eronnut tai leski? Onko anoppi hankala luonne, läheisriippuvainen, yksinäinen tai masentunut?
Monilla iäkkäillä ihmisillä ja isovanhemmilla ei tunnu olevan omaa elämää ollenkaan. Heidän arki ja elämä pyörii vain aikuisten lasten ja lasten perheitten ympärillä. On iäkkäitä naisia, jotka ovat parisuhteessa alistettuja ja täysin miehensä tossun alla. Nainen ei uskalla tehdä mitään, ei harrasta mitään eikä uskalla mennä mihinkään yksin. Vastaavasti on iäkkäitä hissukkamiehiä, joilla on kaikesta nalkuttava ja alati valittava vaimo.
On kontrollinhaluisia ja narsistisia äitejä, isiä, anoppeja ja appiukkoja, jotka soittelevat päivittäin aikuisille lapsilleen ja kyttäävät miniöitään ja vävyjään. Nämä vanhemmat ja appivanhemmat jopa ramppaavat omilla avaimillaan aikuisten lastensa kodeissa. Vanhukset saattavat pamahtaa aikuisten lastensa kotiin koska tahansa. Aikuisten lasten pitää raportoida vanhemmilleen ja appivanhemmilleen, missä on, mitä tekee, mitä ostaa kaupasta, mitä tekee viikonloppuna ja lomalla ja kuka kävi kylässä. Tämä kontrollinhalu ja ylenpalttinen uteliaisuus on todellakin sairasta!
Minkälaiset vätykset eivät osaa asettaa vanhemmilleen/puolison vanhemmille rajoja. Itse toimimme need to know- periaatteella eli emme anna ulkopuolisille mahdollisuutta häslätä asioissamme.
Miksi niille vanhemmille ylipäätään annetaan avaimet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi saa himohamstrata omaan kotiinsa tavaraa. Himohamstraajista on tehty monia televisiodokumentteja. Suomessakin voitaisiin kuvata televisio-ohjelmia suomalaisista himohamstraajista. Anoppi ei saa kuitenkaan tuoda ilman lupaa tavaroitaan aikuisten lastensa koteihin.
Onko anoppi eronnut tai leski? Onko anoppi hankala luonne, läheisriippuvainen, yksinäinen tai masentunut?
Monilla iäkkäillä ihmisillä ja isovanhemmilla ei tunnu olevan omaa elämää ollenkaan. Heidän arki ja elämä pyörii vain aikuisten lasten ja lasten perheitten ympärillä. On iäkkäitä naisia, jotka ovat parisuhteessa alistettuja ja täysin miehensä tossun alla. Nainen ei uskalla tehdä mitään, ei harrasta mitään eikä uskalla mennä mihinkään yksin. Vastaavasti on iäkkäitä hissukkamiehiä, joilla on kaikesta nalkuttava ja alati valittava vaimo.
On kontrollinhaluisia ja narsistisia äitejä, isiä, anoppeja ja appiukkoja, jotka soittelevat päivittäin aikuisille lapsilleen ja kyttäävät miniöitään ja vävyjään. Nämä vanhemmat ja appivanhemmat jopa ramppaavat omilla avaimillaan aikuisten lastensa kodeissa. Vanhukset saattavat pamahtaa aikuisten lastensa kotiin koska tahansa. Aikuisten lasten pitää raportoida vanhemmilleen ja appivanhemmilleen, missä on, mitä tekee, mitä ostaa kaupasta, mitä tekee viikonloppuna ja lomalla ja kuka kävi kylässä. Tämä kontrollinhalu ja ylenpalttinen uteliaisuus on todellakin sairasta!
Minkälaiset vätykset eivät osaa asettaa vanhemmilleen/puolison vanhemmille rajoja. Itse toimimme need to know- periaatteella eli emme anna ulkopuolisille mahdollisuutta häslätä asioissamme.
Harvoin niitä rajoja tarvitsee kenellekään asettaa, jos itse osaa kunnioittaa myös anopin/äidin yksityistyttä, niin se syntyy luonnostaan .
Usein "rajaton" tilanne on itse luotu ja näitä anoppeja ja äitejä pidetään perheen pikkuapulaisina/lastenhoitajana ja taloudellisena tukena.
Hamstraajaa ei voi muuttaa, omaa reaktiotaan voi. Jos täällä ihmetellään, mistä se kyseinen anoppi saa rikkinäistä tavaraa, niin te ette tunne yhtään kunnon hamsteria. Silmissä alkaa kiiltää, kun huomaa laatikon, jossa on pois heitettävää tavaraa. Tämänhän voi vielä korjata, tästä saa käyttökelpoisen jne. Tehohamsteri iskee heti kevätjuhlapäivänä koulukirjoihin kiinni kuin sika limppuun. Näitähän voi vielä lueskella sadepäivänä. Hän repii vihkoista kirjoittamattomia sivuja irti ja tekee niistä kauppalistalappuja. Näitä hän kantaa vaivihkaa myös toisten käyttöön, ettei tarvitse ostaa kalliita post-it-lappuja. Jos hän on joskus antanut jotain, hän vahtii silmä tarkkana, ettei sitä heitetä pois, esim. mummon vanha lamppu, jonka sähköjohto rikki. Vaatteita tällaiselta ei kannata ottaa vastaan, koska vielä 10 v. päästä hän seuraa, käytätkö hänen antamaansa villapaitaa. Jos vaate jää pieneksi, hän ehdottaa saumojen ratkomista ja uudelleen ompelua. Pihiys ja tulotaso eivät korreloi keskenään.