Lue keskustelun säännöt.
Naiset, joiden AINOA puheen ja keskustelunaihe ovat omat LAPSET.
05.06.2022 |
Joka ikinen aamu kuljen kävelymatkan työpaikalleni.
Kävelyseurakseni tulee naapuritalon rouva matkalla omaan työpaikkaansa.
Kiva saada seuraa muutoin,
mutta AINOA puheen aihe on joka ikinen päivä ovat--- lapset.
Papatus ja monologi alkaa heti: lissu-lasse ei taaskaan meinannu herötö ettei meinatty ehtii tarhaan, mari-mikael hakus pitsaa aamupalalla, blaa blaa blaa, opettaja kertoi että meidän larssi-susanna se vasta reippaasti...
Olen yrittänyt vaihtaa puheenaihetta mutta eih, ei mitään muuta kun sitkeästi samaa maanista levyä...
Viimeksi sanoi suoraan ja ystävällisesti että puhutaanko jostain muusta vaihteeksi, vaikka millaisesta musiikista sinä tykkäät tai ehditkö koskaan katsoa mitän hyviä ohjelmia tai ukea kirjaa? Paintoin etten jaksa kuulla joka ikinen päivä aiheesta lapset. Olisi kiva itsekin osallistua jutteluun eikä vain kuunnella kun toinen papattaa yksityiskohtaisesti lapsiensa arkirutiineista ja käyttäytymisestä eikä edes kuuntele jos yritän jotan sanoa vaan jatkaa samaa yksinpuhelua,ja että se alkaa rassaamaan hermoja pikkuhiljaa.
No mitä tapahtui?
Katosi hetken epäuskoisen näköisenä minua, oli hetken hiljaa, vetäisi henkeä ja hihkaisi
(muuttaen ääntään takaisin sellaiseksi lässyttäväksi millaisella lapselle puhutaan) :
" Mirkalla on tänään metsäretki!"
Luovutin.
Uppouduin taas lapsipapatuksen maaniseen hyrinään vieressä.
Seuraavana aamuna lähdin aikaisemmin.
Sain vihdoinkin nauttia heräävästä kesäisestä luonnon kauneudesta ja lintujen laulusta ympärillä,
ilman raporttia jonkun täysin tuntemattoman ristomatin ripulista.
Kuinka noiden puolisot kestää ? Mitä joillekin naisille tapahtuu synnytyksen jälkeen? Muuttuvatko he pelkästään äideiksi jotja elävät lastensa kautta, muutako ei ole?
Kyllä ekan lapsen kohdalla tietty ymmärtää että eletään kuplassa, että kaikki on ihanaa ja ihmeellistä mitä tapahtuu, mutta . . . .
Minkälainen mahtoi tuokin nainen olla ennen kun tuli äidiksi, mistä hän piti, puhui ja kiinnostui?
Kommentit (26)
Arvaan, että sun kanssa ei saa puhua edes säästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan tykkäisit, jos haukkuisi kaikki naapurit ja työkaverit?
Onhan tuo rasittavaa. Mutta aloitus on liian pitkä.
Varmaan ongelman ydin on siinä, että tuo naapurinrouva pitää toistuvia monologeja omasta mielenkiinnonkohteestaan, jolloin keskustelussa ei ole mitään vastavuoroisuutta? Eli ongelmana ei ole niinkään se, että aiheena on lapset, vaan samalla tavalla tuollainen papatus olisi puuduttavaa kuunneltavaa, vaikka aiheena olisi mikä tahansa sellainen, mikä ei kuulijaa kiinnosta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Voi tuo on aika vaaraton puheenaihe. Eikö sulla itsellä ole lapsia ja sen takia et jaksa kuunnella? Lapset täyttää kyllä aika kokonaisvaltaisesti elämän, joten ei ihme, että juttua riittää.
On lapsi mutta on myös muutakin sisältöä elämässä ja kiinnostuksen kohteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, nämä papattajat saattaa kesken puhelun (jonka itse soittavat sinulle) tokaista puheesi päälle, kun kerrot vastaavasti omasta päivästäsi ihastuneena :
Leena syö pitsaa !
Ja joo, on lapsia mutta ne eivät papattajia kiinnosta.
Tiedän tunteen, työkaverina on tällainen. Ongelma on juuri tuo, ettei itse saa vastavuoroisesti kertoa kuulumisiaan tai mitään muutakaan. Pahinta on, kun selostusta tulee kun on tekemässä jotain työjuttua koneella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos töissä naispuolinen kolleega saa lapsen niin kanssakäyminen loppuu minun osaltani heti. En halua nähdä enää yhtään "Hei katso miten söpösti meidän Leevi kakkaa"-kuvaa.
Minulla on ystävä, joka puhuu koko ajan miehestään. Mies sitä ja mies tätä. Mies oli tunnin lenkillä. Mies ei muistanut. Mies katsoo vain telkkaria. Mies pelaa. Miehen ruoka. Miehen kunto. Miehen rahat. Mies ja mies ja mies... Nyt ystäväni mököttää, kun sanoin, että Huomaako hän, että pyörii miehen ympärillä. Eikö ole mitään omaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvaan, että sun kanssa ei saa puhua edes säästä.
" Onpa mahtava rankkasade"
" Meidän Leevi ei meinannu taas millään laittaa kuriksia jalkaansa! Leevi rimpuili ainaskin tunnin ! Ja arvaa mitä ? No tietty kun mä saan laitettua ne vihdoin meidän Leevin jalkaan, kesti muuten puol tuntia, niin se hihkaisi silleen söpösti (tässä kohtaa imitoidaan lasten ääntä ): Pit-tat-taa!" Mä olin et voi ei kulta, onneks ei tullu kakka, ei toi mitään haittaa...No sit mä vaan aloin uudestaan kurisrumban mikäpä siinä auttaa, ai sanoitsä jotain, jaa , no huomenna olis tarkoitus mennä Leevin kans mummolaan se rakastaa sellasta hattarakarkkia ja sitähän on aina varattu sille tietty, ai mitä häh sanoitsa jotain, jaa joo ja sitten Leevin serkku Tanja-Keijo sai jonku rokon niinvalitettavasti Leevi ei nyt pääse leikkimään vaikka niin jo ehittiin luvata mutta minkäpä teet eipä sitä uskalla sinne viedä ,paljuunki Levi haluu aina mukaan reippaasti, toki mää pidän sitä tälleen näin näätsä tälleen, mitä sanoit sä jotain sun muksusta, ai jaa, no Leevi kyllä taas .......
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävä, joka puhuu koko ajan miehestään. Mies sitä ja mies tätä. Mies oli tunnin lenkillä. Mies ei muistanut. Mies katsoo vain telkkaria. Mies pelaa. Miehen ruoka. Miehen kunto. Miehen rahat. Mies ja mies ja mies... Nyt ystäväni mököttää, kun sanoin, että Huomaako hän, että pyörii miehen ympärillä. Eikö ole mitään omaa elämää.
Joo noi on oma tapauksensa, yksipuoliset ihmiset. Helkkarin rasittavia.
Jotkut saattaa puhua harrastuksestaan, esimerkiksi kuinka valmistautuu maraton-juoksuun.
Tai montako ällää lapsenlapsi sai yo-kirjoituksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälittävää ettei pysty mistään muusta keskustelemaan. Tunnen samanlaisen. Ei ole mitään omia harrastuksia eikä aikuisia ystäviä. Elää tällä hetkellä lasten lasten kautta. Ei auta mitään vaikka sanoo suoraan ettei ne kiinnosta. Joku pakkomielle se on.
Vierailija kirjoitti:
Voi tuo on aika vaaraton puheenaihe. Eikö sulla itsellä ole lapsia ja sen takia et jaksa kuunnella? Lapset täyttää kyllä aika kokonaisvaltaisesti elämän, joten ei ihme, että juttua riittää.
Eikö se ole sinusta surullista, että ihmisen elämä pyörii 24/7 täysin jonkun muun, vaikka sitten lapsen, ympärillä? Niin, ettei ole tilaa millekään muulle ajatukselle, tekemiselle tai puheenaiheelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Jos töissä naispuolinen kolleega saa lapsen niin kanssakäyminen loppuu minun osaltani heti.
En halua nähdä enää yhtään "Hei katso miten söpösti meidän Leevi kakkaa"-kuvaa."
Aivan. Kiskaistaan se älykännykkä heti ku laskeutuu kahvihioneeseen vähänkin hiljainen hetki, ja täytetään rentouttava hetki esitelmöimällä suloisista lapsosista, kännykuvin ja videoin.
Useimpia ihmisiä kiinnostaa eniten ne omat lapset ja kuvat. Elleivät erikseen kysy ja pyydä näyttämään kuvia.
Minulla on työkaveri, joka puhuu koko ajan koirastaan. Kuinka se on koirakoulussa, mikä panta on paras, kuka on lauman johtaja tms. Hän ei ikinä kysy, miten minun kissani voi.
Vauva- ja lapsijuttujen kuunteleminen on kyllä tympeää. Omat työkaverit ei oikein muusta puhukaan kuin hetkittäin, sitten aihe takaisin lapsiin.
Näillä ei varmaan oikeasti ole mitään mielenkiinnon kohteita oman pienen kuplansa ulkopuolella. Kaikki pyörii oman arjen ympärillä.
Yhtäkkiä huomaat että he ovat vetäneet sinut mukaan keskusteluun suunnittelemaan pikku-Lillin teemasynttäreiden värimaailmaa, kun sinulla olisi omassa elämässä kymmenen tärkeämpää asiaa joihin aivokapasiteetti pitäisi juuri silloin mieluummin käyttää.
"Ristomatin ripuli" :-D
Kai hän sentään jossain välissä muistaa moittia lasten isää? Edes vähän?
Onneksi olen miesvaltaisella alalla, vältyn täysin noilta keskusteluilta!
Voi tuo on aika vaaraton puheenaihe. Eikö sulla itsellä ole lapsia ja sen takia et jaksa kuunnella? Lapset täyttää kyllä aika kokonaisvaltaisesti elämän, joten ei ihme, että juttua riittää.