Lue keskustelun säännöt.
Pakkoruotsittajat taitavat olla vähän tyhmiä? Ensin lobbasivat, uhkailivat ja kiristivät pakkoruotsin ala-asteelle, vaikka
05.06.2022 |
kaikki asiantuntijat varoittivat, että tämä vain heikentää ruotsin taitoja.
No, kun kävi juuri niin kuin varoitettiin, taas ovat pakkoruotsittajat vaatimassa lisää...
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos säästetään vanhustenhoidosta, niin miksi ei voi puhua pakkoruotsista säästökohteena.
Kaksikielisyyden poisto toisi satojen miljoonien säästöt.
Kyllä niiden lapsukaisten pitää käydä koulua joka tapauksessa. Suurempi säästö tulisi laskemalla koulurakennusten lämpötilaa kahdella asteella.
Pakkoruotsi ei koske vain niitä lapsukaisia. Kun jokaikinen virallinen lippulappu pitää kääntää ruotsiksi, niin kustannuksia syntyy.
Jos lopetetaan pakkoruotsi, ei ole tarvetta käännöksiin eikä siten ruotsin opetukseen (paitsi sitä vapaaehtoisesti haluaville)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei Ruotsissa ole pakkosuomea? Miksi meillä pitäisi olla pakkoruotsi, kun olemme SUOMI, eikä mikään Suomi-Ruotsi? Eli jos pakkoruotsi tulee, pakkosuomi sitten ruotsin kieltä puhuville.
Ruotsinkielisethän aloittivat ennen monilla paikkakunnilla suomen opiskelun kolmannella luokalla ja englannin opiskelun vasta neljännellä luokalla. Yo-kokeissa kuitenkin piti tehdä samantasoinen koe kuin suomenkielistenkin.
Suomenruotsalaiset lukevat sitä pakkosuomea narisematta. He hyötyisivät kaikista eniten toisen kotimaisen poistosta, koska se vahvistaisi heidän asemaansa työmarkkinoilla. He kun oppivat ja lukevat suomea mielellään kun ymmärtävät siitä olevan heille hyötyä.
Totta kai he tekevät sen narisematta, koska kyseessä on valtion pääkieli. He tekevät sen oman itsensä takia, voidakseen hoitaa omat asiansa. Sen sijaan suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan ruotsia, jotta he voisivat palvella ruotsinkielisiä. Suomenkieliset eivät omassa arkielämässään tarvitse ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsikeskustelusta tuli mieleeni: joskus virkamiehenä työskennellessäni suomen-ruotsalainen asiakas soitti ja aloitti puhelun suomeksi vaatien hänen oikeuttaan saada palvelua ruotsiksi. Sanoin hänelle, että sopii, mutta silloin minun pitää pyytää ruotsinkielistä kollegaa olemaan häneen myöhemmin yhteydessä oman ruotsinkielen rajoitteitteni vuoksi. Asiakas olisi siis siinä tilanteessa saattanut joutua odottamaan puhelua 1-2 päivää henkilöstövajeen johdosta.
Hän puhui täysin sujuvaa suomenkieleltä ja kommentoi, että ei ala odottelemaan soittopyyntöä. Jatkoimme puhelua kuitenkin sitten englanniksi.
Ymmärrät varmaan, että suomenruotsalainen haluaa hoitaa esimerkiksi poliisiasiansa omalla äidinkielellään? Tuskin sinäkään alkaisit vieraalla kielellä niitä hoitamaan? Jos jo juttelet hänen kanssaan suomeksi niin miksi vaihdat keskustelun englanniksi?
Varmaan siksi, että se pässinpää vihasi suomen kieltä eikä suostunut puhumaan sitä vaikka osasi
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi tuli kouluihin 70-luvulla, koska haluttiin osoittaa kuuluvamme länteen. Riittäisiköhön EU, euro ja Nato siihen niin, että pakkoruotsia ei enää tarvittaisi?
Kannattaa ajatella niitä aikoja ja ummikkoina Ruotsiin muuttaneita suomalaisia. Kyllä suomalaisille on etu, että osaavat ruotsia. Juuri eilen tuli puheeksi, että työpaikkaani tarvittaisiin lisää suomea osaavia puhelinasiakaspalvelijoita kunhan he osaavat yhteistä työkieltä ruotsia ymmärtääkseen jokapäiväiset asiat puheen ja kirjoituksen tasolla.
Edellisestä rekrytointifirmasta todella huonot kokemukset, koska siellä olisi pitänyt lausua Kalevalaa ruotsiksi. Eihän kukaan suomenruotsalainenkaan osaa sitä takeltelematta. Sen vuoksi sitten jäi luultavasti moni ahkera ja järkevä ihminen pois jatkosta.
Joskus telkussa joku todisteli kuinka ruotsista oli hyötyä kun meni opiskelemaan Tukholman yliopistoon. Entä jos hän oliskin mennyt Moskovan tai Sanghain yliopistoon? Varmaan ruotsista olisi ollut hyötyä sielläkin.
Maailmassa on paljon muitakin maita kuin Ruotsi ja nykyisin muuttoliike suuntautuu vallan muualle. Ruotsin opiskelua ei voi perustella sillä, että jos joskus muuttaa Ruotsiin opiskelemaan tai töihin.
Vierailija kirjoitti:
Halla-Aho vaati pakkoruotsineen muuttamista venäjäksi itärajalla. Nyt nähdään lopputulos, kuinka pitkäikäinen ajatus se oli. Ruotsista on huomattavasti enemmän hyötyä, jo pelkästään yhteistyön vuoksi.
Ei, Halla-aho ei ole koskaan vaatinut tälllaista. Miksi valehtelet?
Yleisesti ottaen on esitetty mahdollisuutta VALITA ruotsin tilalle esim. venäjä tai jokin muu kieli, mutta ei suinkaan pakolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä yksityisellä sektorilla eikä meillä ole velvoitetta palvella ruotsiksi. Kuitenkin määrätyt asiakasryhmät voivat hoitaa asiansa vain meillä eivätkä siis voi äänestää jaloillaan.
Niinpä ruotsinkielisten asiakkaiden on alennuttava puhumaan suomea saadakseen asiansa hoidetuksi.
Olen luvannut alkaa palvella asiakkaita ruotsiksi sinä päivänä kun pakkoruotsi poistuu. Sitä päivää odotellessa sanon ruotsinkielisille "Förlåt, jag talar inte svenska - kan vi prata finska eller engelska"
On rikkaus säilyttää myös toinen virallinen kieli elinvoimaisena. Persut toki haluavat takaisin metsään örisemään öyhötyksiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännössä asia on hieman monimutkaisempi kuin ruotsin opiskelun vapaaehtoisuus. Suomen muuttaminen yksikieliseksi vaatisi perustuslain muuttamista. Perustuslaissa kun on taattu ihmisille oikeus käyttää äidinkieltään, siis suomea tai ruotsia, esim. oikeusistuimissa ja muissa viranomaisasioissa. Tämä tarkoittaa sitä, niin kauan siis kuin perustuslakia ei muuteta, että virkoihin valittujen täytyy osata molempia kieliä.
Nyt jos ruotsin kieli tehdään täysin vapaaehtoiseksi ilman muutosta perustuslakiin, niin syntyy ns. kahden kerroksen väkeä. Ts. ne, jotka tietyllä tutkinnolla voivat hakea tiettyihin virkoihin koska osaavat molempia kieliä ja sitten ne, jotka eivät voi koska eivät ole suorittaneet virkamiesruotsia.
Tämä ei siis ole puolustuspuhe millekään, vaan sen toteaminen että asia ei ole ihan niin simppeli käytännössä.
Vierailija kirjoitti:
Kun se on toinen kotimainen kieli, niin muutosta ei varmaan ihan heti asiaan saada. Kohtuullistaminen on paikallaan. Oppimäärää voisi keventää ja tavoitteita laskea. Äidinkielen opetusta tulisi sen sijaan lisätä. Siihen on selkeä tarve. Hyvä äidinkielen taito on tärkeää. Se on rapistumassa. Yliopistoihin menee opiskelijoita, joilla on esimerkiksi yhdyssanat ihan hukassa. Lisäksi tarvitaan sosiaalisia ja tunnetaitoja, joihin kursseja voitasiin vapauttaa ruotsin kielestä.
Tuossa oppimäärän keventämisessä ja tavoitteiden laskemisessa ei vaan ole mitään hyötyä kenellekään. Sillä ruotsin taidolla olisi tarkoitus työskennellä ihmisten kanssa säännöllisesti eikä vaan silloin tällöin tilata kahvikupillista kahvilassa. On selvää miksi rkp ei kannattaisi tuota ehdotusta, mutta se ei hyödytä myöskään suomenkielisiä, jotka edelleen joutuisivat tuhlaamaan aikaansa pakolliseen ruotsiin.
Ja en todellakaan kannata pakkoruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On rikkaus säilyttää myös toinen virallinen kieli elinvoimaisena. Persut toki haluavat takaisin metsään örisemään öyhötyksiään.
5% vähemmistökieli ei säily maanlajuisesti elinvoimaisena vaikka mitä tekisi. Vain paikallisesti se voi olla elinvoimainen (Vaasa, Porvoo yms) ja siihen ei pakkoruotsi auta vaan se on sen kielen puhujista itsestä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä asia on hieman monimutkaisempi kuin ruotsin opiskelun vapaaehtoisuus. Suomen muuttaminen yksikieliseksi vaatisi perustuslain muuttamista. Perustuslaissa kun on taattu ihmisille oikeus käyttää äidinkieltään, siis suomea tai ruotsia, esim. oikeusistuimissa ja muissa viranomaisasioissa. Tämä tarkoittaa sitä, niin kauan siis kuin perustuslakia ei muuteta, että virkoihin valittujen täytyy osata molempia kieliä.
Nyt jos ruotsin kieli tehdään täysin vapaaehtoiseksi ilman muutosta perustuslakiin, niin syntyy ns. kahden kerroksen väkeä. Ts. ne, jotka tietyllä tutkinnolla voivat hakea tiettyihin virkoihin koska osaavat molempia kieliä ja sitten ne, jotka eivät voi koska eivät ole suorittaneet virkamiesruotsia.
Tämä ei siis ole puolustuspuhe millekään, vaan sen toteaminen että asia ei ole ihan niin simppeli käytännössä.
Mutta kun käytännössä ne virkoihin valitut ei oikeasti osaa molempia kieliä. Yliopiston akateemisen ruotsin kurssilla opetus aloitettiin substantiivien taivutuksesta. Ne on sitä ennen käyty läpi jo kahdesti. Jos koko luokan kielitaito on noin heikoissa kantimissa, niin ei se yksi kurssi tee kenestäkään sujuvaa kielenkäyttäjää.
Mäkin voin nyt hakeutua virkoihin, joissa vaaditaan tyydyttävää virkamiesruotsia (=ei tarvetta kielelle), vaikka en puhu ruotsia. Ne virat, joissa ihan oikeasti tarvitsee käyttää ruotsia, kyllä tuovat työpaikkailmoituksessa ilmi, että tässä täytyy osata puhua ruotsia. Niitä ei kiinnosta onko virkamiesruotsi "suoritettu".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on väärässä siinä, että hän kuvittelee pakkoruotsittajien välittävän siitä, osaavatko kaikki ruotsia vai eivät. Tärkeintä heille on vain se, että ruotsi on pakollista, ei kielen osaaminen.
Pakkoruotsia tarvitsin, kun oli luettava ruotsinkielisiä lähteitä opinnäytettä varten. Toki oli osattava lukea myös vanhanaikaista käsialaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsia tarvitsin, kun oli luettava ruotsinkielisiä lähteitä opinnäytettä varten. Toki oli osattava lukea myös vanhanaikaista käsialaa.
Ja tämäkö ei olisi onnistunut, jos olisit opiskellut ruotsin vapaaehtoisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On rikkaus säilyttää myös toinen virallinen kieli elinvoimaisena. Persut toki haluavat takaisin metsään örisemään öyhötyksiään.
5% vähemmistökieli ei säily maanlajuisesti elinvoimaisena vaikka mitä tekisi. Vain paikallisesti se voi olla elinvoimainen (Vaasa, Porvoo yms) ja siihen ei pakkoruotsi auta vaan se on sen kielen puhujista itsestä kiinni.
Itse asiassa ruotsinkielisten asiat ovat mm. Porvoossa paremmin kuin muiden. Lukioon pääsee 7,0 keskiarvolla suomenkieliseen n. 7,8 keskiarvolla. Jatko-opintopaikka korkeakouluun tai ammattikorkeakouluun irtoaa silti suuremmalla todennäköisyydellä. Peruskoulussa ruotsinkielisillä on enemmän resursseja: pienemmät luokat, enemmän avustajia ja neliöitä per oppilas.
Vierailija kirjoitti:
On rikkaus säilyttää myös toinen virallinen kieli elinvoimaisena. Persut toki haluavat takaisin metsään örisemään öyhötyksiään.
Eiköhän ruotsi säily ilman meitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun se on toinen kotimainen kieli, niin muutosta ei varmaan ihan heti asiaan saada. Kohtuullistaminen on paikallaan. Oppimäärää voisi keventää ja tavoitteita laskea. Äidinkielen opetusta tulisi sen sijaan lisätä. Siihen on selkeä tarve. Hyvä äidinkielen taito on tärkeää. Se on rapistumassa. Yliopistoihin menee opiskelijoita, joilla on esimerkiksi yhdyssanat ihan hukassa. Lisäksi tarvitaan sosiaalisia ja tunnetaitoja, joihin kursseja voitasiin vapauttaa ruotsin kielestä.
Tuossa oppimäärän keventämisessä ja tavoitteiden laskemisessa ei vaan ole mitään hyötyä kenellekään. Sillä ruotsin taidolla olisi tarkoitus työskennellä ihmisten kanssa säännöllisesti eikä vaan silloin tällöin tilata kahvikupillista kahvilassa. On selvää miksi rkp ei kannattaisi tuota ehdotusta, mutta se ei hyödytä myöskään suomenkielisiä, jotka edelleen joutuisivat tuhlaamaan aikaansa pakolliseen ruotsiin.
Ja en todellakaan kannata pakkoruotsia.
Kyllä kyllä, mutta koulutus kohdentuu nyt väärin. Kevennystä niille, jotka eivät käytä kieltä työssään säännöllisesti.
Katja voisi selittää miksi ruotsin elinvoima kansalliskielenö vaatii suomalaisia sen opettelemaan.
Ruotsin kielen nykyisessä opetuksessa kyse on oikeastaan vain kettuilusta suomenkielisille. Sitä opetetaan, mutta kuitenkaan kukaan ei osaa sitä tarpeeksi hyvin juuri mihinkään, mutta opettamisesta ei voi luopua, koska RKP on ikuinen hallituspuolue. Itse olen käynyt korkeakoulunkin ruotsin kurssit, mutta en osaisi paljoa muuta sanoa kuin nimeni ja hyvää päivää ruotsiksi. Mitä hyötyä kellekään on tuollaisesta kielitaidosta? Varmaan missään muussa maassa ei tuon kokoisella kielivähemmistöllä ole yhtä laajoja oikeuksia. Esimerkiksi vaikka sodan runtelemassa Ukrainassa varmaan puolet puhuu äidinkielenään venäjää, ja siitä huolimatta se ei ole edes valtion virallinen kieli. Suomessa taas 5% kielivähemmistö pakottaa loput opettelemaan kielensä.
Onko nykyajan nuoriso ihan kädetöntä? Mun lukioaikana piti hanskata ruotsin kieli ja yleensä porukalla oli myös yksi lisäkieli. Itse otin saksan. Nykyään harva osaa edes suomea, alkaen ison ja pienen alkukirjaimen käytöstä, puhumattakaan yhdyssanoista tai pilkutuksista.