Pakkoruotsittajat taitavat olla vähän tyhmiä? Ensin lobbasivat, uhkailivat ja kiristivät pakkoruotsin ala-asteelle, vaikka
kaikki asiantuntijat varoittivat, että tämä vain heikentää ruotsin taitoja.
No, kun kävi juuri niin kuin varoitettiin, taas ovat pakkoruotsittajat vaatimassa lisää...
Kommentit (104)
Pakkoruotsikeskustelusta tuli mieleeni: joskus virkamiehenä työskennellessäni suomen-ruotsalainen asiakas soitti ja aloitti puhelun suomeksi vaatien hänen oikeuttaan saada palvelua ruotsiksi. Sanoin hänelle, että sopii, mutta silloin minun pitää pyytää ruotsinkielistä kollegaa olemaan häneen myöhemmin yhteydessä oman ruotsinkielen rajoitteitteni vuoksi. Asiakas olisi siis siinä tilanteessa saattanut joutua odottamaan puhelua 1-2 päivää henkilöstövajeen johdosta.
Hän puhui täysin sujuvaa suomenkieleltä ja kommentoi, että ei ala odottelemaan soittopyyntöä. Jatkoimme puhelua kuitenkin sitten englanniksi.
Jos säästetään vanhustenhoidosta, niin miksi ei voi puhua pakkoruotsista säästökohteena.
Kaksikielisyyden poisto toisi satojen miljoonien säästöt.
Vierailija kirjoitti:
Muutamasta edellisestä pääministeristä kukaan ei ole osannut ruotsia sujuvasti. Miksi tavallisen kansalaisen pitäisi osata juuri ruotsia, kun selvästi maan johdossakaan ei ole tarvetta?
Jokainen ei ole mukana puoluepolitiikassa eikä siten voi päätyä pääministeriksi. Se on oma häpeä jos ei eduskunnan ilmaisia kielitunteja ja kielikurssibonusta hyödynnä.
Tavallinen tallaaja fiksuna ymmärtää laajemman työssäkäyntialueen. Pohjois-Ruotsin terveydenhuolto ja hoivakotitoiminta romahtaisi ilman Suomen puolelta Ruotsissa töissä käyviä sairaanhoitajia. Korona-aikana tuo nähtiin.
He osaavat laskea, että kummassa maassa kannattaa käydä töissä pitkänkin matkan päässä. Työ ei lopu kesken, vaikka väki väheneekin kun se kerran vanhenee ja pysyy aloillaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos säästetään vanhustenhoidosta, niin miksi ei voi puhua pakkoruotsista säästökohteena.
Kaksikielisyyden poisto toisi satojen miljoonien säästöt.
Kyllä niiden lapsukaisten pitää käydä koulua joka tapauksessa. Suurempi säästö tulisi laskemalla koulurakennusten lämpötilaa kahdella asteella.
Vierailija kirjoitti:
Miksei Ruotsissa ole pakkosuomea? Miksi meillä pitäisi olla pakkoruotsi, kun olemme SUOMI, eikä mikään Suomi-Ruotsi? Eli jos pakkoruotsi tulee, pakkosuomi sitten ruotsin kieltä puhuville.
Ruotsinkielisethän aloittivat ennen monilla paikkakunnilla suomen opiskelun kolmannella luokalla ja englannin opiskelun vasta neljännellä luokalla. Yo-kokeissa kuitenkin piti tehdä samantasoinen koe kuin suomenkielistenkin.
Suomenruotsalaiset lukevat sitä pakkosuomea narisematta. He hyötyisivät kaikista eniten toisen kotimaisen poistosta, koska se vahvistaisi heidän asemaansa työmarkkinoilla. He kun oppivat ja lukevat suomea mielellään kun ymmärtävät siitä olevan heille hyötyä.
Eikä autonasentaja Imatralla tule ikinä puhumaan missään sanaakaan ruotsia sen jälkeen, kun koulut on käyty. Mutta sen sijaan hän vihaa ruotsinkielisyyttä, mikä ilman pakkoruotsia olisi hänelle täysin yhdentekevää.
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisilla on alhaisempi äo joten kyllä, otsikko pitää paikkansa. Tyhmiä ovat.
Kuinka paljon kolmen pisteen ero mielestäsi vaikuttaa elämässä? Ihminen tarvii elämässä menestyäkseen myös sosiaalistumista eli kykyä elää ihmisiksi muiden ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Me ei opita sitä puhumaan vaikka mikä olisi. Liian vaikeaa suomenkielisille.
Ruotsi on englantia helpompi kieli.
Vierailija kirjoitti:
Minä jopa pidin ruotsista.
Täyden kympin oppilas ja täyspisteinen L ylioppilaskokeissa.
En ole kieltä sen jälkeen mihinkään näinä kolmenakymmenenä vuotena tarvinnut ja kielitaito on mielestäni jo nollissa.
Oli sekin opiskelu silkkaa ajanhaaskausta.
Olet netissä etkä käy edes lukemassa SVT:n uutisia?
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsikeskustelusta tuli mieleeni: joskus virkamiehenä työskennellessäni suomen-ruotsalainen asiakas soitti ja aloitti puhelun suomeksi vaatien hänen oikeuttaan saada palvelua ruotsiksi. Sanoin hänelle, että sopii, mutta silloin minun pitää pyytää ruotsinkielistä kollegaa olemaan häneen myöhemmin yhteydessä oman ruotsinkielen rajoitteitteni vuoksi. Asiakas olisi siis siinä tilanteessa saattanut joutua odottamaan puhelua 1-2 päivää henkilöstövajeen johdosta.
Hän puhui täysin sujuvaa suomenkieleltä ja kommentoi, että ei ala odottelemaan soittopyyntöä. Jatkoimme puhelua kuitenkin sitten englanniksi.
Ymmärrät varmaan, että suomenruotsalainen haluaa hoitaa esimerkiksi poliisiasiansa omalla äidinkielellään? Tuskin sinäkään alkaisit vieraalla kielellä niitä hoitamaan? Jos jo juttelet hänen kanssaan suomeksi niin miksi vaihdat keskustelun englanniksi?
En koskaan anna anteeksi koululaitokselle sitä, että minun oli 70-luvulla pakko valita saksan ja venäjän välillä, koska ruotsin takia molemmat kielet eivät mahtuneet lukujärjestykseeni. Näin jäi minulta saksan alkeet oppimatta, enkä lukiossakaan voinut enää valita saksaa koska siellä oletettiin, että on jo entuudestaan lukenut saksaa.
Saksasta olisi minulle ollut paljon enemmän hyötyä venäjän rinnalla kuin ikinä ruotsista.
.
Jotenkin huvittaaa vieläkin kun vertaa suomalaisten suhtautumiseen aikoinaan pakkovenäjään - sehän oli paha, paha juttu! Koko kansa oli sitä vastaan, ja kouluissa sabotoitiin sen opetusta.
Sitten kun tulikin venäjän sijaan pakkoruotsi, niin sitä vain pyritään entisestään lisäämään joidenkin kehäpäätelmien ja tekosyiden varjolla. Se vain haittaa suomenkielisten valintoja koulutuksessa ja sitä myöten elämässä.
.
Kaikki kuitenkin näkevät helposti, että koko homma on yhtä kuin käärmettä ajaisi pyssyyn. Ei siitä mitään tule. Vain vapaaehtoisuus toimii.
.
Kansan pitäisi nytkin olla yhtä paljon pakkoruotsia vastaan kuin silloin ennen pakkovenäjää vastaan.
Ei pakolliseen kieleen laitettaisi niin paljon rahaa, kansan kovastakin vastustamisesta huolimatta, ellei se olisi poliittisesti niin tärkeää. Siis tärkeä aivopesun muoto.
Se on vaarallista, ettei kansa saa päättää itseään koskevista asioista.
Barrikadeille! kirjoitti:
En koskaan anna anteeksi koululaitokselle sitä, että minun oli 70-luvulla pakko valita saksan ja venäjän välillä, koska ruotsin takia molemmat kielet eivät mahtuneet lukujärjestykseeni. Näin jäi minulta saksan alkeet oppimatta, enkä lukiossakaan voinut enää valita saksaa koska siellä oletettiin, että on jo entuudestaan lukenut saksaa.
Saksasta olisi minulle ollut paljon enemmän hyötyä venäjän rinnalla kuin ikinä ruotsista.
.
Jotenkin huvittaaa vieläkin kun vertaa suomalaisten suhtautumiseen aikoinaan pakkovenäjään - sehän oli paha, paha juttu! Koko kansa oli sitä vastaan, ja kouluissa sabotoitiin sen opetusta.
Sitten kun tulikin venäjän sijaan pakkoruotsi, niin sitä vain pyritään entisestään lisäämään joidenkin kehäpäätelmien ja tekosyiden varjolla. Se vain haittaa suomenkielisten valintoja koulutuksessa ja sitä myöten elämässä.
.
Kaikki kuitenkin näkevät helposti, että koko homma on yhtä kuin käärmettä ajaisi pyssyyn. Ei siitä mitään tule. Vain vapaaehtoisuus toimii.
.
Kansan pitäisi nytkin olla yhtä paljon pakkoruotsia vastaan kuin silloin ennen pakkovenäjää vastaan.
Miksi et mennyt kansalaisopistoon saksan tunneille 16-vuotiaana?
Meillä persaukisessa kunnassa oli mahdollisuus lukea englannin ja ruotsin lisäksi myös venäjää ja saksaa yo-kirjoituksiin mennessä. Kyse on kunnallispäättäjistä, jotka saivat mahdollistamalla sekä venäjän että saksan opetuksen aikaan myös muita kunnan asioita koskevia päätöksiä helpommin.
Venäjää yläasteelta valinnaisena lukeneena en ymmärrä valitusta ruotsista. Venäjällähän olettekin 1990-luvulla venäjää puhuvan naisen olevan sihteeri ja mukana olevan käytännössä ulkomailla mykän olevan firman pomo. Olen lukenut yhden naisen ratkaisusta hankkia miespuolinen sihteeri Venäjän reissuille pönöttämään ja ryyppäämään, että hän saa hoitaa sitten asiat mieleisellään tavalla venäjäksi sihteerin roolissa.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaarallista, ettei kansa saa päättää itseään koskevista asioista.
Kuinka moni vanhempi koodaa tai osaa ylipäänsä enempää kuin ATK-ajokortin verran? Eiköhän se ole hyvä, ettei vanhemmilta kysytä kun lapsille opetetaan meidakriittisyyttä muun muassa somessa ja lapsia opetetaan koodaamaan jne peruskoulussa.
Osa vanhemmista vastustaa vieläkin sukupuolivalistusta peruskoulussa. Sekin on järjetöntä. 2000-luvulla on myös valitettu siitä, että puhutaan virallisterveellisestä ruokavaliosta, joka pohjautuu uusimpiin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin.
Kun se on toinen kotimainen kieli, niin muutosta ei varmaan ihan heti asiaan saada. Kohtuullistaminen on paikallaan. Oppimäärää voisi keventää ja tavoitteita laskea. Äidinkielen opetusta tulisi sen sijaan lisätä. Siihen on selkeä tarve. Hyvä äidinkielen taito on tärkeää. Se on rapistumassa. Yliopistoihin menee opiskelijoita, joilla on esimerkiksi yhdyssanat ihan hukassa. Lisäksi tarvitaan sosiaalisia ja tunnetaitoja, joihin kursseja voitasiin vapauttaa ruotsin kielestä.
Hajoita ja hallitse.
Putinin trollit lyövät suomalaisten väliin kiilaa tässäkin.
Ruotsi-antipatiaa on myös hyvä lietsoa pohjoismaisem yhteistyön heikentämiseksi...
Palveluammateissa riittää ruotsinosaajille töitä, ja tästä saa myös lisät tilille. Itse puhun hyvää ruotsia, ja olen aina inhonnut pakko-opetusta. Kielen oppiminen on vaikeaa ja vaatii työtä, ei se pakolla tapahdu! Jos kiinnostuneille on porkkanat ja tilaisuudet kunnossa, niin ei yhteiskunnasta ruotsinosaajat silti lopu vaikka muutettaisiin kokonaan valinnaiseksi se.
On älytöntä opettaa koko ikäluokat sanomaan sju samalla kun oppimistulokset kautta linjan ovat laskussa. On hyödyllisempää ja antoisampaa osata yksi asia kunnolla kuin seitsemän sinnepäin eikä lähelle edes. Panostetaan ruotsihaluttomien panostus mieluummin matematiikkaan, äidinkieleen ja englantiin.
Halla-Aho vaati pakkoruotsineen muuttamista venäjäksi itärajalla. Nyt nähdään lopputulos, kuinka pitkäikäinen ajatus se oli. Ruotsista on huomattavasti enemmän hyötyä, jo pelkästään yhteistyön vuoksi.
Kannattaa ajatella niitä aikoja ja ummikkoina Ruotsiin muuttaneita suomalaisia. Kyllä suomalaisille on etu, että osaavat ruotsia. Juuri eilen tuli puheeksi, että työpaikkaani tarvittaisiin lisää suomea osaavia puhelinasiakaspalvelijoita kunhan he osaavat yhteistä työkieltä ruotsia ymmärtääkseen jokapäiväiset asiat puheen ja kirjoituksen tasolla.
Edellisestä rekrytointifirmasta todella huonot kokemukset, koska siellä olisi pitänyt lausua Kalevalaa ruotsiksi. Eihän kukaan suomenruotsalainenkaan osaa sitä takeltelematta. Sen vuoksi sitten jäi luultavasti moni ahkera ja järkevä ihminen pois jatkosta.