Ärsyttää oma introverttiys. 5h juhlissa ja ihan voimat pois.

Vierailija kirjoitti:

Jos mahdollista, niin introverttiyteen juhlissa auttaa taskumatti, josta nurkan takana ottaa hömopsyä perussuomalaisten tyyliin. ;)

Kyllä ehdottomasti reilusti skumppaa niin on heti kivempaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama. Lapsien harrastuksissa joudun myös esim. myymään mokkapaloja useita kertoja kuukaudessa. Koen ne tosi raskaina ja mieluummin maksaisin rahalla kuin menisin vapaa-ajalla ihmisten joukkoon.

Ei sun ole pakko myydä mokkapaloja, jos et tahdo. Kokeile sanoa seuraavalla kerralla ei. Itse olen onnistunut välttämään kaiken tuollaisen vain olemalla hiljaa ja maksamalla jonkin sovitun summan tapahtuman hyväksi. Kukaan ei ole huudellut perään. Eli mitään pahaa ei tapahdu, jos sanot, että joku muu saa nyt leipoa ja myydä ne mokkapalat tai mitä ikinä myydäänkään.

No meillä on kyllä perheille vuorot jaettu etukäteen. Ja jos et pääse, hommaat itse tuuraajan tai vaihdat vuoroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamera on hyvä apuväline siihen, että saa olla rauhassa. Eli kun menet huoneen nurkkaan, ja katselet juhlahumua kameran linssin läpi, saat olla rauhassa. Välillä vaihdat vain nurkkaa. Ei niitä kuvia oikeasti tarvitse paljon räpsiä.

Mutta tollanen esittäminen on yhtä rasittavaa kuin vaan jutella ihmisille. Se kaikki on väsyttävää. Olen aina kadehtinut aidosti seurallisia ihmisiä.

Lakkaa kadehtimasta, ja ole rehellisesti oma itsesi, seinäruusuna kaikissa juhlissa. 

Ja kun lähdet juhlista, älä muistele niitä ihmisten kohtaamisia, mitä he sanoivat ja mitä sinä sanoit heille, vaan nauti siitä, että saat olla itseksesi.

Ei, osallistun ja juttelen kyllä. Et näytä tajuavan mitä introverttius on. Se ei tarkoita ettei tykkää ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Hirvittävän pitkä aika olla juhlissa! Kolme tuntia max.

Jos on sukulaisia suurin osa, niin riittää huomattavasti lyhyempikin vierailu.

Riittävä määrä olla juhlissa on 30min.

Mä teen asiakaspalvelua työkseni ja omalla ajalla en jaksa hirveäti muita ihmisiä kun omaa perhettä tai ystäviä. Jos on pakko mennä johonkin juhliin niin käyn niissä syömässä ja poistun paikalta niin äkkiä kun vaan kehtaan.

Minulla tuo sama, en jaksaisi tutustua kaverin kavereihin. Nyt vasta hoksasin että intoverttiyteeni liittyy sekin, tekisi vaan aina mieli häipyä paikalta.

Nää juhlat on tuskaa ensin miehen lasten riparit, sit yo-juhlat/valmistujaiset,sit omilla lapsilla sama homma.. ja niissä juhlissa on pakko olla ja kauan argh!

Vierailija kirjoitti:

En ole edes yhdenkään työpäivän jälkeen (asiakaspalvelua!) ollut niin uupunut kuin omien lakkiaisteni jälkeen :D Juhlat kestivät monta tuntia ja itse vielä juhlakaluna... vieraat lähinnä vanhempia sukulaisia ja naapureita ja mitä lie perhetuttuja, enemmän siis vanhempieni kuin minun tuttuja. Välttelen pönötysjuhlia niin paljon kuin voin olematta todella epäkohtelias. Rennommat bileet kelpaa kyllä.

Näinhän ne vieraat on. Tälläkin palstalla joku valitti, kun lapsen kaverit tulivat. Meille sai kutsua kavereita, joilla ei ollut omia juhliaan. 

Ap toi oli hyvin kestetty. Oma maksimi on 3 tuntia. Seuraava päivä menee toipumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Jos mahdollista, niin introverttiyteen juhlissa auttaa taskumatti, josta nurkan takana ottaa hömopsyä perussuomalaisten tyyliin. ;)

Joo. Mulla loppui alkoholinkäyttö kokonaan, kun annoin itselleni luvan lähteä kaikista illanvietoista ja kissanristiäisistä kotiin heti, kun en enää jaksa. Ennen aloin siinä vaiheessa juoda ihan vain jaksaakseni olla.

Vierailija kirjoitti:

Mä teen asiakaspalvelua työkseni ja omalla ajalla en jaksa hirveäti muita ihmisiä kun omaa perhettä tai ystäviä. Jos on pakko mennä johonkin juhliin niin käyn niissä syömässä ja poistun paikalta niin äkkiä kun vaan kehtaan.

Kaikkein surkeinta on saada itsensä kiinni nauramasta asiakaspalvelunaurua tai muuten vetämästä työnaamarin päähän jossain rennoksi tarkoitetussa illanvietossa. Silloin on erinomainen hetki lähteä kotiin, kun ei edes palkka juokse.

Pahinta on varmaan se jos itse on juhlien keskipiste ja pitäisi viihdyttää vieraita. Tosin onneksi enää aikuisena ei ole pakko kestää juhlia ja yleensäkään juhlia itseään (synttärit, valmistujaiset yms). Tosin itse pidän kyllä juhlista jos saan olla rauhassa. Tämä ei usein toteudu. Yleensä täysin tuntemattomat ihmiset puhuvat mitä sattuu ja kyselevät. Hautajaiset nyt eivät ole juhla, mutta niissä oli todella ikävää, kun isovanhempani kuoli niin täysin tuntemattomat tyypit joita kaikkia on ollut koskaan nähnyt ja pari joskus lapsena ollessani alkoivat kysellä missä opiskelen ja kaikkea muuta elämästäni. Todellisuudessa on opiskellut missään (paljon välivuosia ja voin välillä huonosti), mutta en kehdannut sanoa totuutta ja hädissäni keksin opiskelu alan itselleni. Nyt varmaan luulevat etten valmistu koskaan ja keskeytin. Samoin eräs sanoi ilkeästi, että mitä sinä nyt äitisi kanssa asut, vaikka ei tiennyt asioistamme mitään. Oli nöyryytetty olo, kun hän kommentoi niin että olin mukamas liian vanha asumaan äitini kanssa. Silti ei tiennyt mitään elämästämme ja asiostamme. Ei hautajaiset ole paikka kysellä ja ikävästi kommentoida toisten elämää. Sori ohiskin.

No voi teitä. Kestättekö nyt yhtään mitään? On tosi kurjaa, jos joku vielä aikuinen on marttyyrin juhlissa. Kyllä sen huomaa.

Vierailija kirjoitti:

No voi teitä. Kestättekö nyt yhtään mitään? On tosi kurjaa, jos joku vielä aikuinen on marttyyrin juhlissa. Kyllä sen huomaa.

Ja tästä sekä useasta muusta kommentista huomaa että jotkut eivät ymmärrä mistä introverttiydessä on kyse. Se on fysiologinen ominaisuus, ei vika, ei vamma, ei poikkeama vaan erilainen kuin ekstroverteilla, ei parempi, ei huonompi. Ei ole kyse itsekkyydestä, huonosta käyttäytymisestä, marttyyriksi heittäytymisestä tms.

Ekstovertit eivät ole parempia ihmisiä kuin introvertit, heillä ei välttämättä ole sosiaalisuudestaan huolimatta paremmat sosiaaliset taidot jne.